Varjeltu paratiisi vaarassa? Tutkijoiden mukaan Pariisin olympiajärjestäjät ottavat valtavan ympäristöriskin 4 kisapäivän vuoksi
– Olen valmis taistelemaan, jotta Teahupo’o säilyisi sellaisena kuin se on. Emme tee sitä itsemme, vaan tulevien sukupolvien vuoksi.
Tahitilainen surffaaja Tahurai Henry kuvaili tuntojaan kesällä 2023, kun brittilehti The Guardian teki reportaasia hänen asuinseudustaan.
Henryn kotikylästä, Tahitin saarella sijaitsevasta 1500 asukkaan Teahupo’osta tulee heinäkuun lopussa maailmanlaajuisen huomion kohde. Siellä järjestetään neljä päivää kestävät Pariisin olympialaisten surffauskilpailut.
Olympiajärjestäjien kannalta kisapaikka on ihanteellinen.
Tyynellämerellä sijaitsevan trooppisen saaren maisemat tarjoavat ainutlaatuisen näyteikkunan miljardien eurojen jättitapahtumalle.
Teahupo’o aalto on ollut pitkään ammattisurffaajien suosiossa.
Jotkut heistä pitävät aaltoa jopa maailman parhaana.
Kun olympiapomot kertoivat aikoinaan järjestävänsä Pariisin surffauksen Teahupo’ossa, paikalliset asukkaat olivat innoissaan.
Sittemmin monien ihastus on vaihtunut syväksi huoleksi.
Yli 15 700 kilometriä Pariisista
Elämä rauhallisessa Teahupo’ossa linkittyy vahvasti luontoon ja mereen. Iso osa kyläläisistä viettää aikaansa kalastamalla, sukeltamalla ja surffaamalla.
1960-luvulla tieto ihanteellisista surffausolosuhteista alkoi levitä muualle maailmaan. Siitä asti kylään on saapunut lajin ystäviä eri maista.
Teahupo’on painava ja nopea aalto on tarjonnut surffaajille unohtumattomia hetkiä, mutta vienyt myös ihmishenkiä. Viimeisin kuolintapaus sattui vuonna 2000, kun paikallinen Briece Taerea paiskautui 4,5-metrisen aallon voimasta koralleihin.
Alueen myyttinen maine oli ratkaisevassa osassa, kun Pariisin kisajärjestäjät päättivät järjestää olympiasurffit yli 15 700 kilometrin päässä Ranskan pääkaupungista.
Olympiaprojektin ylle on kuitenkin langennut varjo. Teahupo’on asukkaat ja huippusurffaajat pelkäävät suurtapahtuman tuhoavan ainutlaatuista paikkaa.
Yhdeksi ongelmaksi on muodostunut rakenteilla oleva tuomaritorni.
Teahupo’on surffikilpailut käydään noin 400 metriä rannasta, joten tuomareiden on tarkkailtava suorituksia vedessä olevasta tornista. Muun muassa Maailman surffausliigan WSL:n järjestämissä kisoissa on käytetty tapahtumien jälkeen purettavaa puutornia, jonka perustukset ovat olleet riutassa 1990-luvulta.
Olympiajärjestäjät kokevat, että puinen torni on liian pieni ja turvaton olympiatason kilpailulle. Vanhan tornin sijaan mereen rakennetaan nyt uusi 14-metrinen alumiinitorni.
Tutkijoiden mukaan vajaat viisi miljoonaa euroa maksava rakennelma on suuri riski. Paikalla käyneen yhdysvaltalaisen asiantuntijaryhmän mukaan rakennustyöt voivat tuhota haurasta koralliriuttaa ja meren ekosysteemiä.
Se voisi tarkoittaa myös täydellisenä pidetyn aallon kuolemaa.
– Tenniskentän kokoisella alueella, jonne tuomaritornia rakennetaan, on paljon merenalaista elämää: korallia, leviä, sienieläimiä… Laskelmiemme perusteella torni vaikuttaa ekosysteemiin, joka on arvoltaan 1,2 miljoonaa euroa, havaijilainen tutkija ja ammattisurffaaja Cliff Kapono sanoo videopuhelun välityksellä Yle Urheilulle.
– Mielestämme se on riski, jota ei pitäisi ottaa.
Kapono oli kollegojensa kanssa Teahupo’ossa marraskuussa. Alun perin heidän aikomuksenaan oli tutkia maailmankuulun aallon syntyä, mutta huolestuneet tahitilaissurffaajat pyysivät tutkijoita arvioimaan, millaista vahinkoa alumiinitorni voisi aiheuttaa.
Kaponon tiimi kuvasi ja tutki koralliriuttaa alueella, jonne uusi torni aikanaan nousee. Tutkija muistuttaa, että 1,2 miljoonan arvio koskee vain pientä rajattua aluetta. Sen ulkopuolella on koralliriuttaa kymmenien miljoonien eurojen edestä. Riuttaa, jota olympialaisten järjestelyt voivat yhtä lailla vahingoittaa.
– Tornin alue on oma lukunsa. Tuhannet paikalle saapuvat olympiakatsojat vaikuttavat riuttaan paljon laajemmalla alueella. Voi sanoa, että tässä otetaan kymmenien miljoonien eurojen riski.
Tähtisurffaajat vastustavat
Teahupo’on asukkaat ja maailman huippusurffaajat nousivat viime vuoden lopulla vastarintaan pysäyttääkseen rakennustyöt.
Kyläläiset järjestivät mielenosoituksia. Uutta rakennelmaa vastustava vetoomus keräsi yli 250 000 allekirjoitusta.
Joukossa oli lukuisia tähtisurffaajia lajilegenda Kelly Slaterista olympiavoittaja Carissa Mooreen.
Kansainvälinen surffausliitto ISA kritisoi myös rakennusaikeita. Se ehdotti, että olympialaisissa käytettäisiin puista tornia tai tuomarit seuraisivat kisoja rannasta droonikameroiden ja muun teknologian avulla.
Rakennustyöt ovat jatkuneet kaikesta huolimatta.
Olympiajärjestäjät ovat vakuuttaneet ottavansa paikallisten huolet huomioon ja tekevänsä järjestelyt mahdollisimman ympäristöystävällisesti.
Vahinkoa on kuitenkin ehtinyt jo tapahtua. Joulukuussa rakennustöissä käytetty proomu törmäsi useita kertoja koralliriuttaan ja aiheutti tuhoa. Työt pantiin tauolle, mutta tammikuussa Ranskan Polynesian presidentti Moetai Brotherson ilmoitti rakentamisen olevan jälleen hyvässä vauhdissa.
Brothersonin mukaan uuden tornin kokoa ja ominaisuuksia muutettiin niin, ettei se vahingoittaisi meren ekosysteemiä. Presidentti kertoi, että paikalliset olivat tyytyväisiä tehtyihin muokkauksiin.
Cliff Kapono suhtautuu kommentteihin epäilevästi.
– Olen kuullut, että monet paikalliset ovat pikemminkin väsyneitä taistelemaan. Kisajärjestäjät ovat tehneet selväksi, että uusi torni rakennetaan, halusivat kyläläiset tai eivät.
– Näiden kisojen vuoksi on jo tuhottu korallia. Yksikään rakennustöissä mukana ollut tutkija ei ole voinut vakuuttaa meille, ettei tällä olisi vaikutusta aaltoon, paikallinen ympäristöaktivisti Cindy Otcenasek sanoi hiljattain uutistoimisto AP:lle.
Viiden renkaan kisoihin liittyy Teahupo’ossa muitakin huolenaiheita kuin uusi tuomaritorni.
Pienen kylän kapasiteetti joutuu koville, kun sinne rantautuu heinäkuussa urheilun jättitapahtuma.
Vähäisten majoitustilojen vuoksi olympiasurffaajat majoittuvat näillä näkymin merellä isossa risteilyaluksessa.
Aluksen aiheuttamat päästöt ja mahdolliset vaikutukset riuttaan ovat puhuttaneet kylän asukkaita.
Kisajärjestäjät ovat vähentäneet alueelle rakennettavien majoitustilojen ja muun infrastruktuurin määrää alkuperäisistä suunnitelmista, mutta kysymyksiä riittää edelleen.
Paikalliset kalastajat pelkäävät, että koralliriutan poraaminen voi tuoda vesistöön levää, joka myrkyttää kaloja.
– Joka päivä yli vuoden ajan kaivaustyöt vedessä ovat jatkuneet. En tiedä, miksi. Vetemme on todella likaista. Emme voi enää kalastaa, paikallinen kalastaja Peva Levy kertoi AP:lle.
Tutkija Cliff Kapono kritisoi tapaa, jolla olympiajärjestäjät ja poliitikot ovat kohdanneet kylän asukkaita. Tutkijan mukaan toiminnasta on puuttunut läpinäkyvyys, eivätkä paikalliset ole saaneet käytännössä mitään takeita, ettei heidän elinympäristölleen käy kisojen jälkeen huonosti.
– On vuosi 2024. Olympialaisten pitäisi tuoda ihmisiä yhteen paremmin kuin koskaan ennen. Sen sijaan kisat nähdään keinona riistää alkuperäisasukkaita ja tehdä heidän kustannuksellaan rahaa, Kapono sanoo.
Hänen mukaansa kyse on pohjimmiltaan paljon suuremmasta asiasta kuin potentiaalisista miljoonien eurojen vahingoista.
– On surullista, että meidän on puhuttava ekosysteemin rahallisesta arvosta osoittaaksemme, miten tärkeästä asiasta on kyse. Luonnon kanssa harmoniassa eläville ihmisille luonnon arvo on suunnaton. He haluavat sen säilyvän koskemattomana, jotta siitä voivat nauttia myös tulevat sukupolvet.
– Sellaista ei voi mitata rahassa.