Joka vuosi suomalaisilla todetaan yli 1 000 aivojen, aivokalvojen ja keskushermoston kasvainta. Näistä pahanlaatuisia glioomia on noin 400 ja pääasiassa hyvänlaatuisia meningeoomia noin 450, kertoo Suomen Syöpärekisterin tuorein tilasto.
– Meningeoomat ovat aivokalvon kasvaimia, jotka eivät ole varsinaisesti syöpiä. Glioomat, eli aivojen tukikudosten syövät, ovat varsinaisia aivosyöpiä, kertoo Suomen Syöpärekisterin johtaja, dosentti Nea Malila.
Vaikka meningeoomat ovatkin käytännössä aina hyvänlaatuisia, myös ne voivat aiheuttaa vakavaa haittaa riippuen kasvaimen koosta ja sijainnista aivoissa.
Näiden kahden yleisimmän kasvaintyypin lisäksi on olemassa myös joukko muita harvinaisempia keskushermoston ja hermotupen syöpiä.
Meningeoomaan sairastuneiden potilaiden 5-vuotisennuste on hyvä, noin 94 prosenttia.
Meningeooma on tyypillinen naisten sairaus
Malila kertoo, että suurin ero naisten ja miesten sairastumisen välillä on se, että naisilla on huomattavasti enemmän hyvänlaatuisia meningeoomia.
– Tämä on tyypillisesti naisten sairaus. Miehillä taas on hieman enemmän glioomia.
■ Naisilla meningeoomia on vuodessa noin 350 ja miehillä 110.
■ Naisilla glioomia on vuodessa noin 170 ja miehillä 240.
Naisten meningeoomien määrää nostaa se, että kasvain tulee yleensä varttuneemmalla aikuisiällä tai vanhuudessa, ja väestössä ikääntyneitä naisia on enemmän kuin miehiä.
– Kun taas katsotaan ikävakioitua ilmaantuvuutta, niin miehillä ilmaantuvuusluku on pahanlaatuisissa glioomissa naisia korkeampi.
Miesten glioomien ilmaantuvuudessa on myös nähtävissä pientä kasvua viidentoista viime vuoden aikana, Malila kertoo.
Syöpärekisterin 5-vuotisennuste, eli 5 vuoden suhteellinen elossaololuku, on kaikissa aivo- ja keskushermoston kasvaimissa 60 prosenttia.
Meningeoomaan sairastuneiden potilaiden 5-vuotisennuste on hyvä, noin 94 prosenttia, kun taas glioomien vastaava luku on 30 prosenttia.
– Miehillä kuolleisuus aivojen glioomiin on jonkin verran korkeampaa kuin naisilla, ja myös miesten glioomakuolleisuudessa on hieman nousua.
Aivokasvainten syitä ei tunneta
Aivokasvainten syyt ovat valtaosin tuntemattomia.
Ympäristöllä, ravinnolla, elintavoilla tai viruksilla ei ole todettu yhteyttä aivokasvaimiin.
– Ainoastaan säteily, kuten aikaisemmin annettu sädehoito, on mahdollisesti yhteydessä aivokasvainten vaaraan. Samoin on olemassa harvinaisia syndroomia, joihin liittyy kohonnut aivokasvainriski – mutta nämä ovat pieniä lukumääriä kokonaisuudessa.
Minkälaisia aivokasvaimen oireet voivat olla?
Neurokirurgian osastonylilääkäri, dosentti Miikka Korja Husista leikkaa Töölön sairaalassa pääsääntöisesti suuria hyvänlaatuisia kasvaimia, joiden ennuste on yleensä hyvä.
Korja kertoo, että toisin kuin on pitkään uskottu, aivokasvainpotilailla ei ole niin kutsuttuja tyyppioireita.
– Aivokasvainten kohdalla oireita voi olla laidasta laitaan riippuen siitä, missä kasvain sijaitsee ja onko se hyvänlaatuinen vai ei, Korja sanoo.
Aivokasvainten oireet vaihtelevat riippuen siitä, missä kasvain sijaitsee ja onko se hyvänlaatuinen vai ei.
Neurokirurgin mukaan satojen erilaisten kasvainten oireiden tunnistaminen on toisinaan haastavaa lääkäreillekin.
– Aikuiset aivokasvainpotilaat päätyvät useimmiten jatkoselvittelyihin epileptisen kohtauksen, persoonallisuuden muutoksen, muistiongelmien tai neurologisten puutosoireiden, kuten näköhäiriön tai toispuoleisen raajaparin heikkouden, vuoksi.
”Aivokasvainten kohdalla oireita voi olla laidasta laitaan riippuen siitä, missä kasvain sijaitsee ja onko se hyvänlaatuinen vai ei.
Oireista tai niiden voimakkuudesta ei myöskään voi päätellä sitä, onko kasvain hyvän- vai pahanlaatuinen.
– Yksinkertaistaen ja yleistäen voidaan kuitenkin sanoa, että hyvänlaatuiset aivokasvaimet aiheuttavat oireita yleensä hitaasti hiipien, kun taas nopeammin kasvavien pahanlaatuisten kasvainten oireet tulevat päivissä tai viikoissa.
Usein syntyy epäily, että kaikki ei ole kohdallaan
Monesti aivokasvain aiheuttaa epämääräisen tunteen siitä, että jokin on vialla.
– Joko ihminen itse tai lähiomainen osaa usein epäillä, että nyt ei ole kaikki kohdallaan.
Vielä tällä perusteella lääkärin voi olla vaikeaa suoraan ohjata potilasta pään kuvantamistutkimukseen.
– Eikä näin pidäkään tehdä ylidiagnostiikan välttämiseksi. Asiaa voi kotioloissa seurata systemaattisesti viikon tai kaksi ja kirjata tarkemmin oireita ja huomioita ylös, Korja neuvoo.
”Joko ihminen itse tai lähiomainen osaa usein epäillä, että nyt ei ole kaikki kohdallaan.
Neurokirurgi sanoo, että vaikka diagnoosi hieman viivästyisi, sillä on aivokasvaimissa vain harvoin merkitystä ennusteen kannalta.
– Siksi tilannetta voi usein kotioloissa seurata pari viikkoa – ellei sitten ole melko varma, että kyse on jostakin aivoperäisestä oireesta.
Korja korostaa, että jos oire alkaa sekunneissa tai minuuteissa, kyseessä voi olla aivoverenkiertohäiriö, jolloin hoitoon pitää hakeutua nopeasti.
– Matalalla kynnyksellä kannattaa akuuteista oireista soittaa valtakunnalliseen päivystysnumeroon 116 117.
”Vanha minä” voi palata leikkauksen jälkeen
Aivokasvainleikkaus voi olla ratkaiseva muutos paitsi potilaan terveyden, myös hänen ihmissuhteidensa kannalta.
– Joskus leikataan hyvänlaatuisia otsalohkojen jättimeningeoomia potilailta, joille on alkanut tulla 5–10 vuotta aiemmin personallisuusmuutoksia, jotka ovat johtaneet esimerkiksi parisuhde- ja työpaikkaongelmiin.
Kun kasvain on leikattu, ”vanha minä” on palannut, ja läheisiä vuosia hämmentäneet ristiriidat on saatu ratkottua.
– Nämä ovat hyvin onnellisia tapahtumia myös kirurgeille ja hoitajille, Korja kertoo.
Artikkeli on julkaistu Ilta-Sanomissa alun perin 22.12.2021.