Kymmenen vuotta sitten alkanut Child Sleep eli Lapsen uni ja terveys -tutkimushankkeella selvitetään lapsen unta ja sitä, mitkä asiat uneen vaikuttavat.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on tehty kansalliseen tutkimukseen kuuluvat unirekisteröinnit ja niiden analyysi sekä psykologiset testit.
Vastasyntyneen uni on hyvin pirstaleista, kertoo unitutkija Sari-Leena Himanen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
– Vauvathan saattavat nukkua päivällä jopa enemmän kuin yöllä. Unta säätelevä sisäinen kello ei heillä vielä toimi. Vauvan uni kehittyy ja muuttuu ihan viikko viikon jälkeen jatkuvasti.
Kuva: Nella Nuora / Yle
Unihäiriöistä kärsivien lasten tutkimukset aloitettiin Tampereella jo 1990-luvun lopulla. Sari-Leena Himasen lisäksi Tampereella vaikuttavat muutkin unitutkimuksen kovat nimet: lastenneurologi Outi Saarenpää-Heikkilä sekä neuropsykologi Anneli Kylliäinen.
Kansallinen Child sleep -hanke puolestaan käynnistyi vuonna 2011.
Tiede ottaa aikansa ja nyt tuloksia on alkanut tippua. Tampereeltakin on valmistunut tai valmistumassa useita vauvojen unta käsitteleviä tutkimuksia.
Vauvat äänestäisivät kellojen siirtelyä vastaan
Sari-Leena Himanen kertoo, että tutkimuksissa yksi selvitettävä asia on ollut se, miksi vauvojen uni vaihtelee niin paljon.
– Aloimme miettiä, että ehkä tämä Suomen valon vaihtelu voisi selittää laatueroja, sanoo Himanen.
Tohtorikoulutettava, erikoislääkäri Anja Kärjen tutkimuksen mukaan yhden kuukauden ikäisinä kesävauvojen uni osoittautuikin muita parempilaatuisemmaksi.
Kahdeksan kuukauden iässä syntymävuodenaika ei enää vaikuttanut uneen.
– Mutta vuodenaika, jolloin unirekisteröinti on tehty, vaikutti. Keväällä kun valo lisääntyy nopeasti, vauvat nukkuivat huonommin, Himanen kertoo.
Jos vauvat saisivat päättää, kellojen siirtelystä vuodenaikojen mukaan luovuttaisiin ainakin kesäajan osalta. Talviajan vaikutusta ei vielä ole tutkittu.
– Vauvat nukkuivat vielä huonommin juuri silloin, kun kelloja siirrettiin kesäaikaan, kertoo Himanen.
Kahdeksankuisen uni kertoo tulevasta
Nukkumisessa tapahtuu lapsuusiässä jatkuvia muutoksia. Erityisen nopeita muutokset ovat yhden kuukauden iässä.
Tohtorikoulutettava, psykologi Tiina Mäkelän tutkimuksen mukaan kahdeksankuisen uni kertoo lapsen tulevasta kehityksestä.
– Jos vauva heräili kahdeksan kuukauden iässä paljon, kahden vuoden iässä lapset selviytyivät huonommin toiminnanohjausta vaativista tehtävistä, kertoo Himanen.
Toiminnanohjaus tarkoittaa sitä, että osaa tehdä oikeat asiat oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Lasten unesta on tiedetty vasta vähän
Vaikka jokainen vanhempi tuntee hyvässä ja pahassa vauvansa nukkumistavat, tieteellisessä mielessä vauvojen nukkumisesta ei ole tiedetty paljoakaan.
Vauvojen unen laadun suuren hajonnan vuoksi lääketieteen tohtori ja erikoislääkäri Anna-Liisa Satomaa tutki viitearvojen vaihtelua ja vaihtelun syitä.
– Nyt tiedämme paremmin, minkälaista sen unen kuuluisi olla. Se taas auttaa kliinisessä työssä, kun arvioidaan unihäiriöisiä vauvoja.
Koska nukkuminen vaikuttaa niin paljon myös lapsen tulevaan kehitykseen, tarvitaan siitä lisää tietoa. Tutkijat haluaisivat myös neuvoloihin lisää tietoa nukkumisesta ja sen merkityksestä.
–Tietoisuus lapsen unesta on tähän saakka ollut aika vähäistä. Se, mitä aikaisemmin on pidetty unihäiriönä, on todettu varsinkin hengityksen osalta olevan epäkypsyyttä, kertoo Himanen.
Hyvä uni vauvana vaikuttaa aikuisuuteen asti
Child sleep eli Lapsen Uni-tutkimushanke jatkuu edelleen.
Ensimmäiset, kuukauden ikäisinä tutkitut lapset ovat nyt kymmenvuotiaita. Pian heitä pyydetään jälleen uusintarekisteröinteihin. Tähän mennessä niitä on tehty yhden ja kahdeksan kuukauden, kahden vuoden ja viiden tai seitsemän vuoden iässä.
Mitä nyt halutaan tutkia?
– Ainakin yritetään vielä tarkemmin selvittää, miten huonosti nukkuminen, heräily ja ehkä liian lyhyt yöuni vaikuttavat lapsen päiväaikaiseen suoriutumiseen, kertoo unitutkija Sari-Leena Himanen.
Näin saataisiin kenties keinoja parantaa lapsen unta ja siten mahdollisuutta hyvään nuoruuteen ja aikuisuuteen.