Valitukset sähkölaskuista juuttuivat jonoon – Merja Koivunen odottaa yli 5 000 euron laskua joulukuulta, mutta ei uskalla nostaa oikeusjuttua
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Merja Koivunen toteutti vajaa vuosi sitten pitkäaikaisen unelmansa. Hän muutti asumaan ja yrittämään vanhaan kyläkouluun Ikaalisiin. Nyt unelma on vaarassa romahtaa sähkön hinnan nousun vuoksi.
– Marraskuussa sähkölasku oli 3 700 euroa. Joulukuun lasku ei ole vielä tullut, mutta sähköä on mennyt puolet enemmän kuin marraskuussa, Koivunen sanoo.
Ikaalisten Mansoniemen koulu koostuu kahdesta rakennuksesta. Koivunen asuu uudemmassa rakennuksessa ja tekee luontaishoitoja vanhemmassa. Osaa tiloista hän vuokraa muiden käyttöön.
Pian Mansoniemen ostettuaan Koivunen päätti luopua koulun vanhasta öljykeskuslämmityksestä. Tilalle hän hankki kaksi ilmavesilämpöpumppua.
Kun Koivunen pyysi tarjouksia uusista lämmitysjärjestelmistä, Venäjä ei ollut vielä hyökännyt Ukrainaan. Sitten sota alkoi ja sähkön hinta nousi nopeasti. Uusi lämmitysratkaisu muuttui erittäin kalliiksi, koska ilmavesilämpöpumput tarvitsevat sähköä toimiakseen.
– Jos sähkön hinta olisi se, mitä se oli ennen Venäjän hyökkäystä, ei varmasti olisi mitään hätää, Koivunen sanoo.
Toisessa rakennuksessa öljylämmityksen käyttö voisi vielä olla mahdollista. Vanhempaan rakennukseen yhteys katkaistiin järjestelmän uusimisen yhteydessä.
Koivusen mielessä on käynyt myös pitkäaikaisesta unelmasta luopuminen eli se, että Mansoniemen koulu pitäisi laittaa myyntiin.
Hän kertoo, että loppuvuoden aikana hänellä meinasivat voimat loppua, mutta jotenkin ne ovat vielä riittäneet.
– Päätin, että toimintakykyä ei voi menettää.
Sähköyhtiön haastaminen oikeuteen pelottaa
Merja Koivunen sanoo miettineensä vakavasti sähkölaskun riitauttamista.
Laskun riitauttaminen tarkoittaa sitä, että asiakas ilmoittaa sähköyhtiölle, että on tyytymätön laskuunsa. Ilmoitus on hyvä tehdä kirjallisesti.
Jos kiista ei ratkea neuvottelemalla, asiakas voi haastaa yhtiön oikeuteen. Tätä ennen on kuitenkin hyvä ottaa yhteyttä kuluttajaviranomaisiin.
– Varmasti jonkinlaisen valituksen tulen vielä tekemään. Jos ei mitään pyydä, mitään ei voi saada, Koivunen sanoo.
Tähän mennessä hän on ottanut yhteyttä sähköyhtiöihin ja siirtänyt eräpäiviä sekä hakenut niihin jaksotusta.
Koivunen on vaihtanut sähkösopimusta jo kahdesti. Aluksi hänellä oli toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Kun sen hinta nousi rajusti, hän vaihtoi pörssisähköön.
Lopulta hän solmi sähkösopimuksen yrityksensä kautta. Siinä sähkön hinta voi vaihdella kuukausittain.
Mahdollinen sähköyhtiön haastaminen oikeuteen tuntuu Koivusesta pelottavalta vaihtoehdolta.
– Ensin sitä ihan vakavissani ajattelin, mutta sitten kun miettii, että ne ovat niin valtavan isoja konserneja ja niillä on huippulakimiehet, että ei kuitenkaan pienellä ihmisellä ole siihen mahdollisuutta.
– Jos ne kulut tulevat kaikki korvattavaksi itselle, niin se on moninkertainen maksu. Se ainakin sitten syöksee ihan perikatoon.
Laskun voi viedä kuluttajariitalautakuntaan
Sähkölaskujen riitauttamista on miettinyt moni muukin. Miten se käytännössä tapahtuisi? Kysyimme asiaa Kuluttajaliiton pääsihteeriltä Juha Beurling-Pomoellilta.
Hän kertoo, että mahdollisuus riitauttaa sähkölasku onnistuneesti riippuu ensinnäkin sähkösopimuksen tyypistä. Riitauttaminen onnistuu, jos kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jonka hinta on noussut äkillisesti, yksipuolisesti, erittäin paljon ja ilman kestäviä perusteita.
Tällaisessa tapauksessa asiakas voi Beurling-Pomoellin mukaan viedä korotuksen käsiteltäväksi kuluttajariitalautakuntaan (siirryt toiseen palveluun).
– Se on riskitön kuluttajalle, koska se ei maksa mitään. Jos niin sanotusti häviät siellä, sekään ei haittaa.
Lautakunta on pahasti ruuhkautunut
Kuluttajariitalautakunta ei ole tuomioistuin, vaan antaa suosituksia. Suomessa yritykset noudattavat suosituksia hyvin.
– Mikäli suositusta ei noudateta, kuluttaja voi sitten mennä oikeuteen. Silloin se on turvallisempaa, koska monesti ratkaisut menevät tuomioistuimessa suosituksen mukaan, Beurling-Pomoell sanoo.
Ongelma on vain tällä hetkellä se, että kuluttajariitalautakunta on pahasti ruuhkautunut.
Ruuhkan vuoksi kuluttajan onkin paras tällä hetkellä reklamoida laskusta sähköyhtiöön, mutta odottaa kuluttajariitalautakunnan yleisiä linjauksia, jotka tulevat todennäköisesti keväällä.
Kuluttajaliitto vaatii hallitukselta pikaisesti lisää resursseja kuluttajariitalautakunnalle.
– Suomi rikkoo EU-lainsäädäntöä, koska kuluttajariitalautakunta ei pysty tekemään riittävän nopeasti päätöksiä, Beurling-Pomoell sanoo.
Sähkölaskujen kohtuullisuutta arvioidaan myös muualla
Jotkut sähköyhtiöt ovat jo joutuneet myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) syyniin kovien hinnankorotusten vuoksi. KKV on saanut sähköyhtiöistä runsaasti yhteydenottoja kuluttajilta.
Sähköyhtiöt ovat perustelleet hinnankorotuksia sähkön hankintakustannusten nousulla. Virasto selvittää, pitävätkö perustelut paikkansa.
Omaa tutkintaansa sähköyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuudesta tekee myös Energiavirasto. Sen selvitys koskee niin sanottuja toimitusvelvollisia sähkönmyyjiä.
Tietyillä sähköyhtiöillä on alueellaan toimitusvelvollisuus. Niiden on lain mukaan toimitettava sähköä vastuualueellaan kohtuulliseen hintaan. Kohtuullisuutta ei kuitenkaan ole nykylaissa määritelty.
Kohtuullisuuden kannalta kiinnostava on kuluttajariitalautakunnan juuri ennen Venäjän hyökkäystä antama päätös (siirryt toiseen palveluun). Kaukolämmön hinnan korotusta koskevassa päätöksessä lautakunta katsoi, että energian hinnan korotus on kohtuullinen, jos se ei nosta kuluttajalta veloitettavaa energiamaksua vuositasolla enempää kuin 15 prosenttia. Lisäksi lautakunta katsoi, että vaikka korotus ylittäisi 15 prosenttia, se ei ole kohtuuton, jos korotuksen euromäärä on korkeintaan 150 euroa vuodessa.
Tämä kuvastaa hyvin sitä, miten paljon energiakriisi on tilannetta muuttanut. 15 prosentin tai 150 euron korotus vuodessa tuntuvat pieniltä verrattuna siihen, miten paljon enemmän moni vuonna 2022 sähköstään maksoi aiempaan verrattuna.
Koulurakennuksen katolle tulossa aurinkopaneelit
Merja Koivunen yrittää säästä sähköä muun muassa pitämällä Mansoniemen koulurakennusten lämpötilat matalalla.
Vanhassa rakennuksessa käyttövesi ei lämpene ollenkaan. Rakennuksen lämpötila liikkuu 17–18 asteen tienoilla.
Ihmiset ovat lahjoittaneet Koivuselle mattoja, verhoja ja ryijyjä avuksi rakennusten lämpiminä pitämiseksi.
Seuraavaksi 50-luvulla rakennetun kivikoulun katolle on tulossa aurinkopaneelit. Lisäksi rakennuksen sisälle kiinnitetään Koivusen ystäviltään saama vanha puuhella, ja saunaan tulee puukiuas.
Tulisijoja on siis tarkoitus lisätä ja siten vähentää sähkön tarvetta.
– Olen myös luvannut, että koulun kentän saa käyttöön, jos sinne laitetaan vaikka aurinkopaneelivoimala ja siitä kyläyhteisölle sähköä, Koivunen sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit kommentoida aihetta 5. tammikuuta kello 23 saakka.