Suomen valtion velka on kasvanut reilusti 2000-luvun lopulta lähtien.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) vetämä hallitus aloitti kaksipäiväisen kehysriihensä maanantaiaamuna. Hallitus tavoittelee kolmen miljardin euron lisäsäästöjä, kun taustalla on jo hallitusohjelmassa sovitut kuuden miljardin euron säästötavoitteet.
Orpon mukaan kehysriihestä onkin tulossa ”äärettömän vaikea”.
Oheisesta taulukosta näkyy Suomen nettovelan kasvu vuodesta 2000 lähtien. Maaliskuun lopussa valtion velka oli Valtiokonttorin mukaan 161 miljardia euroa, kun vuoden 2002 tammikuussa velkaa oli noin 100 miljardia vähemmän.
Matti Vanhasen (kesk) hallitus onnistui vuosina 2005–2008 maksamaan velkaa takaisin. Vuoden 2008 lopulla Suomen valtion velka oli noin 54 miljardia euroa.
60 miljardin euron raja ylittyi Valtiokonttorin tilastojen mukaan lokakuussa 2009, ja 70 miljardia meni rikki jo vuotta myöhemmin.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja pääministeri Petteri Orpo käynnistivät hallituksen kehysriihineuvottelut valtion juhlahuoneistossa Smolnassa maanantaiaamuna.
Tämän jälkeen vain Juha Sipilän (kesk) johtama hallitus on pystynyt lyhentämään velkaa vuonna 2018, mutta vuoden lopulla velkaa oli yhä noin 105 miljardia euroa.
Oheisessa taulukossa pääministerien nimet on merkitty niiden vuosien kohdalle, joille heidän hallituksensa ovat laatineet valtion budjetin. Todellisuudessa hallitusten kaudet alkavat yleensä jo edellisen vuoden loppukeväällä tai alkukesästä.
Poikkeuksiakin on, ja esimerkiksi Anneli Jäätteenmäen (kesk) hallitusta vuonna 2003 ei ole merkitty taulukkoon, koska se ei ehtinyt laatia tulo- ja menoarvioesitystä seuraavalle vuodelle.
Antti Rinteen (sd) hallitus teki syksyllä 2019 budjetin vuodelle 2020, mutta joutui jättämään tehtävänsä jo vuoden 2019 lopulla. Rinteen tilalle tulleen Sanna Marinin (sd) hallitus teki vuoden 2020 aikana poikkeuksellisen paljon lisäbudjetteja, joilla tuettiin muun muassa koronapandemian takia tulonmenetyksistä kärsiviä toimialoja. Tukitoimet ja lisäbudjetit nostivat valtion velkaa useilla miljardeilla.
Koronapandemian lisäksi Marinin hallituksen runsasta velanottoa ainakin osittain selittävät myös Ukrainan sodan aiheuttamat useat yllättävät lisämenot.
Pidemmän ajan rakenteellisia ongelmia Suomella ovat esimerkiksi väestön ikääntyminen ja kasvavat sote-menot. Myös maanpuolustuksen kulut ovat kasvaneet. Nollakorkojen aika päättyi inflaatioon ja korkojen reiluihin nostoihin, joten valtion lainojen korkomenot ovat myös kasvaneet. Samalla Suomen veroaste on laskenut viime vuosien aikana.
Lue lisää: Kehysriihi alkaa – IS listasi, mihin kohteisiin hallituksen miljardimoukari kolahtaa
Orpon hallitus pyrkii kehysriihessä aiempien tietojen perusteella hillitsemään sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvua sadoilla miljoonilla, mutta todennäköisesti julkisuudessa esiintynyt 600–700 miljoonan euron säästötavoite ei toteudu.
Eläkeläisten ja suurituloisten verotusta todennäköisesti kiristetään. Samoin yleistä arvonlisäveroa todennäköisesti nostetaan.