Yle Ukrainassa: Odessaa puolustavat sotilaat löysivät vahingossa ikivanhoja vaaseja – väärin kaivettu, harmittelee arkeologisen museon tutkija
ODESSA Ukrainalaiset sotilaat löysivät toukokuun alussa Odessan läheltä vahingossa ikivanhoja vaaseja.
Lapiot osuivat ainakin pari tuhatta vuotta vanhoihin vaaseihin, kun sotilaat kaivoivat kaupungin laidalle uusia puolustuslinjoja Venäjän mahdollisen maihinnousuyrityksen varalle.
Maakerroksista paljastui kaksi kappaletta kaksikorvaisia antiikin aikaisia vaaseja, joista käytetään nimitystä amfora. Löydön tehnyt aluepuolustusjoukkojen 126. prikaati on kertonut tapauksesta Facebook-sivullaan.
Amforat ja muut niiden yhteydessä löydetyt esineet toimitettiin Odessan arkeologiseen museoon, jossa Ylen kuvausryhmä pääsi tutustumaan niihin.
Yleisölle löytöä ei ole näytetty, sillä museo on sodan takia suljettu. Jopa jalankulkijoiden liikkumista museon ympäristössä on rajoitettu.
Museo sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla, koska korttelin päässä sijaitsee Odessan satama. Se on viimeinen Ukrainan hallussa oleva merkittävä satama.
Uusklassinen museorakennus, kuten myös sen ympärillä olevat hallintokorttelit, on suojattu katusuluilla ja panssariesteillä siltä varalta, että Venäjän joukot yrittäisivät vallata kaupungin. Osa museon ikkunoista on peitetty vanerilevyillä.
Museon arvoesineet on kätketty salaisiin paikkoihin
Museossa ei ole esillä juuri mitään. Vain esittelytekstit seinillä kertovat alueen historiasta tuhansien vuosien saatossa. Kaikki tärkeimmät museoesineet on joko suojattu, viety kellariin tai kuljetettu parempaan turvaan muualle.
Toisen maailmansodan melskeissä Odessan arkeologisen museon kokoelmia päätyi ryöstösaaliina muihin maihin, erityisesti Romaniaan. Siitä on opittu, ja nyt arvoesineet on piilotettu.
Minne, se on salaisuus, sanoo museon vanhempi tutkija Igor Pistruil.
Pistruil on kuitenkin varta vasten asettanut amforat Ylen kuvattavaksi puiselle pöydälle keskelle arkeologisen museon näyttelysalia.
Kahdesta amforasta solakampi on täysin ehjä. Paksumpi on jossain vaiheessa menettänyt toisen kantokahvansa. Irtokappaleina niiden luota löytyi keramiikan palasia ja luita.
Pistruilin luvalla saamme koskea ja jopa nostaa vaaseja. Ne ovat yllättävän kevyitä eli ohuita – siis savesta taidokkaasti valettuja.
Mitään erityistä uutta niistä ei saada selville, mikä harmittaa tutkijaa. Syynä on tapa, jolla löytö päätyi museoon.
Pistruilin mukaan arkeologien olisi pitänyt päästä itse tutkimaan löytöpaikkaa, mutta sodan takia asevoimat ei päästänyt tutkijoita kenttätöihin paikan päälle.
Kun sotilaat vain kaivoivat vaasit esiin, samalla menetettiin niiden historiallinen konteksti ja kaikki muu, mitä maakerros olisi voinut tutkijalle paljastaa.
Arvostelu on sen verran uskaliasta, että hän ei sano sitä haastattelussa TV-kameralle, vaan vasta myöhemmin. Sotaa käyvässä maassa asevoimia ei kannata pikkuasioiden takia kritisoida.
Ukrainan mielestä venäläissotilaat ovat barbaareita
Arvostelu arkeologisen löydön kohtelusta on kuitenkin kantautunut myös asevoimien edustajan korviin. Se selviää kun Yle pääsee myöhemmin kysymään asiasta.
Eteläisen sotilaspiirin tiedotuspäällikkö Natalia Gumenjuk tietää arkeologien olevan huolestuneita siitä, etteivät he ole päässeet tekemään kunnon kaivauksia löytöpaikalla. Samalta paikalta voisi löytyä paljon muutakin.
– Heidän on ymmärrettävä, että maamme puolustamiseksi nuo esineet voivat odottaa hiukan pidempään, ja he ovat hyväksyneet sen, Gumenjuk sanoo.
Gumenjukin mukaan aluepuolustusjoukot ovat silti tehneet parhaansa, jotta linnoitustöissä ei tuhoutuisi maan kulttuuriperintöä.
– Jopa sodan kestäessä on tärkeää, ettei aluepuolustusjoukoista tule barbaareja kuten ne, jotka hyökkäävät meitä vastaan, Gumenjuk sanoo.
Barbaarin rooli on varattu Venäjälle, eikä syyttä, sillä Venäjä ei ole hyökkäyksessään karttanut aiheuttamasta vahinkoja Ukrainan kulttuurihistoriallisille kohteille.
Museon rakennus Käärmesaarella tuhoutui taisteluissa
Ukrainan kulttuuri- ja viestintäministeriön mukaan Venäjä oli toukokuun puoliväliiin mennessä tuhonnut Ukrainan kulttuuriperinnön kannalta arvokkaita kohteita kaikkiaan 331 tapauksessa.
Eniten Ukrainan kulttuurihistoriaa on tuhoutunut Venäjän iskuissa Harkovan ja Donetskin alueilla. Joukossa oli yli sata uskonnollista rakennusta, yli 60 kulttuurirakennusta ja yli 40 muistomerkkiä.
Myös yksi Odessan arkeologisen museon rakennus on tuhoutunut sodassa. Se sijaitsi Mustassameressä Käärmesaarella, jonka hallinnasta Ukraina ja Venäjä taistelivat sodan alussa kiivaasti.
– Olen varma, että siitä ei ole jäljellä mitään, tutkija Pistruil sanoo.
Tuhosivatko sen ukrainalaiset vai venäläiset?
– Molemmat, koska nyt on sota. Mitäpä sille voi, Pistruil sanoo.
Sodan keskellä oman maan kulttuuriperintö tuntuu erityisen arvokkaalta ja siksi sen menetys on traagista.
– Se on meidän muistimme, historiamme ja kulttuurimme, Pistruil sanoo.
Amforat olivat antiikin kertakäyttöastioita
Vaikka amforat ovat kauniita, ne eivät ole Ukrainan kulttuuriperinnön kannalta erityisen harvinaisia tai arvokkaita.
Pistruilin mukaan amforat olivat antiikin kertakäyttöastioita. Siksi niitä tehtiin valtavia määriä. Useimmiten vaasia käytettiin vain kerran esimerkiksi öljyn säilyttämiseen ja kuljettamiseen.
Kun öljy oli käytetty, vaasi päättyi usein pirstaleiksi vaikkapa polkujen päällystämiseen, sillä öljyä imenyt vaasi ei kelvannut enää muuhun käyttöön. Viinin tai kuivan tavaran kuten viljan säilyttämiseen valikoidut vaasit sen sijaan sopivat vielä uusiokäyttöön.
– Amforat eivät ole ainutlaatuisia, vaan Odessan alue on täynnä tuollaisia esineitä, Pistruil sanoo.
Syynä on se, että kreikkalaiset laajensivat valtaansa koko Ukrainan etelärannikolle jo paljon ennen ajanlaskun alkua. Siirtokuntia oli pitkin Välimeren ja Mustanmeren rannikoita.
Kreikkalaiset ostivat aikoinaan ukrainalaisilta maanviljelijöiltä viljaa ja rypäleitä. Amforat olivat se pakkaus, jossa tavara vaihtoi omistajaa ja jossa se kuljetettiin pitkiäkin matkoja.
– Täällä on paljon paikkoja, joista voi löytää kreikkalaista keramiikkaa. Ne ovat nyt tuhoutumassa, koska Mustanmeren pinta nousee, Pistruil sanoo.
Amforat ovat mahdollisesti kreikkalaisajalta, noin 400–500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
Venäjän puoleinen Mustanmeren ranta oli aikoinaan samaa kulttuuria, joten vaaseja löytyy sieltäkin. Reilut kymmenen vuotta sitten Venäjällä lavastettiin tilanne, jossa silloinen pääministeri ja nykyinen presidentti Vladimir Putin muka löysi amforan kappaleita rantavedestä.
Kysyn Pistruililta, miten ukrainalaiset sotilaat tarkkaan ottaen löysivät uusimmat amforat Odessan liepeiltä.
– Se on sotasalaisuus, ja sen kertomisesta meidät voitaisiin tappaa tai panna vankilaan, Pistruil sanoo.
Aluksi vakavalla naamalla, mutta täsmentää sitten varmuuden vuoksi:
– Se oli vitsi.
Sitten kun sota joskus on ohi, Pistruil pääsee joka tapauksessa tutkimaan paikkaa tarkemmin. Ja rauhan myötä myös yleisö vihdoin näkee juoksuhaudoista pelastetut vaasit.
Lue lisää: