Yksittäisen ampujan aikeita ei voitu estää – edes maailman turvallisimmassa kaupungissa Kööpenhaminassa
Kööpenhamina on surun murtama sunnuntain murhenäytelmän jäljiltä.
Ostoskeskukseen hyökännyt ampuja surmasi kolme ihmistä. Lisäksi neljä ihmistä sai vakavia vammoja.
Poliisin mukaan viitteitä terrorismista ei ole. Epäilty 22-vuotias tanskalaismies oli poliisin mukaan kärsinyt mielenterveysongelmista.
Kööpenhaminan tragedia olisi siis ehkä ollut estettävissä, mikäli lähipiiri olisi osannut tulkita epäillyn tekijän oireita.
Viranomaisten syyttäminen laiminlyönneistä olisi kuitenkin kohtuutonta, sillä Tanska ja etenkin sen pääkaupunki ovat edelläkävijöitä maailmassa väkivallan ja turvattomuuden ehkäisyssä.
Economic Intelligence Unit -tutkimuslaitos nimesi viime vuonna Kööpenhaminan maailman turvallisimmaksi kaupungiksi.
Paljon turvallisempi kuin Tukholma
EIU:n seurantatutkimuksessa tarkastellaan 60 suurkaupungin turvallisuustilannetta. Pohjoismaista seurannassa on Kööpenhaminan lisäksi Tukholma, joka sijoittui viime vuoden vertailussa sijalle 10.
Kaupunkien turvallisuuden kehittymistä arvioidaan tutkimuksessa viidellä eri osa-alueella: digitaalisen, terveydenhuollon, infrastruktuurin, ympäristön ja asukkaiden kokeman henkilökohtaisen turvallisuuden kautta.
Näillä kriteereillä turvallisimpia vuonna 2021 olivat Kööpenhaminan jälkeen Toronto, Singapore, Sydney ja Tokio. Vaarallisimpia tutkituista kaupungeista olivat puolestaan Lagos, Kairo, Caracas, Karachi ja Yangoon.
Sunnuntain ostoskeskusampuminen merkitsee todennäköisesti sitä, että Kööpenhamina putoaa kärkisijalta.
Viranomaisten yhteistyö tiivistä
Kööpenhaminan turvallisuus on kohentunut useiden vuosien ajan. Se on pitkäjänteisen viranomaistyön tulosta.
Kaupungissa on käytössä niin sanottu SSP-järjestelmä, joka tähtää väkivallan ennaltaehkäisyyn koulujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä poliisin yhteistyöllä.
Kööpenhaminan poliisipäällikkö Søren Thomassen kertoi tiedotustilaisuudessaan, että myös epäilty ampuja oli saanut SSP:n kautta apua mielenterveysongelmiinsa.
Tanskan aselait lukeutuvat Euroopan tiukimpiin. Siviilihenkilöt eivät saa omistaa automaattiaseita. Puoliautomaatti- ja käsiaseiden hankkiminen on sallittu vain erikoisluvalla.
Alle 18-vuotiaat eivät saa hankkia mitään aseita. Täysi-ikäisen on perusteltava, miksi haluaa aseenkantoluvan. Perusteluksi kelpaa vaikkapa metsästys- tai keräilyharrastus.
Vähemmän asekuolemia kuin Suomessa
Aseen ostamisen yhteydessä tehdään taustatarkastus ostajan mahdollisesta rikostaustasta tai mielenterveysongelmista.
Myytävät aseet rekisteröidään. Ammuksia saa hankkia vain itselleen rekisteröityyn aseeseen.
Tanskassa tapahtuu vähän asekuolemia, vähemmän kuin suurimmassa osassa kehittyneitä maita.
Tanskassa tehtiin vuonna 2018 keskimäärin 1,11 aseellista tappoa tai murhaa 100 000 asukasta kohti. Suomessa vastaava lukema oli tuolloin 2,65 ja Yhdysvalloissa 12,15.
Lue myös:
Tanskan poliisi: Kööpenhaminan ostoskeskusampumisessa ei viitteitä terrorismista