Yksiössään paljon aikaansa viettävä Elli Malinen, 21, tietää, miltä fomo tuntuu – nyt tuhannet seuraavat hänen arkeaan Instagramissa
Kello herättää aamuseitsemältä. Elli Malinen, 21, ottaa vatsansuojalääkkeen kuten joka aamu.
Kello kahdeksalta kello soi uudelleen: toinen lääke ja hörppy vettä, koska yksiö on lämmennyt helteillä.
Puolenpäivän aikaan Malinen nousee vuoteesta. Parvekkeella on mukava istua. Malisella on kolme harvinaista sairautta. Veren hemoglobiiniarvot voivat laskea niin alas, että hän voi pyörtyä.
Silti Malinen sanoo haluavansa saada kaiken irti kesästä.
– Tuli suorastaan kriisi, että kesä menee ohi, kun olen vain kotona ja poljen kuntopyörää.
Moni muu kokee varmasti myös näin. Kun koronarajoitukset on purettu ja maailma on taas auki, on lupa elää. Esimerkiksi festivaalit ovat tehneet uusia yleisöennätyksiä.
Some täyttyy kuvista, joissa onnellisen näköiset ihmiset nauravat ystäviensä ympäröiminä kesäyössä.
Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitokselta kertoo, että fomo-ilmiö, eli paitsi jäämisen pelko, korostuu nuorilla aikuisilla, koska siinä iässä luodaan sosiaalisia verkostoja. Lyhenne tulee sanoista fear of missing out.
Salmela-Aron mukaan noin puolet nuorista kokee tutkimusten mukaan jonkilaista fomoa. Nuoret aikuiset miettivät, mitä haluavat elämältään ja luovat sosiaalisten verkostojen kautta identiteettiään.
Salmela-Aron mukaan some ei ole fomon juurisyy, mutta osalla se vahvistaa paitsi jäämisen tunnetta. Fomo korostuu tyypillisesti, kun ollaan sensitiivisiä. Kehitykseen kuuluu, että se vähentyy henkisen kasvun ja iän myötä.
– Ei tarvitse olla huolissaan, jos kokee fomoa. Suurimmalla osalla se vähenee iän myötä, akatemiaprofessori kertoo.
Pandemian vaikutusta fomoon ei tunneta vielä.
– Voisin kuvitella, että pandemia on lisännyt sitä, Salmela-Aro arvelee.
Salmela-Aron mukaan muissa maissa tehty tutkimus on osoittanut, että erityisesti opiskelussa korostuu tunne ulkopuolelle jäämisestä.
Elli Malinen kirjoitti ylioppilaaksi kolme vuotta sitten, mutta sairastui sitten ennen pääsykokeita. Hän on seurannut Instagramista kavereidensa opiskelijaelämää, kun on ollut itse pitkällä sairauslomalla.
– On ollut paikoin tosi rankkaa seurata toisten opiskelemaan pääsyä ja kaikkia opiskelijatapahtumia. Muut omanikäiseni painavat aamusta iltaan.
Sometaukoja Malinen ei ole pitänyt, mutta on joutunut käsittelemään asiaa myös lääkärin kanssa. Täytyy vain olla kiitollinen pienistä asioista, hän kiteyttää tapansa käsitellä fomoa.
– Välillä tuntuu tosi tyhmältä olla kiitollinen siitä, että pääsin käymään rannalla, kun monille se on itsestäänselvyys.
Kaksi viikkoa sitten hän kävi ystäviensä kanssa Suomenlinnassa. Se oli hyvä päivä. Jos Malisen hemoglobiini laskee liian alas, hän joutuu menemään sairaalaan tankkaamaan punasoluja.
Hänen päiväohjelmansa toistuu samanlaisena, sillä hän väsyy helposti. Aamulla lääkkeet. Herätys lounasaikaan. Sitten joko kävelylle tai kuntosalille polkemaan kuntopyörää. Sen jälkeen täytyy taas levätä hetki, jos haluaa tehdä illalla vielä jotain.
Malinen on tehnyt Instagramiin videoita, joissa kertoo arjestaan Sairastellen-tilillään. Nyt on menossa sairauslomaviikko numero 44. Tilillä on seuraajia yli 3 500, mikä tuntuu hämmentävältä Malisesta.
– Olen yrittänyt löytää jotain hyvää tästä, mitä olen käynyt läpi. Olen saanut samassa tilanteessa olevilta viestejä, joissa on kiitetty.
Julkisen Instagram-tilin perustaminen tuntui hurjalta
Malinen perusti tilin tämän vuoden maaliskuussa. Hänellä oli silloin raskaampi jakso menossa. Hän oli keväällä useamman kerran sairaalassa ja päätti tehdä jotain mielekästä – vaikka se pelotti.
– Olin pitkään miettinyt avoimen tilin perustamista, mutta tuntui hurjalta kertoa kaikille omista yksityisistä asioistaan.
Toisaalta Malisesta tuntui, että olisi hyvä jakaa Instagramissa myös kuvia siitä, ettei arki koostu aina pelkistä huippuhetkistä.
Hän toivoo Sairastellen-tilinsä toimivan vertaistukena muille pitkäaikaissairaille. Kaikkien arki ei ole samanlaista.
Kolme harvinaista pitkäaikaissairautta, niiden kanssa Malinen opettelee nyt elämään.
Geenivirheen aiheuttama perinnöllinen hemolyyttinen anemia aiheuttaa väsymystä. Pahimmillaan Malinen on pyörtynyt. Toiseksi hänellä on alhainen verensokeri.
Kolmas sairaus vaikeuttaa syömistä, koska hänellä on ylimääräistä sidekudosta vatsalaukussa. Malinen sanoo, että lääkärin mukaan vain noin sadalla ihmisellä maailmassa on todettu sama vaiva, siksi siihen ei ole vakiintunutta hoitoa.
Sairaus on myös antanut jotain: uusia ystäviä. Malinen on tutustunut heihin Instagramin kautta. He ovat käyneet välillä moikkaamassa toisiaan sairaalassa tai soittaneet videopuheluita.
– Ylipäätään se, että on nuori ja viettää aikaa sairaalassa, niin se yhdistää.
Nyt hän odottaa syksyllä alkavia yhteisöpedagogin opintojaan. Se tarkoittaisi valmistumisen jälkeen mahdollisuutta tehdä töitä esimerkiksi nuorten kanssa.
Malinen kuvailee odotuksiaan opiskelijaelämän suhteen “vähän hassuksi”.
– Olisi vaan ihan tavallista, niin olisin tyytyväinen.
Oletko itse kokenut fomoa? Voit keskustella aiheesta torstaihin 7.7. kello 23:een asti.
Lue myös: