Banner Before Header

Yli biljoona kaskasta täyttää ilman keväällä Yhdysvalloissa – ilmiö toistuu 221 vuoden välein

Kaskaiden parveilu on näytelmä, joka nähdään Yhdysvalloissa joka vuosi. Kahden kaskaslajin vuoksi tänä vuonna on syytä puhua spektaakkelista tai oikeastaan jättispektaakkelista.

Thomas Jefferson oli Yhdysvaltain presidentti, kun maassa viimeksi – vuonna 1803 – esiintyi kaskaita ennätyksellisen paljon. Koska kyseiset kaskaslajit nousevat maan pintaan 13 ja 17 vuoden välein, matematiikka osuttaa ne yhteen 221 vuoden välein. Tämän vuoden jälkeen vastaavaa saadaan odottaa vuoteen 2245.

Yhdysvalloissa on kaskaslajeja, jotka parveilevat joka vuosi. Harvakseltaan pintaan nousevat lajit nostavat ilmiön toisiin sfääreihin. Kaskaita voi olla hehtaarilla 1,5 miljoonaa ja kokonaismäärän arvellaan nousevan yli biljoonan eli tuhannen miljardin, ne toki laajalla alueella eivätkä kaikki yhtä aikaa.

Kaskaslajit levittäytyvät maan kaakkoisosissa ja keskilännessä yli kymmenen osavaltion alueelle – toisiaan vältellen. Kaskaita seuraavan nettisivuston mukaan suurin todennäköisyys 13- ja 17-vuotisten yhteentörmäykselle on Springfieldin kaupungissa Illinoisissa.

Punaisista silmistä tunnistaa

Punaiset silmät ovat 13- ja 17-vuotisen kaskaan paras tuntomerkki. Sen tummalla ruholla on mittaa noin 3 senttiä ja siipienväli kaksinkertainen.

Musta puutarhamuurahainen syö kuolevan laulukaskaan silmää.

Kaskaan tunnistaa punaisista silmistä. Tämä kaskas on jäänyt muurahaisen saaliiksi. Kuva: Jim lo Scalzo / EPA

Näiden kaskaiden elämänkulku on samanlainen kuin lajitovereidensa, paljon verkkaisempi vain.

Maahan pudottuaan kaskaiden toukat eli nymfit kaivautuvat maahan ja alkavat imeä nesteitä puiden juurista. Vuosien mittaan ne tunkeutuvat yhä syvemmälle maahan, suojaan vihollisilta ja pinnan lämmönvaihteluilta.

– Siellä kaskaiden ei tarvitse pitää kiirettä. Parhaiten kaskaat pärjäävät alueilla, joilla maata ei muokata kuten metsissä ja puistoissa, hyönteisasiantuntija Jaakko Kullberg konsulttiyritys Sitowisesta kertoo

Kun vuodet ovat tulleet täyteen, ja lämpötila parinkymmenen sentin syvyydessä lähestyy 20 astetta, alkaa tapahtua. Toukat kaivavat tunnelin maan pintaan ja kiipeävät puuhun.

Mutta mistä kaskaat tietävät toimia yhtä aikaa, samana vuonna?

– Se onkin suurimpia hämmennyksen aiheita eli miten eläimet tietävät tehdä asioita kollektiivisesti. Jonkin verran kaskaita nousee pintaan ”väärinä” vuosina esimerkiksi poikkeuksellisten sääilmiöiden kuten takatalven vuoksi, Kullberg sanoo.

Puussa tapahtuu viimeinen silaus. Kaskailla on vähittäinen muodonmuutos eli viimeisessä vaiheessa toukka pullistaa sisäänsä ilmaa, ponnistaa etuselkää, kuori halkeaa ja sen sisältä tulee kaskas, jonka vaalea keho tummuu nopeasti. Siivet ovat parin tunnin kuivattelun jälkeen valmiit toimimaan.

– Sen jälkeen alkaa siritys ja vehtaaminen, Kullberg tiivistää.

Sadan desibelin meteli

Kaskaat tunnetaan nimenomaan metelistä, jonka ne aiheuttavat ja voivat tehdä ihmisten elämästä hankalaa. Meteli nousee 100 desibeliin mikä vastaa moottoripyörän pärinää tai kovaäänistä konserttia.

Kaskaskoiraat sirittävät ruumiin takaosisssa sijaitsevilla värisevillä tymbaalielimillä ja yrittävät houkutella naaraita luokseen. Jokaisella lajilla on oma, tunnistettava sirinänsä.

Kaskaat eivät ole ihmiselle eivätkä isommin luonnollekaan vahingollisia. Ne voivat pistää ihmistä vahingossa mutta eivät pure eivätkä ole myrkyllisiä.

Vihollisia kaskailla riittää. Linnuille ja joillekin hyönteisille kaskaiden saapuminen käynnistää varsinaiset syöntiorgiat. Myös lemmikkieläimet voivat napsia niitä.

– Ne ovat kovia ja rapsakoita. Koirien perään pitää jonkin verran katsoa, koska kaskaat voivat jäädä suoleen jumittamaan, jos eläin ei pureskele saalistaan kunnolla, Kullberg tietää.

Naaras laskee 600 munaa

Muutaman viikon ajan kaskaat jatkavat sukua kiivaasti. Naaraat elävät jonkin verran pidempään kuin koiraat.

Hedelmöityksen jälkeen naaraat leikkaavat puun kuoreen v:n muotoisen viillon ja laskevat munat siihen, parikymmentä kerralla. Yksi naaras munii noin 600 munaa.

6–10 viikkoa myöhemmin munista on tullut nymfejä ja ne pudottautuvat maahan ja aloittavat sen suojassa pitkän elämänsä. Miljardien aikuisten kaskaiden ruumiit jäävät lannoittamaan maaperää.

Ryhmä laulakaskaita.

Kaskaat elävät muutaman viikon. Kuva: Shawn Thew / EPA

Hieman tajuntaa räjäyttävää on se, että 13 ja 17 ovat alkulukuja eli jaollisia vain ykkösellä ja itsellään. Kullberg arvelee, että tällainen epämääräisyys pitää ainakin viholliset kuten parasitoidit paremmin loitolla.

Jotain erityistä näissä eläimissä on. Niiden latinankielinen nimikin on magicicada – taianomainen kaskas.

Source Link yle.fi