Ennusteiden mukaan vuonna 2030 jopa joka yhdeksännellä suomalaisella on diabetes.
Diabetesriski on kohonnut hälyttävän monella suomalaisella.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen Terve Suomi -väestötutkimuksen mukaan joka viides mies ja lähes joka kolmas nainen on vähintään kohtalaisessa riskissä sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Kohtalainen riski tarkoittaa sitä, että noin yksi viidestä sairastuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tutkimuksen mukaan suurentunut riski oli sekä miehillä että naisilla yleisempi matalasti koulutetuilla verrattuna korkeasti koulutettuihin.
Samassa tutkimuksessa kävi ilmi myös, että Suomessa joka viides diabetestapaus on tunnistamatta.
– Ennusteiden mukaan vuonna 2030 jopa joka yhdeksännellä suomalaisella on diabetes. Se on todella hurja määrä. Jo nyt arvioidaan, että joka kymmenennellä aikuisella on diabetes, Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä sanoi aiemmassa jutussamme.
Passiivinen elämäntapa on yksi tyypin 2 diabeteksen syntyyn vaikuttavista tekijöistä.
Ylipaino on tärkeä riskitekijä
Ylipaino on perimän lisäksi suurin riskitekijä diabetekseen sairastumisessa.
Väliä on myös sillä, minne rasva kehossa kertyy: erityisen haitallista on keskivartalon liika rasva.
Ylipainon välttämisen lisäksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä kannattaa huomata myös hieman yllättävämmät tekijät, jotka nostavat sairastumisriskiä – joko ylipainon kautta tai itsenäisinä vaaratekijöinä.
Elina Pimiä kertoi, mitä ovat tyypin 2 diabeteksen syntyyn vaikuttavat vaivihkaiset tekijät:
Salakavalat syyt tyypin 2 diabetekseen
1. Passiivinen elämäntapa
Istumisen vähentäminen ja liikunnan lisääminen ovat olennainen osa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä. Säännöllinen liikunta on hyväksi sokeriaineenvaihdunnalle: se parantaa elimistön insuliiniherkkyyttä, tehostaa sokerin käyttöä lihaksissa sekä hillitsee maksan liiallista sokerintuotantoa.
2. Epäsäännöllinen ateriarytmi
Pitkät ateriavälit ruokkivat haitallista noidankehää – kun nälkä kasvaa päivän aikana liian suureksi, ruokamääriä on vaikeampi hallita ja kylläisyyden tunnetta hankalampi saavuttaa. Niukka syöminen aamuisin johtaa tyypillisesti hallitsemattomaan iltanaposteluun, joka vaikeuttaa painonhallintaa.
3. Kuituköyhä ruokavalio
Moni suomalainen saa ruokavaliostaan liian vähän kuitua. Naisille suositus on vähintään 25 grammaa ja miehille 35 grammaa päivässä.
Kuidun syönti kannattaa, sillä se pitää nälkää ja avittaa siten painonhallintaa. Lisäksi se hillitsee aterian jälkeistä verensokerin nousua.
Leipävalinnoilla on vaikutus verensokerin sahaamiseen. Mitä kuitupitoisempi leipä, sitä maltillisemmin verensokeri nousee aterian jälkeen.
Ruokavaliosta kannattaa vähentää kuituköyhiä syötäviä eli niin kutsuja höttöhiilareita.
4. Limsat
Runsas sokerin nauttiminen lisää maksan rasvoittumista ja altistaa insuliiniresistenssille ja siten myös lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Helppo tapa karsia ruokavaliosta sokeria on vähentää sokeripitoisten limsojen ja energiajuomien käyttöä.
Keinotekoisesti makeutetuista juomista kannattaa huomata, että runsas makeutusaineiden käyttö voi totuttaa makuaistin liialliselle makeudelle ja siten lisätä taipumusta syödä sokerisia ruokia.
5. Sokeroidut ja tuoremehut
Hedelmäsokerikin on sokeria. Myös tuoremehut ja sokerilla lisämakeutetut mehut nostavat verensokeria nopeasti.
6. Alkoholi
Muiden haitallisten terveysvaikutusten lisäksi alkoholissa on usein paljon energiaa ja sokeria.
7. Stressi ja masennus
Stressihormonit, etenkin kortisoli, nostavat verensokeria ja lisäävät osaltaan insuliiniresistenssiä. Aineenvaihdunnallisten vaikutusten lisäksi stressi heijastuu usein kielteisesti myös elintapoihin.
Myös vakava masennus voi altistaa insuliiniresistenssille ja sitä kautta mahdollisesti tyypin 2 diabetekselle.
Lähde: Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä.