Erika Tilander, 19, sai tarpeekseen syömishäiriöstä ja otti elämänsä omiin käsiinsä – se ei ole helppoa maailmassa, jossa naisen keho on kohde
Erika Tilander harjoittelee tanssiaskelia vanhojenpäivää varten muiden nuorten kanssa helsinkiläisen Ressun lukion salissa. Hän odottaa kovasti tanssiaisia: hän on hankkinut viininpunaisen juhlamekon, ja aika on varattu kampaajalle.
Kaiken pitäisi olla ihanaa ja täydellistä, mutta todellisuudessa näin ei ole.
Kun tanssiharjoituksessa vaihtuu pari, uusi partneri laskee kätensä Tilanderin selälle. Nuori mies sävähtää hieman, kun tuntee, miten laiha Tilander on.
Helmikuussa 2020 Tilander on jälleen syömishäiriönsä aallonpohjassa. Sairaus saa hänet rajoittamaan syömistään ankarasti, mutta välillä hän suorastaan ahmii ruokaa. Syömiseen ja liikuntaan liittyvät tiukat säännöt hallitsevat hänen elämäänsä.
Tanssiparin reaktio palauttaa Tilanderin mieleen muiston, jonka hän on pyrkinyt unohtamaan. Myös yhdeksännellä luokalla koulun tanssiaisissa poika sävähti häntä koskettaessaan samasta syystä.
Juuri nämä hetket ovat saaneet Tilanderin ymmärtämään, että elämä ei voi jatkua sairauden otteessa. Se estää häntä nauttimasta nuoruudestaan.
Tilanderin syömishäiriön pahimmat kaudet ajoittuvat lukion toiselle ja peruskoulun yhdeksännelle luokalle, mutta sairaus alkoi jo paljon aiemmin.
Videolla nyt 19-vuotias Erika Tilander kertoo, miten ylläpitää henkistä hyvinvointiaan:
Tytär lenkkeilee salaa
Tilander on 11-vuotias, kun hänen ajatusmaailmansa alkaa pyöriä tiukasti ruokien – pääasiassa ei-sallittujen ruokien – ja liikunnan ympärillä.
Syömishäiriö on pitänyt siitä asti tytön elämää otteessaan, välillä voimakkaammin, välillä hieman höllemmin. Matkan varrella sairaus on myös muuttanut muotoaan. Viidennellä luokalla oireilu alkaa anorektisena syömisen rajoittamisena.
Murrosiässä Tilanderin keho muuttuu. Hän on pitempi kuin muut ikäisensä, ja siitä huomautellaan. Hän yrittää sulautua joukkoon kontrolloimalla syömistään.
Ympärillä tapahtuu muitakin muutoksia. Koulussa tulee uusia oppiaineita, ja Tilander aloittaa musiikin teoriaopinnot sekä käy fagotin soittotunneilla. Vapaa-aikaa ei juuri jää, kun seitsenvuotiaana aloitetun nykytanssin rinnalle tulee vielä showjazz-tanssi. Yläkouluun siirtyminen lähestyy, ja se jännittää. Hän yrittää hallita elämäänsä säännöstelemällä ruokailuaan.
Tilander tajuaa jo lapsena, että ikätoverit eivät suhtaudu syömiseen ja liikuntaan pakkomielteisesti, toisin kuin hän. Tytön äiti huomaa, että kaikki ei ole kohdallaan. Asiasta keskustellaan kotona ja nuorisopsykologin vastaanotolla. Tytär kuitenkin kieltää sairauden olemassaolon itseltään ja muilta. Hän treenaa kotona ja tekee pitkiä lenkkejä silloin, kun muut eivät ole näkemässä.
Tilander onnistuu salaamaan tilanteensa vanhemmiltaan.
Tilander joutuu lapsena hyväksikäytön kohteeksi netissä
Salaisuudeksi jää myös se, että Tilander päätyy netin Kik-viestipalvelussa niin kutsutun groomingin kohteeksi.
Kaverit ovat vähissä, mutta verkossa aikuiset miehet lähettävät tytölle mukavalta vaikuttavia viestejä ja saavat hänen luottamuksensa. Miehet manipuloivat tytön lähettämään heille seksuaalissävytteisiä kuvia itsestään.
Luottamus rikkoontuu, kun Tilanderille selviää, että miehet ovat jakaneet hänen kuviaan keskenään. Hän ei kerro asiasta muille, vaan tuhoaa viestit ja yrittää unohtaa kaiken.
Elämän saa jälleen kontrolliin, kun hallitsee syömistään ja treenaamistaan. Kontrolli omasta elämästä on kuitenkin illuusio. Todellisuudessa Tilander itse on syömishäiriön kontrollin alla.
Katso, kun Tilander kertoo omin sanoin, miten hän nykyisin suojautuu stressaavissa tilanteissa:
Äiti vie lääkäriin ja hoitopolku alkaa
Ei-sallittujen ruokien lisäksi syömishäiriö kieltää Tilanderilta muitakin asioita, kuten lepäämisen ja kavereiden kanssa olemisen. Ne haittaisivat pakonomaista treenaamista, josta on jo hävinnyt liikunnan ilo.
Yhdeksännellä luokalla anorektisen oireilun rinnalle tulee ortoreksiaa eli pakonomaista tarvetta syödä mahdollisimman terveellisesti.
Syömishäiriö on niin pitkällä, että Tilander ei pysty peittelemään sitä vanhemmiltaan. Äiti vie tytön lääkäriin. Siitä alkaa hoitopolku, jota Tilander kuvailee lähes yhtä vaikeaksi ja mutkikkaaksi kuin itse sairaus on.
Hoitoon kuuluu monia käyntejä lääkärillä, ravitsemusterapeutilla ja psykologilla. Tilander ei joudu osastohoitoon, koska hän haluaa parantua. Rakas tanssiharrastus on käynyt vaikeaksi, koska lattialla tehtävät liikkeet sattuvat laihuuden vuoksi.
Hänen motivaationsa paranemiseen liittyy pitkälti juuri siihen, että hän saisi takaisin tutun arjen, johon liikunta kuului vahvasti. Hänen tilanteensa todetaan siinä määrin hyväksi, että hoito päätetään. Hänelle tarjotaan vielä pitkäkestoista terapiahoitoa, mutta hän ei halua ryhtyä siihen, koska se veisi paljon aikaa.
Nykyään Tilander kokee, että tämän vuoksi sairaus ei parantunut kokonaan peruskoulussa.
Uusi aallonpohja koittaa lukiossa.
Syömishäirön aalto iskee taas voimalla
On syksy 2018. Erika Tilander asuu vielä kotonaan Nurmijärvellä, mutta aloittaa lukion uudella paikkakunnalla Helsingin Ressussa. Uusi elämänvaihe jännittää häntä. Koulumatkaan kuluu päivittäin puolitoista tuntia suuntaansa. Kiirettä riittää opiskelun ja harrastusten parissa.
Syömisen kontrollointi ja liikunta tuovat jälleen turvallisuuden tunnetta muuttuneessa elämäntilanteessa. Hän kertoo sairaudestaan vain yhdelle ystävälleen, mutta yrittää salata sen muilta.
Moni kuitenkin aavistaa, että Tilander ei ole terve.
Vanhojen tanssien harjoituksissa tanssiparin sävähdys saa Tilanderin tajuamaan, että salailu ei toimi. Hän päättää ottaa elämänsä takaisin sairaudelta.
Itsesyytöksistä itsensä arvostamiseen
Keväällä 2020 lukio siirtyy koronapandemian vuoksi etäopetukseen. Tilanderin elämä rauhoittuu, ja hän pysähtyy kohtaamaan sairautensa. Hän sitoutuu paranemiseen henkisesti. Hän avautuu läheisilleen eikä salaa heiltä asioita. Hän osaa pyytää apua ja vastaanottaa apua.
Vaikka yhdeksännellä luokalla alkanut puolentoista vuoden hoitopolku on ollut pitkä ja vaikea, Tilander on kiitollinen siitä. Se on pohjatyö, jonka varaan voi alkaa rakentaa tervehtymistä.
Tilander oppii arvostamaan itseään. Hän ei rankaise itseään syömättömyydellä, jos kokee epäonnistuneensa jossain asiassa. Hän miettii aina, mikä tuntuu hänestä itsestään hyvältä, eikä toimi toisten ehdoilla. Hän asettaa itse omat rajansa.
Kuvapalvelu Instagramissa hän julkaisee itsestään kauniita kuvia, joista hän voi olla ylpeä.
Hän pohtii, miksi naisen keho seksualisoidaan yhteiskunnassamme vahvasti. Miksi hajuvesipullon mainoksessa pitää olla alaston nainen? Miksi iltapäivälehtien lööpeissä pitää kertoa, kun julkkisnainen on bongattu bikineissä? Miksi muut arvostelevat, kommentoivat ja koskettavat naisen kehoa? Miksi naisvartaloon liitetään syyllistämistä ja häpeää?
Tilander uskoo, että tämä kaikki vaikuttaa osittain syömishäiriöiden kehittymiseen.
Nyt edessä on uusi elämä
Nykyään Tilander tekee vapaaehtoistyötä Syömishäiriöliiton alueyhdistyksessä, Etelän-SYLI ry:ssä, ja auttaa muita syömishäiriöön sairastuneita. Monet heistä ovat jääneet korona-aikana yksin ja eristyksiin sairautensa kanssa.
Tilander rohkaisee ihmisiä päästämään irti tutusta kehästä, jossa ajatukset pyörivät ainoastaan syömisen ja liikkumisen ympärillä. Parantuminen on raskasta, mutta sen jälkeen alkaa uusi elämä, joka on elämisen arvoista.
Erika Tilander ei enää kärsi syömishäiriön oireista. Hän aikoo aloittaa lähitulevaisuudessa pitkäkestoisen terapian ja selvittää sairastumisensa perimmäiset syyt.
Toimittajan urasta haaveilevan 19-vuotiaan Tilanderin elämässä alkaa jälleen syksyllä uusi vaihe, kun hän muuttaa Turkuun ja aloittaa valtiotieteen opinnot yliopistossa.
Aiemmin syömishäiriö on ottanut hänestä vallan suurten muutosten keskellä. Tällä kertaa hän on vakuuttunut, että näin ei käy.
Tule keskustelemaan Ylen aluevaalichateihin nuorten hyvinvoinnista tänään torstaina kello 12 alkaen. Esimerkiksi Uudenmaan chatissa keskitytään erityisesti 16–18-vuotiaisiin nuoriin ja siihen, miten heidän terveyspalvelujaan voitaisiin parantaa tulevilla hyvinvointialueilla. Oman alueesi keskustelun löydät täältä.
Lue seuraavaksi: