Annimari Kortteen ratkaisu pöyristytti asiantuntijan – koruton arvio SE-naisen tulevaisuudesta
Pika-aituri Annimari Kortteen kisa keskiviikkoisessa Espoon Motonet GP:ssä päättyi dramaattisesti.
Korte lopetti juoksunsa noin 60 metrin kohdalla ja linkutti sivuun itkuinen ilme kasvoillaan. Korte kertoi Ilta-Sanomille keskeytyksensä jälkeen, että hän tunsi pakarassaan pistoksen, minkä takia hänen jalkansa ”pettää välillä alta”.
Korte myönsi kisakauden tulleen hänelle liian aikaisin ja ilmoitti jäävänsä tauolle. Aikalisä tarkoittaa sitä, että Oregonin MM-kisat (15.–24.7.) jäävät häneltä hyvin todennäköisesti väliin.
Ilta-Sanomien yleisurheiluasiantuntija Lauri Hollo ihmettelee, miksi Korte ylipäätään nähtiin nykytilanteessaan kilpailemassa.
– Fakta on se, että aiturin pitää treeneissä aitoa, jotta tekniikan saa ”kondikseen”, Hollo sanoo.
– Korte sanoi kevään ja alkukesän aikana tehneensä neljä kovaa aitatreeniä, koska hänen jalkansa ei ole kestänyt täysvauhtista aitomista. Tavallisesti niitä olisi kuulemma tilillä jo noin sata. Kertoohan se siitä, että realismisilmä on valitettavasti pettänyt ja se ihmetyttää, kun valmentajana on niin kokenut ja arvostettu kaveri kuin Bart Bennema.
Korte ei ole päässyt tänä vuonna 100 metrin aitoja alle 13 sekunnin.
Hollon mielestä Kortteen olisi kannattanut suosiolla tähdätä vain elokuussa käytäviin EM-kisoihin. Nyt myös EM-Münchenin ylle on ilmaantunut tummia pilviä.
– Onneksi EM-kisoihin on vielä yli kaksi kuukautta aikaa. Nyt täytyy rauhoittaa tilanne, saada kroppa stabiiliksi ja alle hyviä aitatreenejä. Toivoa sitä, että harjoitteluun saadaan jatkumoa.
– Teoriassa aika riittää, mutta ei tässä kovin montaa viikkoa enää voi hukata. Kiire tulee joka tapauksessa.
Kortteen kannalta positiivista on se, että pika-aiturin kunto on kova.
Hän sanoi juosseensa 60 metrillä uuden ennätyksensä: nopeus-, voima- ja räjähtävyysominaisuudet ovat Kortteen kertoman mukaan huomattavasti parempia kuin koskaan ennen.
Hollo ei epäile tätä.
– Pika-aitojen kaltaisessa lajissa parantuneet testitulokset täytyy kuitenkin saada synkkaamaan tekniikan kanssa. Kun ominaisuudet ovat liian kovat aitatekniikalle, niin eihän se silloin toimi.
Kortteen, jonka vuoden paras aika on 13,10, tekniikka on pahasti hakusessa.
– Aitominen on melkoista liitelyä. Muutama vuosi sitten nähty erittäin terävä Korte on nyt jossain ihan muualla.
Vuonna 2019 kello pysähtyi SE-aikaan 12,72. Vuonna 2020 kauden paras noteeraus oli 12,76. Viime vuonna pika-aidat kulkivat 12,91 sekuntiin.
Tulostrendi Kortteen kohdalla on laskeva. Ovatko SE-naisen uran parhaat vuodet jo historiaa?
– Viime kesänä maailman top 20 -juoksijoiden keski-ikä oli 27 vuotta. Korte on nyt 34-vuotias. Viime kauden maailmantilaston 180 parhaasta juoksijasta Korte oli vanhin. Kyllä nuo tilastot jotain kertovat: pika-aidat on niin räjähtävä laji, ettei se valitettavasti ole veteraanien temmellyskenttä.
Hollo sanoo arvostansa suuresti sitä, miten paljon Korte jaksaa uskoa itseensä leikkausten ja loukkaantumisten jälkeenkin.
Aika tiimalasissa on kuitenkin väistämättä valumassa loppuun.
– Jotenkin on sellainen fiilis, että tänä vuonna olisi ollut vielä iskun paikka. Ehkä se vielä ensi vuonnakin on mahdollista, jos kaikki menisi nappiin. Terveyttä ja ehjää harjoituskautta se vaatisi.
KORTE, Nooralotta Neziri ja Reetta Hurske juoksivat aiemmin tasaisesti reilusti alle 13 sekunnin aikoja.
Suomen ennätyksen rikkomisesta puhuttiin jokaisessa kilpailussa.
Taustalla oli vielä Lotta Haralan ja Matilda Bogdanoffin kaltaisia urheilijoita, jotka hätyyttelivät 13 sekunnin alitusta.
Suomi oli vuosina 2019–2020 Euroopan kenties paras maa naisten pika-aidoissa: millään muulla maalla ei ollut yhtä terävää ja leveää pika-aitureiden joukkoa.
Muutamassa vuodessa moni asia on muuttunut.
– Tällä hetkellä tähtiloistosta on jäljellä vain Hurske, Hollo sanoo.
Reetta Hurske on Suomen ykkösaituri.
Loukkaantumiset yhdistettynä urheilijoiden ikääntymiseen ovat johtaneet siihen, että suomalaisen yleisurheilun ykköslajin kimallus on pikavauhtia himmentynyt.
Se on tuonut eteen myös erikoisen tilanteen Motonet GP -sarjan kotimaisissa kilpailuissa.
– Tilanne on hullu. Kaikki osakilpailut on rakennettu niin, että naisten pika-aidat on illan viimeinen laji, tähtihetki. On selkeästi oletettu, että asetelma olisi samanlainen kuin muutama vuosi sitten. Näyttäähän se nykytilanteessa hyvin erikoiselta.
Tulevaisuudessa voi näyttää taas paremmalta.
Hollon mukaan estradille on nousemassa Sonja Stångin ja Saara Keskitalon kaltaisia lupauksia, joilta voidaan odottaa kovia tuloksia.
– Keskitalo juoksi viime kesänä 13,30. Ei siitä enää ole valovuotta alle 13 sekunnin aikaan, kunhan maltetaan kypsyttää.
Monivuotisen ykköstähden Nezirin viime vuodet ovat olleet erittäin vaikeita. Edellinen 13 sekunnin alitus on elokuulta 2020. Moninkertaista Suomen mestaria ei kuitenkaan pidä vielä unohtaa, vaikka kuluva kausi saattaakin jäädä vaisuksi.
– Neziri on ajautunut ikävään vammakierteeseen viime vuosina. Nyt koronakin pukkasi päälle.
– Vammoista pitää päästä eroon, niin seuraavat kaksi vuotta ovat vielä potentiaalisia tuloksentekovuosia. Toivottavasti jo hiukan kroonistumaan päässyt kantapään limapussin tulehdus saadaan aisoihin pian, mutta tuollaiset vaivat vain tahtovat olla aika pitkäikäisiä.