Vesiputkissa lymyää vaarallinen legionellabakteeri, joka voi levitä vääränlaisten sähkönsäästötoimien seurauksena
Vääränlaiset sähkönsäästötoimet voivat johtaa vaaralliseen legioonalaistautiin eli keuhkokuumeeseen. Tautia aiheuttava bakteeri lisääntyy hailakassa vedessä, joten liian rajut leikkaukset kodin vesijärjestelmän lämpötilassa kasvattavat tartuntariskiä reippaasti.
Säästötoimien vaikutukset tartuntoihin nousivat keskusteluihin muun muassa Facebookin sähkönsäästöryhmissä, kun pieksämäkeläinen äiti kertoi eilen Ylen uutisessa, kuinka tauti vei hänet yli viikoksi hengenvaaralliseen tilaan teho-osastolle.
Somessa on keskusteltu muun muassa sopivista veden lämpötiloista ja siitä, pitääkö veden lämpötila pitää jatkuvasti turvarajan yläpuolella.
– Legionellabakteeri lisääntyy 20–45 asteisessa vedessä. Yleinen turvaraja on kuitenkin 55 astetta, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalääkäri Leif Lakoma.
Lakikin määrää (siirryt toiseen palveluun), että lämpimän veden pitää olla 55–65-asteista ja kylmän enintään 20-asteista.
Lämpötilan hetkellinen nosto 55 asteeseen ei Lakoman mukaan riitä. Turvarajan ylittävä lämpötila ei nimittäin tapa bakteereja, vaan ainoastaan estää niiden lisääntymisen.
– Legionellabakteeri on hyvin yleinen esimerkiksi järvissä ja maaperässä. Pienten määrien pääsyä talousveteen ei voi oikein estää, eivätkä ne haittaa. Bakteerista tulee riski, jos se lisääntyy siellä liikaa, Lakoma sanoo.
Kodin veden lämpötila selviää helposti
Oman kodin veden lämpötila selviää yksinkertaisesti.
Asia on kunnossa, jos kaikista hanoista tulee 55-asteista vettä. Sen voi tarkistaa tarkalla lämpömittarilla, vinkkaa Motivan asiantuntija Teemu Kettunen.
– Hanoihin tuleva vesi on kiertänyt koko verkoston läpi, joten jos se on 55-asteista, vesi on tarpeeksi lämmintä kauttaaltaan, Kettunen sanoo.
Samalla periaatteella voi tsekata, ettei kylmä vesi ole liian lämmintä.
Veden lämpötila kannattaa Kettusen mukaan tarkistaa, jos huomaa siinä selkeitä muutoksia. Muutoin aktiiviseen seuraamiseen ei hänen mukaansa ole erityistä tarvetta.
– Se on hyvä tehdä vaikkapa kerran vuodessa. Silloin varmistuu siitäkin, että esimerkiksi käyttövesivaraajan lämpötila-anturi on kunnossa.
Jos lämmin vesi on liian kylmää, lämpötilaa pitää nostaa. Se tapahtuu vähän eri tavoin eri lämmitysjärjestelmissä. Säätö onnistuu esimerkiksi kaukolämmön ohjaukseskuksesta tai käyttövesivaraajan lämpötilaa muuttamalla.
Edessä on isompi urakka, jos kylmä vesi on liian lämmintä. Vettä ei kylmennetä missään järjestelmissä, vaan ainoa tapa lämpötilan säätelyyn on Kettusen mukaan putkien eristäminen. Silloin vesi ei lämpene liikaa matkalla.
– Jos kylmä vesi on liian lämmintä, se voi johtua siitäkin, että lämminvesiputki ei ole eristetty ja hohkaa lämmintä kylmävesiputkelle, Kettunen lisää.
Tartunnan saa useimmiten ulkomailta tai kotoa
Suurin osa Suomen legionellatartunnoista tulee ulkomailta. Suomessa tartunnan saa yleisimmin kotoa.
Tapauksia on yleensä 30–40 vuosittain. 2021 niitä ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin 34, joista 12 todennäköinen tai varma syy löytyi kotoa.
– Yleensä ongelma on siinä, että veden lämpötilat eivät ole oikeita ja legionellabakteeri pääsee lisääntymään. Erityisesti tartuntoja saadaan pitkään käyttämättöminä olleista vesijärjestelmistä, kuten mökkien suihkuista tai omatekoisista porealtaista tai paljuista, Leif Lakoma kuvaa.
Legionellabakteeri tarttuu hengitysteiden kautta. Se ei tartu ihmisestä toiseen eikä seisovasta vedestä, kuten tavallisesta uima-altaasta tai järvestä.
Käytännössä veden pitää höyrystyä, jotta bakteeri pääsee siitä hengitysteihin. Tartunnan lähteitä ovat siksi usein suihkut, ilmastointilaitteet ja porealtaat.
Tauti vie potilaita tehohoitoon asti
Legionellabakteeri aiheuttaa keuhkokuumeen eli tyypillisesti kuumetta, yskää ja hengenahdistusta.
Oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin muissakin keuhkokuumeissa, joten potilas tuskin itse tunnistaa taudin aiiheuttajaa. Siihen tarvitaan terveydenhuollon testejä.
Vakavan taudin riskiä lisäävät korkea ikä, perussairaudet ja tupakointi.
– Tauti voi olla vaarallinen ja vie välillä potilaita tehohoitoon asti, Lakoma toteaa.
Pieni määrä bakteeria ei vielä aiheuta legioonalaistautia.
– Elimistö pystyy puolustautumaan pieniä taudinaiheuttajamääriä vastaan. Infektoiva annos vaihitelee taudin aiheuttajan mukaan. Esimerkiksi jo muutama norovirus voi joskus aiheuttaa taudin, mutta legionellabakteereja vaaditaan infektioon usein huomattavasti enemmän, Lakoma vertaa.
Bakteerien määrä käyttövedessä pysyy kurissa, kun lämpötilat ovat määräysten mukaisia. Lakoma uskoo, että suomalaiset tiedostavat hyvin turvalliset lämpötilat ja noudattavat niitä.
– En odota, että sähkönsäästötoimet välttämättä vaikuttaisivat tartuntamääriin, hän toteaa.
Voit keskustella aiheesta 4. tammikuuta kello 23.00 asti.
Lisää aiheesta: