Monet suomalaiset Venäjä-rahastot ovat pistäneet lapun luukulle, kun Venäjän arvopaperimarkkinat ajautuivat Ukrainan sodan myötä sekavuustilaan.
Venäläisiin arvopapereihin sijoittavien rahastojensa lakkauttamisesta ovat ilmoittaneet esimerkiksi Nordea, Danske Bank ja viimeisimpänä kesäkuussa OP.
Kaupankäynti rahastoilla päättyi jo helmikuun lopussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Esimerkiksi Suomen suosituimmassa, OP:n vuonna 2004 perustetussa Venäjä-rahastossa oli yhteensä 30 yhtiön osakkeita. Näistä painoarvoltaan viisi suurinta olivat Tatneft, Lukoil, Gazprom, Novatek ja Norilsk Nickel. Rahaston pääoma oli 25. helmikuuta 173 miljoonaa euroa ja sillä oli reilut 17 000 osuudenomistajaa.
Rahaston alkuvuoden tuotto oli helmikuussa kaupankäynnin keskeytyessä tukevasti miinuksella, kuten muidenkin markkinoiden Venäjä-osakerahastojen.
OP Venäjä-sijoitusrahaston varat muutetaan rahaksi useammassa erässä. Maksaminen voi OP-Rahastoyhtiön toimitusjohtajan Juha Takalan mukaan kestää pitkäänkin, sillä tällä hetkellä venäläisiä osakkeita ei voi myydä.
– Länsimaisten tahojen kaupankäynti on estetty, joten ollaan pattitilanteessa.
Osa sijoituksista voidaan maksaa osuudenomistajille, koska salkussa oli käteistä sekä jonkin verran myös kazakstanilaisia ja georgialaisia osakkeita.
– Olemme ilmoittaneet osuudenomistajille, että ensimmäinen erä on tarkoitus maksaa kesän jälkeen, Takala sanoo.
Hänen mukaansa OP:ssa ei ole tällä erää suunnitelmia palata Venäjän osakemarkkinoille.
– Näyttää epätodennäköiseltä, että luottamus palaisi sille tasolle kuin mitä se on ollut aiemmin, Takala sanoo.
Nordea ilmoitti jo huhtikuussa lakkauttavansa oman Venäjä-rahastonsa, samoin Danske Bank.
– Muut toimivat hieman nopeammin, mutta halusimme katsoa ja uskoa vähän pidempään. Rahaston merkinnät ja lunastukset oli kuitenkin jo keskeytetty, joten tällä päätöksellä ei ollut käytännön merkitystä osuudenomistajien kannalta, Takala sanoo.
Rahasto oli kuitenkin suljettava jo Suomen rahastolainsäädännönkin takia, kun omistusten arvoa ei saatu määriteltyä luotettavasti.
Jotkut suomalaisrahastot olivat luopuneet leikistä jo aikaisemmin. Esimerkiksi Suomen vanhin Venäjä-rahasto, vuonna 1998 aloittanut FIM Russia, lopetti jo vuonna 2019.
Se oli ensimmäinen suomalaisten salkunhoitajien luotsaama, kehittyville markkinoille sijoittava osakerahasto ja keräsi alkuvuosinaan hyviä tuottoja.
Loppuvuosina tuotot eivät kuitenkaan olleet niin hyviä ja FIM Russia sulautettiin toiseen rahastoon, jota hallinnoi nykyään S-Pankki.
Sulauttaminen on käytännössä kivuttomin tapa lopettaa rahaston aktiivinen toiminta, sillä se ei edellytä toimia osuudenomistajilta.
Nyt kauppa venäläisillä osakkeilla on vaikeaa. Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen BOFIT:in vanhempi neuvoantaja Laura Solanko ei näe, että varojen kotiuttaminen Moskovan pörssistä ulkomaille olisi lähiaikoina mahdollista.
Tähän vaikuttavat sekä Yhdysvaltain että EU:n sekä toisaalta Kremlin hallinnon asettamat arvopaperikaupankäynnin rajoitteet.
– Käytännössä ulkomaisten osallistuminen osakekaupankäyntiin on mahdotonta. Ulkomaisen, etenkin epäystävälliseksi luokitellun maan kansalaiselle taikka yritykselle varojen kotiuttaminen on mahdotonta, Solanko sanoo.
Ulkomaisille sijoittajille ei jää muuta mahdollisuutta kuin tappioiden kirjaaminen.
– Vaikka Venäjän markkina avattaisiin, voi kestää hetken ennen kuin sinne palattaisiin, kun on nähty, että kaikki voidaan menettää yhdessä yössä.
Venäläisosakkeista on tullut käytännössä markkinoiden paarioita. Johtava indeksiyhtiö MSCI ilmoitti jo maaliskuussa poistavansa Venäjä-osakkeet kehittyvien markkinoiden indekseistään.
MSCI:n arvion mukaan venäläisosakkeet ovat nyt käytännössä arvottomia.
MSCI:n päätös sulki Venäjältä pois tukun rahastoja ja indeksiosuusrahastoja, jotka olivat seuranneet MSCI:n indeksejä tai käyttäneet niitä vertailuindekseinä. Myös S&P Dow Jones on sulkenut venäläiset osakkeet indekseistään.
Venäjän presidentti Vladimir Putin vahvisti huhtikuussa lain, jonka mukaan venäläisyhtiöiden on vetäydyttävä ulkomaisista pörsseistä. Tämä tukki tien käydä kauppaa venäläisyhtiöiden ADR- ja GDR-talletustodistusten avulla ulkomaisissa pörsseissä.
EU puolestaan asetti kesäkuun alussa Venäjän arvopaperikauppaa selvittävän NSD:n pakotelistalleen. Tämä sulki Moskovan ovet lopullisesti ulkomaisilta sijoittajilta.