Läntisessä keskustelussa törmää virolaisasiantuntija Marek Kohvin mukaan usein eskaloitumisen pelkoon perusteluna sille, miksi Ukrainalle ei voida toimittaa tiettyjä asejärjestelmiä. Eräät jopa kannattavat aseavun jäädyttämistä kokonaan selittäen, että siten sota saataisiin loppumaan.
– Ylenpalttisesta arkailusta Venäjän uhkausten edessä on meille vain haittaa. Ensinnäkin sota päättyy vasta, kun Moskova lopettaa Ukrainan alueiden miehityksen ja vetää joukkonsa takaisin Venäjälle, Viron kansainvälisessä puolustustutkimusinstituutissa (ICDS) työskentelevä Kohv kirjoittaa artikkelissaan.
– Kaikki rauhaa ja sodan lopettamista vaativat kehotukset ovat puhtaasti Venäjän informaatio-operaatioita, joita hyödylliset idiootit eri puolilla maailmassa sitten toistavat – sillä kukapa voisi olla rauhaa vastaan, Kohv toteaa.
– Älkäämme unohtako, että Ukraina puolustaa omaa kansaansa ja aluettaan, kun taas Venäjä miehittää Ukrainaa ja tappaa ukrainalaisia. Jos Moskova ei itse lopeta, se voidaan pysäyttää vain siten, että länsi antaa Kiovalle niin paljon apua, että se voi työntää venäläiset miehittäjät pois Ukrainasta.
Kremlin ohjauksessa toimivissa tiedotusvälineissä länttä uhataan Kohvin mukaan käytännössä päivittäin ydiniskuilla. Kun läntiset poliitikot viittaavat sodan eskaloitumisen uhkaan, he tarkoittavatkin useimmiten juuri konfliktin muuttumista ydinsodaksi.
– Tämä on osa Kremlin propagandaa – pelkoa, jota Venäjä on yrittänyt mieliimme lietsoa. Kreml varoittaa, että jos Venäjä joutuisi nurkkaan, se purisi, kuten nurkkaan ajetut eläimet. Meidän on syytä muistaa, että Venäjä on tämän planeetan suurin maa, joten miksi sen pitäisi kokea olevansa nurkkaan ajettu, Kohv sanoo.
– Ukrainan näkökulmasta tätä ydinaseuhittelua on jo pitkään pidetty merkityksettömänä ja tyhjänä. Paljon vakavamman uhan muodostaa Venäjän halu alistaa naapurikansa ja saada se ”unohtamaan” ukrainalaisuutensa. Miljoonat ukrainalaiset ovat joutuneet kärsimään raiskauksista, teloituksista, kidutuksesta ja kyydityksistä, hän toteaa.
Venäjän eurooppalaisille rajanaapureille kyse on hänen mukaansa joka tapauksessa kyse eksistentiaalisesta valinnasta: selviytyä itsenäisinä kansakuntina tai joutua Venäjän nielaisemiksi.
Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssotansa länsi on Kohvin mukaan jatkuvasti piirtänyt itselleen uusia ”punaisia linjoja”.
– Muistakaamme, että panssarivaunujen ja pitkän kantaman ohjusten toimituksia lykättiin Kremlin reaktion pelossa. Aseet lähetettiin lopulta Ukrainaan, jossa ne auttavat tuhoamaan venäläisiä joukkoja ja suojelemaan ukrainalaisia ihmishenkiä. Miten Venäjä reagoi? Vladimir Putin antoi lausunnon, jossa hän sanoi, että länsimaiden asetoimitukset Ukrainaan eivät muuttaisi mitään taistelukentällä, mutta pahentaisivat konfliktia, Kohv sanoo.
Kreml pyrkii hänen mukaansa johdonmukaisesti luomaan mielikuvaa, että konfliktia ei ole aiheuttanut ja pahentanut Venäjän hyökkäys, vaan Ukrainan puolustus. — Tähän asti Venäjän ensisijaisena tavoitteena Ukrainassa on ollut sotarikosten tekeminen, ei ukrainalaisten panssarivaunujen tuhoaminen, hän toteaa.
Julki lausutuilla ”punaisilla linjoillaan” länsi tulee Kohvin mukaan vain helpottaneeksi venäläisten sotilassuunnittelijoiden elämää ja rajoittaneeksi Ukrainan armeijan toimintavapautta.
– Ranskan presidentin Emmanuel Macronin äskettäinen puhe olikin tervetullut siksi, että se lisää Kremlin päättäjien epävarmuutta. Heidän on nyt pohdittava, millaisia vastatoimia heidän toimensa Ukrainassa voivat laukaista. Vaikka Naton joukkojen lähettäminen Ukrainaan on edelleen hyvin epätodennäköistä, se ei ole enää poissuljettua. Venäjän on siis pakko ottaa sekin mahdollisuus huomioon.