Banner Before Header

Venäjä saattaa tavoitella Donbassin ja Luhanskin erottamista Ukrainasta, arvioi entinen apulaistiedustelupäällikkö

Venäjän lähiajan tavoitteena saattaa olla irrottaa Venäjä-mielisten separatistien käsissä olevat Donbassin ja Luhanskin alueet Ukrainasta, arvioi Jyväskylän yliopiston opettaja ja Pääesikunnan entinen apulaistiedustelupäällikkö, eversti evp. Martti J. Kari. Venäjän toiminta voi lännestä käsin näyttää oudolta, mutta maan oman perinteen valossa tavoite on johdonmukainen.

–  Emme tiedä, miten Venäjä nyt tekee päätökset. Onko Venäjällä pelikirja ja onko se ollut koko ajan sama, muuttuuko pelikirja tilanteen mukaan, vai onko siellä eri leirejä eli käydäänkö maan sisällä taistelua eri valtaryhmien kesken – vai onko meneillään vapaa pudotus, sanoo Kari.

Diplomatian tietä kuljetaan Karin mukaan luultavasti ainakin helmikuun 15. päivään asti, jolloin Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin on määrä vierailla Moskovassa. Uutistoimisto AFP:n mukaan Scholz myös tapaa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin Kiovassa maanantaina.

–  Venäjän johto varmaan katsoo Saksa-kortin. Sitten kiristetään ruuvia, sanoo Kari.

Jyväskylän yliopiston opettaja ja Pääesikunnan entinen apulaistiedustelupäällikkö Matti J. Kari.

”Nyt pitäisi pysyä rauhallisina”

Ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista arvioi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole kovin todennäköinen.

–  Nyt pitäisi pysyä rauhallisina. Jos koko ajan puhutaan sodasta, siitä voi tulla itseään toteuttava profetia. Sota Ukrainassa merkitsisi myös Venäjälle ihmishenkien menetystä ja taloudellisia vahinkoja, hän sanoo.

–  Länsi on jo tehnyt selväksi, että se auttaa Ukrainaa, ei pelkästään diplomatialla vaan myös viemällä sille aseita. Lännen diplomatiassa tuomat ehdotukset Venäjälle ovat olleet varsin rakentavia.

Moshes huomauttaa, että sodan riskin esilläoloon liittyy myös Yhdysvaltain hallinnon intressejä. Jos Venäjän hyökkäys Ukrainaan onnistutaan estämään, presidentti Joe Biden voi esittää sen saavutuksenaan. Jos taas ei, voidaan sanoa: tästähän me varoitimme.

Myös Venäjä hyötyy epävakaudesta, kun energian hinta nousee. Viime viikkojen diplomatian valossa Venäjällä on Moshesin mukaan kuitenkin myös mahdollisuus saada tavoitteitaan eteenpäin ilman sotatoimia.

–  Venäjän vaatimukset on ohitettu monta vuotta, nyt sillä on mahdollista saada diplomaattisia voittoja.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.

”Sanktioiden pitää purra kleptokraattiseen johtoon”

Martti J. Karin mukaan lännen toimintamahdollisuudet ovat rajalliset jo siitäkin syystä, että Ukraina ei ole EU:n eikä Naton jäsen. Diplomaattisia keinoja joka tapauksessa pitää käyttää, hän sanoo.

–  Jos joku käyttää voimaa, olkoon se Ukraina.

Kari peräänkuuluttaa kuitenkin länneltä erittäin päättäväistä toimintaa. Oleellista olisi ainakin se, että mahdolliset seuraavat talouspakotteet kohdistuisivat suoraan Venäjän johtajien läntisessä Euroopassa olevaan omaisuuteen.

–  Sanktioiden pitää purra kleptokraattiseen johtoon, heidän tilinsä pitää jäädyttää. Siihen ei oikein ole uskallettu kajota vielä. Ei Venäjän kansaa pitäisi rökittää. Pitää tähdätä sinne, missä johtajien tilit ja lapset ovat.

Myös Ulkopoliittisen instituutin Arkady Moshesin mukaan länsimaailman pitäisi ottaa Venäjää koskevat talouspakotteet uudenlaiseen tarkasteluun.

–  Lännen pitäisi löytää selkeä ymmärrys, mitä sanktioita käyttää, jos hyökkäys Ukrainaan alkaa. Voidaan tarvita myös sellaisia sanktioita, jotka vaikuttavat läntisen maailman omaan talouteen. Jos Venäjän energiavientiin ei kohdisteta pakotteita, vaikutukset jäävät vähäisiksi, sanoo Moshes.

Tavoitteena estää Ukrainan liukuminen kohti länttä

Martti J. Karin mukaan vaikuttaa siltä, että Venäjän lähiajan tavoitteena voi olla irrottaa Venäjä-mielisten separatistien käsissä olevat Donbassin ja Luhanskin alueet Ukrainasta.

–  Joidenkin tietojen mukaan Venäjän duuma aikoo esittää näiden kahden kapinallistasavallan itsenäisyyden tunnustamista. En tiedä, onko tämä totta vai refleksiivistä kontrollia. Tämä viittaa kuitenkin siihen, että kriisin avain on Donbass.

Venäjän tavoitteena olisi siis panna täytäntöön vuoden 2015 Minskin toinen sopimus, jota ei koskaan pantu toimeen. Sopimus takaisi Itä-Ukrainan separatistialueille autonomian.

Puolustusasiamiehenä Ukrainassa sekä strategisena neuvonantajana Ukrainan tiedustelupalvelun uudistamisessa palvelleen Karin mukaan sopimus estäisi Ukrainan liukumisen kohti länttä ja antaisi Venäjälle vipuvarren Ukrainan politiikkaan.

”Ukrainassa ollaan kypsiä venäläisiin”

Mahdollista ja kuvaan sopivaa on Karin mukaan myös se, että Venäjä pyrkii saamaan Ukrainaan itselleen mieleisen johdon. Tämä veisi Ukrainan takaisin Venäjän etupiiriin.

–  Me lännessä katsotaan usein liian lähelle ja liian pienellä aikavälillä. Venäläiseen ajatteluun kuuluu se, että mennään vaiheittain, sanoo Martti J. Kari.

Etupiiriajattelu on Karin mukaan oleellinen osa Venäjän ulko- ja sotilaspoliittista itseymmärrystä: Venäjää eivät suojaa aggressiiviselta länneltä meret eivätkä vuoristot, joten sen on hankittava suojakseen alistettuja puskurialueita.

Vuoden 2004 oranssin vallankumouksen myötä Ukraina kuitenkin ryhtyi pyrkimään kohti läheisempiä länsisuhteita ja läntistä yhteiskuntamallia. Vuonna 2010 venäläismielinen Viktor Janukovitsh palasi valtaan, vuonna 2013 hänet syrjäytettiin Maidan-aukion protestien myötä.

–  Ukrainassa ollaan niin kypsiä venäläisiin, että jos Ukraina nyt lähtee Venäjän etupiiristä, se ei enää palaa Venäjän helmaan, sanoo Kari.

Satelliittikuva Venäjän SU-25-maataistelukoneista Valko-Venäjällä 4. helmikuuta.

Valko-Venäjälle siirretty SU-25 -koneita

Martti J. Karin mukaan Venäjän sotilaallisia aikeita arvioitaessa ei pitäisi nyt katsoa niinkään maavoimien liikkeisiin, vaan ilmavoimiin. Hän toteaa, että Venäjä on hiljattain siirtänyt Valko-Venäjälle muun muassa SU-25 -maataistelukoneita.

–  Se on portinavaajakone, hyvin näppärä kone maamaaleihin, sanoo Kari.

Jos Venäjä käyttää SU-25 -koneita osana ilmavoiman käyttöä Ukrainaa vastaan, maaleina olisivat Karin mukaan todennäköisesti Ukrainan sotilaskohteet.

Ukrainan armeijalla on nyt kykyä ohjusilmatorjuntaan, mutta ei juurikaan hävittäjiä. Siten sen mahdollisuudet vastata ilmahyökkäykseen eivät ole kovin hyvät.

–  Jos Ukrainassa tulee maaoperaatio, se on hyvin matala. Venäjä käyttäisi sitä lähinnä sitomaan ja painamaan Ukrainan joukkoja, Kari arvioi.

Source Link is.fi