Keväällä aivoinfarktin saanut Ylen aamu-tv:n juontaja Nicklas Wancke palasi viime viikolla töihin pitkän sairausloman ja kuntoutusjakson jälkeen. Wancke toimi moderaattorina Meidän Itämeri -keskustelufoorumissa perjantaina 5. marraskuuta Helsingissä.
Wancke kertoo, että häntä pyydettiin tilaisuuteen jo pari vuotta sitten, mutta koronan vuoksi se lykkääntyi useita kertoja.
– Oli tosi ihanaa, että he lähestyivät nyt kahden vuoden ja aivoinfarktin jälkeen, että oletko vielä valmis ja kiinnostunut. Sanoin, että totta kai olen. Tämä oli minulle henkisesti tärkeä paikka, Wancke kertoo.
Aamu-tv:ssä Wanckea ei enää nähdä kameran edessä, mutta hän palaa ohjelmaan tekemään taustatöitä.
Tämänkaltaiset ulkoiset työkeikat eivät ole Ylen toimittajille itsestäänselvyys, vaan niihin on aina kysyttävä lupa. Esimerkiksi puhtaasti kaupalliset tapahtumat ovat tiukasti pannassa.
Keskustelufoorumi nousi tapetille maanantaina, kun kävi ilmi, että tilaisuuteen osallistui myös venäläinen kansanedustaja Vitali Milonov, joka on Venäjän homopropagandalain keskeinen ideoija. Wanckella ei ole tapahtuman vieraslistan kanssa mitään tekemistä.
– Tässä oli vahva ympäristöllinen näkökulma. Itämeri-hankkeessa pyritään pitämään kunnossa Itämerta, ja se sujuu yhteistyössä naapurivaltioiden kanssa. Yksi naapurivaltioista sattuu olemaan Venäjä, Wancke sanoo.
Ylelle Wancke palaa töihin joulukuussa. Hän juontaa Ylen perinteisen joulukonsertin, joka nauhoitetaan joulukuun alussa. Wancke ilahtui, kun häntä pyydettiin juontajaksi, ja hän haluaakin osoittaa, ettei aivoinfarkti määrittele ihmisen koko loppuelämää.
– Totta kai sitä miettii, miten töissä suhtaudutaan aivoinfarktin saaneeseen ihmiseen. On oikeasti aivan ihana asia, että on pyydetty tekemään tuollaista. Se on iso kohotus itsetunnolle.
Aamujuontajan hommat ovat Wancken osalta ohi, ja tämän hän teki selväksi myös työnantajalleen.
– Univaje on myrkkyä aivoille. Se on oikeasti terveysriski, sitä en enää rupea tekemään.
Nicklas Wancke haluaa osoittaa, ettei aivoinfarkti määrittele ihmisen koko loppuelämää.
Sen sijaan Wancke palaa joulukuun puolessa välissä tekemään tausta- ja valmistelutöitä Ylen aamuun.
– Ne ovat minulle tuttuja. Se on myöskin tapa mitoittaa omaa jaksamista ja miten aivot toimii.
Wancke sai viime maaliskuussa aivoverenkiertohäiriön kesken suoran lähetyksen. Hänen puheensa alkoi sammaltaa, ja ohjelman tuottaja lähetti miehen lääkäriin kesken ohjelman.
Osa katsojistakin ehti havahtua Wancken yllättäviin puhehäiriöihin. Hän juonsi lähetystä kolme tuntia eli lähes loppuun asti. Paria viikkoa myöhemmin hän kertoi IS:lle oireiden alkaneen jo edellisenä iltana. Hänellä oli näköhäiriöitä ja lievää päänsärkyä.
– Töihin päästyäni huomasin, että puheen tuottaminen oli hankalaa ja puheeni hieman puuroutui, Wancke kertoi maaliskuussa.
Wancke palaa Ylelle joulukuun alussa. Hänet nähdään juontajana Ylen perinteisessä joulukonsertissa.
Töissä kollegat huolestuivat välittömästi Wancken voinnista. Wancke ei itse tunnistanut tilanteen vakavuutta, vaikka se tuntuikin hänestä hieman oudolta.
– Aivoverenkiertohäiriötä ei välttämättä itse huomaa. Sinä aamulla töissä kollega tuli kysymään, että onko minulla kaikki kunnossa. Ihmettelin hänen kysymystään.
Lue lisää: Älä ikinä ohita näitä aivoverenkiertohäiriön oireita
Sairauskohtaus oli vakava. Wancke kertoo menettäneensä ”maksimaalisen määrän” aivosoluja, sillä liuotushoito ei hänen tapauksessaan ollut mahdollinen.
– Se tietysti jättää jonkinlaisen jäljen. Minulla on ollut hirveästi onnea, että pystyn puhumaan enkä ole pyörätuolissa.
Toipuminen ei ole ollut vain lepäilemistä. Wancke on käynyt muun muassa viikoittain neuropsykologin vastaanotolla tekemässä erilaisia tehtäviä ja harjoitteita.
– Neuropsykologi sanoi minulle aikoinaan, että tämä on nyt sun duuni. Nyt teet näitä tehtäviä. Ei välttämättä ollut ihan kivaakaan, se on henkisesti aika kova paikka.
Pari kuukautta sitten Wancken mielessä alkoi kipinöidä ajatus töihin paluusta. Sorvin ääreen palaaminen ei itsessään jännitä, mutta jaksaminen mietityttää hieman – erityisesti aivojen jaksaminen.
– Se on vähän kuin uudelleen tutustumista omaan itseensä, uusiin aivoihin. Mihin pystyn, mitkä asiat ovat vaikeita, mikä rasittaa ja mikä ei enää suju entiseen tahtiin? Nämä ovat kysymyksiä, joihin ainakin alussa pyritään saamaan vastauksia, Wancke kertoo.