Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_3dc3d4762dd56555e64de67a5bda1bce, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Uutuuskirja: Jukka Kuoppamäki luopui kaikesta ja muutti Saksaan – pian tapahtui käänne, joka aiheutti laulajan elämän suurimman pettymyksen – Uutisalue

Uutuuskirja: Jukka Kuoppamäki luopui kaikesta ja muutti Saksaan – pian tapahtui käänne, joka aiheutti laulajan elämän suurimman pettymyksen

80 vuotta täyttävä Jukka Kuoppamäki paljastaa elämäkerrassaan myös rankkoja pettymyksiään. Iso isku oli, kun hän ei päässyt Suomeen tekemään papin töitä.

Jukka Kuoppamäen ääni soi yhtä hyvin kuin aina. Ei hän sentään enää valokuvien nuorelta hipiltä näytä, mutta ei myöskään vanhukselta, vaikka ikää on 80 vuotta (1.9.).

– Olen mä laihtunut, mutta sehän on vain hauskaa, jos ei ihan luurangoksi laihdu, Kuoppamäki keksii yhden ikääntymisen merkin itsestään.

Jukka ja Sirpa Kuoppamäki ovat viettäneet kesää Emäsalon talossaan. Kuoppamäki jäi Kristiyhteisön papin virastaan eläkkeelle 2012, mutta kotimaahan he eivät palanneet pysyvästi Saksassa asuvien lastensa takia. He asuvat nyt Kölnissä.

Elämän mittainen laulu -elämäkerrassa (Docendo) Kuoppamäen elämästä kerrotaan muutakin kuin kivat ajat. Kirjan ovat kirjoittaneet Ari Mennander ja Kaisa Rantanen.

Kuoppamäellä on tänä vuonna muitakin merkkipaaluja: Sininen ja valkoinen -hittikappaleen julkaisusta on 50 vuotta. Avioliitto on kestänyt 60 vuotta.

Jukka Kuoppamäki 70-luvun alussa. Tänä vuonna hän juhlii Sininen ja valkoinen -hittikappaleensa 50-vuotistaivalta. Kuva:  Love Records

Kirjassa Kuoppamäki nimeää elämänsä isoimmaksi vastoinkäymiseksi sen, kun hän ei lupauksista huolimatta päässyt tekemään Kristiyhteisön papin työtä Suomessa. Tarkoitus oli, että hän papiksi valmistuttuaan palaa Suomeen.

Isosta pettymyksestään hän ei aikoinaan kertonut julkisesti. Mielikuva oli, että hän halusi olla pappina Saksassa.

– Olin luopunut kaikesta, luottanut lupauksiin ja laittanut koko elämäni yhden kortin varaan… Se oli todella karvas pala nieltäväksi ja siitä oli vaikea puhua kenenkään kanssa, koska tunsin myös pettäneeni perheeni, hän kertoo kirjassa.

Kuoppamäen mukaan syynä olivat Suomen yhteisössä levitetyt pahat puheet.

Nyt Kuoppamäki ajattelee, että on oikeastaan hyvä, ettei hän päässyt papiksi kotimaahansa. Eikä hän kadu papin uraansa. Esimerkiksi Dortmundin seurakunta kasvoi tuntuvasti hänen ansiostaan.

– On ollut helpompi jatkaa Suomessa taiteilijana, kun en ole ollut täällä koskaan pappina, Kuoppamäki miettii.

– Rakastumisen tunnetta meillä on edelleen, Jukka Kuoppamäki sanoo 60 vuotta kestäneestä avioliitostaan. Hän tapasi Sirpan koulujuhlissa. Kuva: Terhi Ylimäinen

Nuorisotähdeksi Jukka Kuoppamäki nousi 17-vuotiaana Neloset-yhtyeessä. Teinitytöt kirkuivat jo kvartetin nähdessään.

Kun Jukasta kuoriutui hippi, hänellä saattoi olla turkki, valkoiset farkut ja helmet kaulassa. Rauhaa ja rakkautta julistettiin, eikä niiden tarve ole mihinkään kadonnut.

Syksyllä 1961 Jukka tapasi kouluhipoissa Sirpan, joka oli kihloissa luokkakaverinsa kanssa.

– Hänestä tuli sinä iltana entinen poikaystäväni, Sirpa toteaa kirjassa.

Sirpa Kuoppamäki tunnettiin pitkään Levyraadin sanavalmiina vakiojäsenenä. Hän työskenteli toimittajana ja päätoimittajana. Avioliiton alkuvuosina Sirpa oli se, joka toi perheessä varmimmin leipää pöytään.

– Sirpa oli ensimmäinen varsinainen suhteeni, Jukka kertoo kirjassa.

Jukka oli armeijasta ensimmäisellä iltalomalla, kun hän kuuli Sirpan odottavan lasta. Sirpalla oli silloin abivuosi menossa.

– En voi sanoa, että Jukkakaan olisi ollut hirvittävän ihastunut tilanteesta. Tunnelma oli alussa todella ahdistava, Sirpa muistelee.

Avioliitto solmittiin marraskuussa 1962. Häämatkan nuoripari teki Espooseen matkustajakotiin.

Jukka opiskeli opettajaksi, mutta unohti hakea väliaikaiselle viralleen jatkoaikaa. Niinpä hän alkoi panostaa musiikkiin.

Kuoppamäet saivat seitsemän lasta, mutta ei Sirpa istunut aina kotona lasten kanssa odottamassa miestään keikoilta. Hän kokosi ystävistään Haukilahden bilettäjät -porukan, joka jaksoi juhlia usein arkisinkin. Porukkaan kuului myös muun muassa Liisa Lipsanen.

Jukka ei ollut nuorenakaan bilettäjä. Hän on juonut vain kerran liikaa vodkaa. Stressit hän hoiti joogaamalla.

Jukka Kuoppamäki on tehnyt vaikuttavan uran musiikkimaailmassa. Sen sijaan papin ura tyssähti Suomessa. Se oli vaikea pala niellä. Kuva: Kari Santala

Sirpa on monessa mielessä puolisoaan räväkämpi luonne. Hän ei peitellyt mustasukkaisuuttaankaan, kun puolison ympärillä pyöri naisfaneja.

– Olin itse nainen, joten tunsin naisten metkut, Sirpa heittää kirjassa.

– Huudan, karjun, uhkailen, räyhään, pelottelen, Sirpa kertoo kuohahteluistaan, joiden voima tosin on laantunut: enää hän ei sentään särje esineitä.

Perheen arkea helpotti lastenhoitaja. Ja myös se, että esikoinen Anna oli harvinaisen omatoiminen.

– Usein tuntui siltä, että Anna oli ainoa aikuinen perheessämme, Kuoppamäki sanoo kirjassa esikoisestaan, joka on nyt musiikin tohtori ja tunnettu Wilma-rockyhtyeen solistina.

Paineita Kuoppamäet eivät kokeneet suurperheestään. Lapset sopeutettiin aikuisten elämään, eikä toisinpäin. Lemmikkieläimiäkin oli pienen eläintarhan verran.

– Niitä (lapsia) vain tuli. Totta kai me yritettiin normaaleja ehkäisyjä. Mutta ei niitä aina muista, kun into on päällä, Kuoppamäki toteaa isosta lapsimäärästään.

On Sirpassa ollut emomaista huolehtijaakin. Hän toimi myös puolisonsa managerina. Kerran hän tilasi miehensä autoon turvakaaren ja vaati pitämään rallikypärää ajaessa.

Bilettäminen ei ole kuulunut Kuoppamäen elämään. Stressin hän hoiti joogalla. Kuva: Terhi Ylimäinen

Kuoppamäet saivat yhteensä seitsemän lasta. Kuva: Lehtikuva

Jukka Kuoppamäki ei itse koskaan mieltänyt lauluissaan poliittista sanomaa, mutta hänen 1972 julkaistu Sininen ja valkoinen -kappaleensa oli joidenkin mielestä liian oikeistolainen.

Sopotin laulufestivaaleilla 1973 Kuoppamäkeä pidettiin varmana voittajana, kun hän lauloi rauhasta ja vapaudesta, mutta yllättäen hänen nimeään ei löytynyt tuomariston listalta. Häntä ei ikään kuin ollut olemassakaan.

– Se teki niin kipeää, etten voinut katsoa muita ihmisiä silmiin, Kuoppamäki muistelee kirjassa.

Kuoppamäki kuuli, että Moskovasta oli viestitetty festivaalin johdolle, etteivät suomalaisen laulajan laulut saa näkyä palkintolistalla. Niin tärkeä voi olla iskelmälaulajakin.

Mutta sai Kuoppamäki kaksi voittoa Rostockin laulufestivaaleilla – ja suurmenestyksen kotimaassa. Hänen muita hittejään ovat mm. Valtatie, Pieni mies, Kiskot vievät etelään, Paljon sanomatta jää, Kultaa tai kunniaa.

Kuoppamäki on levyttänyt myös englanniksi ja saksaksi, mutta kansainvälinen läpimurto ei toteutunut monista eri syistä.

Hittikappaleita Kuoppamäki on tehnyt myös muille, esimerkiksi Katri Helenan levyttämän Anna mulle tähtitaivas ja Jari Sillanpään levyttämän Satulinnan. Myös Dannyn Aikamiesten kanssa esittämä Tämä taivas, tämä maa on Kuoppamäen tekemä.

Jukka Kuoppamäki, hänen tyttärensä Inka sekä tämän aviomies Kai esiintymässä Helsingissä vuonna 1992. Kuva: Timo Hämäläinen / IS

Kun Kuoppamäki perusti Satsanga-yhtiönsä, Mikko-velikin oli siellä töissä. He myös keikkailivat yhdessä. Mikkoa kutsuttiin hyppykeppimieheksi erikoisen instrumenttinsa takia.

Mikko ei elänyt hissutellen, eikä välttynyt henkilökohtaisilta ongelmilta. Hän kuoli 2002 57-vuotiaana.

Huippuvuodet Kuoppamäellä oli laulajana 1969–1973. Sitten tuli aika, kun hänen laulunsa eivät soineet radiossa entiseen tahtiin, mutta ei kukaan ole kukkulan kuninkaana jatkuvasti.

Yleisesti ei tiedetty, että hän oli aloittanut ”totuuden etsimisen”, jota hän ei itse kutsu miksikään uskoontuloksi.

Iso uutinen oli, kun Kuoppamäki lähti 1977 Kristiyhteisön pappisseminaariin Stuttgartiin. Sirpa kysyi vain, eikö ole tarjolla muuta maata kuin Saksa.

Kuoppamäki myi soittimensa, vahvistimensa ja esiintymisvaatteensa, koska hänen annettiin ymmärtää, ettei pappi voi olla iskelmälaulaja. Tarkoitus oli, että hän palaa parin vuoden päästä Suomeen rakentamaan Kristiyhteisöä.

Samoihin aikoihin Kuoppamäen omistaman levy-yhtiön tilanne kurjistui, mutta siihen hän ei heti reagoinut.

– Olin tekohengittänyt yhtiötä omilla pankkilainoilla ja ajattelin, että näin voin tehdä tarvittaessa jatkossakin.

Kun Satsanga Records lopetettiin 1979 varojen loputtua, palkat ja vuokrat jäivät maksamatta. Ihan lämpöisiä eivät silloin olleet kaikki ihmissuhteetkaan.

Kuoppamäeltä jäi satojentuhansien markkojen henkilökohtainen velka pankille. Hän myi arvoesineensä ja rakkaan purjeveneensä. Yhtiön kellarin vesivahingon takia myös nuotit ja valokuvat joutuivat kaatopaikalle.

– Siinä yhteydessä tuhoutui varmasti myös potentiaalisia hittibiisejä, Kuoppamäki toteaa kirjassa.

Sakari Topelius oli Kuoppamäen isoäidin isoisä. Topeliuksen tytär Aina Nyberg osti perintörahoillaan Emäsalosta ison maa-alueen, jossa nyt on hänen jälkeläisillään omat tontit ja talot. Suvulla on jopa oma hautausmaa. Nyt tontilla on myös Kuoppamäen lasten kesämökkejä. Kuvassa Kuoppamäki vuonna 2002. Kuva: ISMO HENTTONEN

Taika, Inka ja Anna Kuoppamäki isänsä 60-vuotisjuhlakonsertissa vuonna 2019. Kuva: Ivan Bessedin

Kuoppamäen lapsista Anna, Petri ja Inka asuvat perheidensä kanssa Suomessa. Saksassa asuvat Miika, Taika, Joona ja Aarni. Annasta ja Inkasta tuli musiikin ammattilaisia. Kaksi lapsista on professoreita.

– Rakastumisen tunnetta meillä on edelleen. Nyt mukana on myös toisen huolenpitoa. Sirpa auttaa minua tietokoneeseen liittyvissä asioissa. Minä käyn kaupassa ja kannan matkalaukut, Jukka kertoo avioliitostaan.

Jukka Kuoppamäen uusin levy oli juuri valittu paikallisradioiden kuukauden levyksi, kun koronarajoitukset alkoivat. Nyt hän on taas vapaa keikkailemaan.

– Syksyllä on juhlakonserttia ja kiertuetta, Kuoppamäki kertoo.

Source Link is.fi