Yhdistetyn kohukisassa nähtiin suoritus, jollaisia kriisilaji tarvitsee – Petter Kukkoselta rapaa päättäjille: ”Pienten maiden mielipiteet unohdettu”
Marraskuussa Rukalla pidetyn yhdistetyn maailmancup-kauden avausviikonlopun ylivoimainen puheenaihe oli parjattu massalähtökisa. Esimerkiksi Eero Hirvosen mielestä kisa oli ihan pelleilyä.
Kohun alle peittyi kuitenkin lajin tulevaisuuden kannalta tärkeä fakta, kun Ranskan 20-vuotias Matteo Baud ponnisti mäkiosuudella toiseksi. Palkintokorokesija oli lajin entiselle kärkimaalle ensimmäinen sitten maaliskuun 2017.
Miesten yhdistettyä on dominoinut pitkään kolme suurta: Saksa, Norja ja Itävalta. Tämä huolestuttaa Kansainvälistä olympiakomiteaa. Mikäli kärkitaisteluun ei saada jatkossakaan lisää maita, pahimmassa tapauksessa lajin olympiastatus voi olla uhattuna.
Baudin kaltaiset tekijät ovat isossa kuvassa kullanarvoisessa asemassa lajille. Parin vuoden takainen nuorten MM-mitalisti antoi Rukan mäkiosuudella tiukan vastuksen lajia vuosikausia domineelle Norjan Jarl Magnus Riiberille.
– Matteo on aivan loistava mäkimies. Maailmancupin vinkkelistä hän on vielä aavistuksellisen puutteellinen hiihto-osuudella, mutta hän on siinäkin kehittynyt. Todella mielenkiintoinen urheilija, Yle Urheilun asiantuntija Petter Kukkonen kehuu parikymppistä ranskalaisurheilijaa.
Ranskalla oli kymmenen vuotta sitten supertähti Jason Lamy Chappuis sekä MM-kultaan yltänyt viestijoukkue, mutta kultaisen sukupolven lopetettua maalla ei ole ollut kärkiurheilijoita.
Nyt Ranska on kuitenkin tekemässä uutta nousua kohti kärkeä. Myös Laurent Muhlethaler on pystynyt yksittäisiin koviin suorituksiin. Kukkonen tuntee Ranskan valmennuksen hyvin.
Kukkosen mukaan harrastajamäärät ovat Suomen tapaan pienet.
– Siellä tehdään Suomen tapaan todella pienillä resursseilla menestystä. Nyt näyttäisi, että uusi nuori sukupolvi on heräilemässä. Nämä ovat ihan kullanarvoisia asioita lajille, Kukkonen sanoo.
– Yksittäiset tyypit tekevät sitä pienillä resursseilla rakkaudesta lajiin. Olen katsonut ilolla Ranskan meininkiä.
Toinen vielä isomman romahduksen kokenut maa on Yhdysvallat, jolla oli 2000-luvun alussa kolme huipputason urheilijaa. Bill Demong saavutti MM- sekä olympiakultaa, Todd Lodwick kaksi maailmanmestaruutta ja Johnny Spillane maailmanmestaruuden sekä kolme olympiahopeaa.
Yhdysvalloilla on nykyään joitakin lupauksia, mutta ei yhtään kärkeä haastavaa urheilijaa.
– Uusiutuminen on ottanut heilläkin aikaa. Tiedän, että sielläkin raha on tiukassa. Kaikki raha menee alppihiihtoon. Jos Suomen hiihtoliitto ei sijoittaisi penniäkään toimintaan, tiukkaa olisi.
”Kakka on housuissa”
Kukkonen toimi kymmenen vuotta Suomen yhdistetyn maajoukkueen päävalmentajana. Hän on kritisoinut useita kertoja lajin päättäjiä.
Kukkosen mukaan Kansainvälinen hiihtoliitto FIS ei ole kuunnellut tarpeeksi pienempien maiden haasteita.
– Se, millä politiikalla FIS vie lajeja eteenpäin, on ollut pitkään huolestuttavaa. He ovat kumartaneet aivan liikaa yhtä markkinaa, Saksaa. Se on pystynyt joko suoraan tai epäsuoraan sanelemaan lajin suuntaa. Pienten maiden mielipiteet ovat unohtuneet.
Kukkosen mukaan yksi tapa lisätä kilpailua olisivat uudet kilpailuformaatit. Tähän FIS ei ole kuitenkaan reagoinut tarpeeksi.
Yhdistetyn maajoukkueen nykyinen päävalmentaja Antti Kuisma on Kukkosen kanssa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa epäkohtia tuodaan FIS:n kokouksissa esille, mutta yhteistä säveltä on ollut vaikea löytää.
Yhdistetyssä myös pukukeskustelu ja sääntöasiat ovat nousseet esille. Kuisma sanoo, että esimerkiksi mäkipukuja on yritetty rajoittaa viiteen per kausi.
– Suurmaat sanoivat, ettei se vaikuta heihin. He pystyvät testaamaan sataa pukua ennen kautta ja valkkaamaan niistä parhaat, Kuisma kertoo.
Kukkonen toivoo, että FIS ottaisi mallia Kansainvälisestä ampumahiihtoliitosta.
– Samaan aikaan IBU tukee hyvin voimakkaasti pieniä kehittyviä maita rahallisesti ja kaikilla mahdollisilla keinoilla. Esimerkiksi naisten ampumahiihtoviestissä on parhaimmillaan yli 20 joukkuetta viivalla, Kukkonen muistuttaa.
– Kun mäkihypyn tai yhdistetyn joukkuekisa käynnistyy, hyvä, että saadaan kahdeksan joukkuetta viivalle. Sama juttu on maastohiihdossa. Ongelmat ovat olleet pitkään tiedossa, mutta FIS ei ole reagoinut niihin. Nyt kun kakka on syvällä housuissa, yritetään tehdä kiireellä sitä ja tätä, jotta lajit säilyisivät elinvoimaisina.
Maiden välistä yhteistyötä
Jonkinlaista tukea maat kuitenkin FIS:ltä saavat.
– FIS jakaa pieniä rahasummia. Se perustuu siihen, kuinka monta urheilijaa maailmanmestaruuskisoihin on startannut. Siitä tulee tietty määrä euroja per vuosi.
Kukkonen ja Kuisma sanovat, että FIS tarjoaa vuodessa 1–2 viikon mittaista leiriä kehittyville maille ilmaiseksi.
– Jos nämä olisivat tehokkaita konsteja, tilanne olisi paljon parempi, Kukkonen toteaa.
– Paras idea on se, että suurmaat tukisivat pienempiä maita valmentautumisessa ja välinekehittelyssä. Sellaista on Norjan ja USA:n välillä. Yhdysvaltalaiset urheilijat ovat harjoitelleet norjalaisten kanssa, Kuisma kertoo.
Viro, Slovenia ja Sveitsi
Kansainvälinen olympiakomitea edellyttää, että yhdistettyyn tulee uusia maita. Yhdistetyn kaltaisesta pienestä lajista ei kasva koskaan maailmanlaajuista hittiä.
On kuitenkin joitakin maita, joilla on yksittäisiä urheilijoita. Italia on ollut pitkään tärkeä maa, ja Alessandro Pittin on olympiapronssimitalisti 13 vuoden takaa.
Viron Kristjan Ilves on urheilija, jota nähdään ajoittain kärkiporukassa. Vuonna 2018 nuorten maailmanmestaruuden voitti slovenialainen Vid Vrhovnik.
Tällaisista maista yhdistetyn kannattaa pitää visusti kiinni.
– Varmasti yritetään saada myös pienempiä nukkuvia maita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi Viro, Valko-Venäjä, Ukraina, Kazakstan ja Sveitsi. Mäkihypyssä on Bulgariaa ja Romaniaa. Sellaisia maita, joissa on ollut harrastajia. Saataisiin 20–25 aktiivista maata mukaan, kun niitä on nyt noin 15.
– Sen ajatuksen pitäisi olla aika syvällä Lasse Ottesenin (yhdistetyn kilpailupäällikkö) ja muiden päättäjien päässä. Isossa kuvassa pelkään, että kiinnostaako Kansainvälistä hiihtoliittoa. Päätuotteet, alppihiihto ja mäkihyppy, ovat todella hyviä. Ne tuovat taloon rahaa. Muut lajit yrittävät keikkua vain mukana, Kukkonen sanoo.