Ylen kysely kansanedustajille: Suuri enemmistö vastaajista kannattaa järeämpien aitojen rakentamista itärajalle
Suomen itärajan valvonta on noussut voimalla poliittiseen keskusteluun useasta syystä.
Erityisesti turvapaikanhakijoita hyväksi käyttävät hybridioperaatiot, mutta myös Venäjän hyökkäyssota länsinaapuriinsa Ukrainaan sekä Suomen ja Ruotsin päätös hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä ovat nostaneet Suomen pitkän itärajan uudella tavalla poliittiseen polttopisteeseen.
Rajavartiolaitos on aloittanut Suomen itärajan aitoja koskevan suunnittelu- ja arviointityön tänä keväänä. Poliittiset päätökset uusista raja-aidoista kuitenkin puuttuvat.
Ylen kysely paljastaa, että eduskunnasta löytyy laajaa tukea itärajan vankemmalle aitaamiselle.
Yle kysyi kaikilta kansanedustajilta pitäisikö Suomen itärajalle rakentaa lisää nykyistä järeämpiä aitoja?
Yhteensä 124 vastaajasta 88 kansanedustajaa vastasi kyllä ja 22 kansanedustajaa vastasi ei. 14 kansanedustajaa ei osannut ottaa asiaan kantaa.
Voit tutustua yksittäisten kansanedustajien vastauksiin ja perusteluihin jutun lopussa.
Vain vasemmistoliiton vastaajista enemmistö vastustaa itärajan järeämpää aitaamista. Epävarmoja on eniten vihreissä vastaajissa, mutta heistäkin suurin osa kannattaa ajatusta.
Vankinta järeämpien aitojen kannatus on kokoomuksessa ja perussuomalaisissa. Myös demareiden ja keskustan vastaajien selvä enemmistö tukee ajatusta, mutta molemmista puolueista löytyy myös joukko vastustajia.
Aitoja kriittisiin kohtiin ja lait kuntoon
Kansanedustajat, jotka kertovat kannattavansa nykyistä järeämpiä aitoja itärajalle, perustelevat mielipidettään erityisesti hybridioperaatioiden uhalla.
Juuri kukaan ei kaipaa aidoitusta koko itärajalle. Moni vastaaja toteaa tämän erikseen epärealistiseksi ja kalliiksi. Aitoja tulisi sen sijaan sijoittaa ”kriittisille alueille”, esimerkiksi ohjaamaan rajan yli pyrkiviä ihmisiä rajanylityspaikoille.
Moni kokoomuksen ja perussuomalaisten edustaja arvostelee samalla hallitusta kyvyttömyydestä säätää lakeja, joilla rajan saisi tarvittaessa kokonaan kiinni.
– Tiettyihin valittuihin paikkoihin sopivia rajanylitysesteitä. Tämä on sitäkin tarpeellisempaa, kun näköjään hallituksessa tulkitaan, että Suomi ei voisi missään tilanteessa kieltäytyä vastaanottamasta turvapaikkahakemuksia, vaikka kyse olisi Venäjän masinoimasta toimesta Suomea vastaan, perustelee kokoomuksen Ben Zyskowicz.
– Perussuomalaiset on valmis tekemään kaiken, mitä rajaturvallisuus vaatii. Aidat eivät itsessään silti auta, jos portti avautuu ”asylum”-taikasanalla. Valmiuslaki tulisi laittaa kuntoon niin, että turvapaikanhaku voidaan keskeyttää, kirjoittaa perussuomalaisten Ville Tavio.
Moni toteaa, että lisäaitojen sijoittelun paras asiantuntemus on Rajavartiolaitoksella ja muilla viranomaisilla.
Kyllä-vastausten perusteluissa toistuu myös huomio siitä, että raja-aidat eivät yksinään ratkaise valvontaongelmia, vaan lisäksi esimerkiksi teknistä raja-valvontaa ja partiointia rajalla on parannettava.
– Aitoja voi rakentaa harkitusti mahdollisia luvattomia rajanylityksiä estämään ja hankaloittamaan. On keskityttävä niihin kohtiin, joissa aitaamisesta saadaan merkittävää lisähyötyä muuta rajavalvontaa täydentämään, kirjoittaa SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen.
Keskustan Joonas Könttä pitää selvänä, että välineellistetyn maahantulon hybridivaikuttamistilanteessa suurten väkijoukkojen hallinta olisi helpompaa esteiden ja aitojen avulla.
– Luotan Rajavartiolaitoksen arvioon siitä, mihin ja millaisia esteitä olisi järkevä rakentaa. Lainsäädäntö ei kuitenkaan saa olla este, mikäli tällainen tarve ilmenee, Könttä kirjoittaa.
– Hybridivaikuttamisten estämiseksi fyysisillä esteillä keskeisillä rajaosuuksilla voisi olla hyötyä, toteaa kristillisdemokraattien Päivi Räsänen.
Kattava aita maksaisi liikaa, parempi lisätä rajavartijoita
Moni kansanedustaja, joka kyselyssä torjuu järeämmät aidat itärajalle, tulkitsee kysymyksen viittaavan koko itärajan kattavaan aitaan. Yli 1300 kilometrin aitaaminen torjutaan aivan liian kalliina ratkaisuna.
– Kattava aita maksaisi miljardeja. Jos Venäjä lähettäisi rajalle pakolaisjoukon, toimisi Suomi samoin kuin ovat toimineet muutkin Euroopan maat, eli pysäyttäisi operaation rajalleen. Jälkeenpäin arvioitaisiin toimien laillisuutta. Tämä ratkaisu ei riipu aidasta tai aidattomuudesta, kirjoittaa vihreiden Heli Järvinen.
– Rajan aitaaminen rakennelmalla, jolla oikeasti olisi merkitystä, olisi järkyttävän kallista. En ole toistaiseksi nähnyt yhtään perustetta, miksi kansalaisten verovaroja pitäisi sijoittaa tämmöiseen, perustelee vasemmistoliiton Anna Kontula.
Kielteisesti vastanneista moni pitää muita rajavalvonnan keinoja ja Rajavartiolaitoksen resursseja oleellisempana kuin aitoja. Joukosta löytyy myös niitä, jotka kuitenkin harkitsisivat myös lisäaitojen rakentamista joissakin tilanteissa.
Muutama vastaaja, esimerkiksi Kimmo Kiljunen (sd.) ja Hanna-Leena Mattila (kesk.) katsovat, että itärajan valvonnassa ei ole akuuttia parantamisen tarvetta.
– Suomen itäraja on yksi Euroopan tehokkaimmin vartioituja rajoja, perustelee Kiljunen.
– En näe sitä (aitaamista) tarpeellisena. Meillä on riittävät keinot turvata rajojemme turvallisuus, Mattila kirjoittaa.
Vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho tuomitsee ajatuksen järeämmistä raja-aidoista itärajalle kerrassaan järjettömänä.
– Pidän tällaisia puheita täysin absurdeina sotapsykoosin kukkasina. Tulee mieleen Trumpin Meksikon-muuri. Millään raja-aidoilla ei voi eikä pidä pidätellä siirtolaisten liikettä. Siihen on olemassa kansallista ja kansainvälistä sääntelyä, jota ihmisoikeuksia kunnioittaen voidaan käyttää.
Lue lisäksi:
Itärajan järeä aitaaminen saa kovaa kritiikkiä tutkijalta – Jussi P. Laine: ”Aita ei ole vain aita”
Lapin itärajan valvonta tehostuu – maastoon asennetaan lisää liiketunnistimia ja parempia kameroita