Teknologiayhtiö Apple esitteli toissa viikolla useita muutoksia sovelluskauppansa toimintaan. Ilmoitus oli yhtiön vastaus Euroopan unionin digimarkkinasäädökseen, jota Applen on noudatettava maaliskuun 7. päivästä lähtien. Sovelluskaupan muutokset koskevat ainoastaan EU-aluetta.
Digimarkkinasäädös eli DMA (digital markets act) on osa Euroopan unionin pyrkimystä säädellä digitaalista ympäristöä. Se pakottaa portinvartijan roolissa toimivat digijätit avaamaan palveluitaan ja tarjoamaan ulkopuolisille sovelluskehittäjille tasapuolisemmat mahdollisuudet rakentaa liiketoimintaa yhtiöiden alustoilla.
Applen tapauksessa tämä tarkoittaa, että yhtiön on sallittava puhelimiinsa kolmansien osapuolten sovelluskaupat. Lisäksi yhtiön on sallittava sovelluksissa vaihtoehtoiset maksutavat Applen oman järjestelmän rinnalle.
Apple on pitkään puolustanut nykyistä toimintatapaansa käyttäjien yksityisyydensuojalla ja tietoturvalla. Kun sovelluksia voi ladata ainoastaan Applen omasta sovelluskaupasta, yhtiö pystyy tehokkaammin estämään haitallisten ohjelmien päätymisen ihmisten puhelimiin.
Applen maksujärjestelmän pakollisuus puolestaan on yhtiön mukaan yksinkertaisin tapa kerätä sovelluskehittäjiltä korvaus siitä, että ne voivat käyttää Applen kehittämiä työkaluja liiketoiminnassaan.
Toissaviikkoisessa ilmoituksessa Apple ei antanut piiruakaan periksi tästä. Se toisti näkemyksensä, että EU:n vaatimukset ovat riski käyttäjien yksityisyydensuojalle ja tietoturvalle. Google Ventures -sijoitusyhtiössä työskentelevä M.G. Siegler totesi Applen lehdistötiedotteen tihkuvan halveksuntaa EU:ta kohtaan.
Pelissä valtavat taloudelliset intressit
Applen nykyinen sovelluskauppamalli toimii seuraavasti: Apple tarjoaa sovelluskehittäjille työkalut sovellusten rakentamiseen 99 dollarilla vuodessa. Jos sovelluskehittäjä haluaa periä maksun sovelluksestaan tai sovelluksessa voi tehdä ostoksia, sovelluskehittäjän on käytettävä Applen omaa maksujärjestelmää. Maksujärjestelmän käytöstä Apple perii 30 tai 15 prosenttia, riippuen sovelluksen tuotoista.
Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta iphonen kautta tehdystä Netflix- tai Spotify-tilauksesta menee vajaa kolmannes Applelle – joka kuukausi. Applen ottama komissio ei koske fyysisiä tilauksia, eli esimerkiksi Woltin kautta tehdystä ruokatilauksesta Apple ei peri 30 prosenttia.
Nämä ehdot sovelluskehittäjien on ollut pakko hyväksyä, mikäli ne ovat halunneet saada sovelluksensa iphone-käyttäjien ulottuville. Malli tuottanut Applelle miljardeja euroja.
Yksi digimarkkinasäädöksen tavoitteista on murtaa tämä kuristusote sovelluskehittäjistä ja samalla tarjota kuluttajille enemmän vaihtoehtoja.
– Tässä on pelissä valtavat taloudelliset intressit. EU pyrkii muuttamaan digijättien toimintatapoja ja nyt ollaan sen kamppailun ytimessä, kuvailee Sitran reilun datatalouden teemajohtaja Kristo Lehtonen.
Hän vertaa tilannetta vuosituhannen vaihteeseen, jolloin suuret teleoperaattorit käyttivät omaa markkina-asemaansa hyväkseen Euroopassa. Monopoliasemasta pitkään nauttineet operaattorit hangoittelivat markkinoiden avaamista vastaan ja yrittivät kampittaa uusia tulokkaita.
Vääntöä käytiin vuosia, mutta lopulta EU-komission luoma sääntely tasoitti pelikenttää. EU pakotti teleoperaattorit jopa eriyttämään verkkokapasiteettia tulokkaille vuokraavan toiminnan muusta lisäarvoa tuottavasta toiminnasta. Erilaiset toimenpiteet mahdollistivat uusien toimijoiden nousun telemarkkinoille.
– On hyvin mahdollista, että samantyyppinen kehitys tullaan näkemään nyt, Lehtonen toteaa.
Spotify kutsuu Applen vaihtoehtoja kiristykseksi
Apple ei ole kuitenkaan luopumassa helpolla valta-asemastaan. Yhtiön toimintatapoja on haastettu jo aiemmin muun muassa Etelä-Koreassa ja Hollannissa. Applen myönnytykset ovat olleet pieniä. Kaavaa toistuu nyt EU:ssa.
Ensinnäkin eurooppalainen sovelluskehittäjä voi pysyä Applen sovelluskaupassa ja jatkaa Applen maksujärjestelmän käyttämistä uudella taksalla, joka on 20 prosenttia yli miljoona dollaria tienaavilta sovelluksista ja 13 prosenttia miljoonan alle jääviltä sovelluksilta.
Sovelluskehittäjällä on myös mahdollisuus vaihtaa Applen maksujärjestelmä kolmannen osapuolen palveluun, esimerkiksi Paypaliin, tai ohjata käyttäjä maksamaan ostoksensa verkossa. Tällöin Applen ottama komissio putoaa 17:ään tai 10:een prosenttiin.
Apple siis katsoo, että sopiva korvaus App Storen käytöstä on 17 prosenttia yli miljoonan dollarin sovelluksilta ja 10 prosenttia sitä pienemmiltä sovelluksilta. Applen maksujärjestelmän arvonlisä on tähän päälle kolme prosenttia.
Viimeinen vaihtoehto on hoitaa sovelluksen jakelu kolmannen osapuolen sovelluskaupan kautta. Tällöin Apple ei peri lainkaan edellä mainittuja korvauksia. Se ei tosin myöskään tarjoa omaa maksupalveluaan tässä tapauksessa.
Tähän asti Applen tarjoamat vaihtoehdot vaikuttavat kohtuullisilta. Ne eivät kuitenkaan pidä sisällään korvauksia Applen kehittämistä työkaluista. Näiden käytöstä sovelluskehittäjien on EU-mallissa maksettava ydinteknologiamaksu (core technology fee). Maksu on 50 senttiä jokaisesta miljoonan ylittävästä latauksesta. Jokainen päivitys lasketaan lataukseksi.
Maksu koskee kaikki EU-malliin siirtyviä sovelluskehittäjiä. Ja jos sovelluskehittäjä päättää siirtyä EU-malliin, paluuta vanhaan ei enää ole.
– Tämä on yksinkertaisesti kiristystä, musiikkipalvelu Spotify luonnehti Applen ydinteknologiamaksua omassa tiedotteessaan.
Spotify huomauttaa, että ydinteknologiamaksu voisi yhdessä yössä ajaa yllättäen hitiksi nousevan sovelluksen konkurssiin. Yhtiön mukaan Apple käytännössä pakottaa sovelluskehittäjät pysymään vanhassa mallissa.
Zuckerberg ei usko vaihtoehtoisiin sovelluskauppoihin
Spotify ei ole ainoa, joka suhtautuu kriittisesti Applen tapaan noudattaa digimarkkinasäädöstä. Applen sovelluskaupan toimintaperiaatteita pitkään kritisoinut Epic Gamesin toimitusjohtaja Tim Sweeney totesi Applen uudistuksen olevan ”uusi esimerkki pahantahtoisesta noudattamisesta”.
Metan toimitusjohtaja Mark Zuckerberg puolestaan kertoi viime viikolla, ettei hän usko sovelluskehittäjien siirtyvän vaihtoehtoisiin sovelluskauppoihin.
– Olisin erittäin yllättynyt, jos yksikään kehittäjä päättäisi siirtyä vaihtoehtoisiin sovelluskauppoihin. He [Apple] tekivät siitä niin työlään ja mielestäni ristiriitaisen EU-sääntelyn pyrkimysten kanssa, että siirtymisen vakava harkitseminen on erittäin vaikeaa kaikille, mukaan lukien meille, Zuckerberg totesi sijoittajapuhelussa.
Mikäli Meta päättäisi rakentaa vaihtoehtoiden kaupan sovelluksilleen, eli Facebookille, Instagramille, Whatappille ja Messengerille, sen pitäisi teknologia-analyytikko Ben Thompsonin laskelmien mukaan maksaa arviolta 162 miljoonaa euroa vuodessa ydinteknologiamaksuja Applelle pelkästään siitä, että sen ilmaiset sovellukset olisivat tarjolla iphone-käyttäjille.
Metan kaltaiselle teknologiajätille muutaman sadan miljoonan euron lisämaksut eivät tuottaisi vaikeuksia. Vaihtoehtoinen sovelluskauppa toisi kuitenkin mukaan niin paljon ylimääräistä vaivaa, ettei se ole sen arvoista. Metan esimerkiksi pitäisi saada kaikki käyttäjänsä poistamaan App Storesta ladatut sovellukset ja korvaamaan ne omasta sovelluskaupasta ladattavilla sovelluksilla. Kolmen miljardin käyttäjän kohdalla operaatio voi olla hankala.
Katso jälkidigi joulukuulta 2022, jolloin EU:n digimarkkinasäädös pantiin täytäntöön.
Seuraavaksi EU päättää, riittääkö Applen ratkaisu
EU:n digimarkkinasäädös koskee kuutta portinvartijaksi määriteltyä yhtiötä. Applen lisäksi tällä listalla ovat Google, Amazon, Microsoft, Meta ja Tiktokin emoyhtiö Bytedance. Näillä yhtiöillä on yhteensä 22 palvelua, joiden toimintaan säädös pureutuu.
Jos EU katsoo, ettei Applen tarjoamat vaihtoehdot täytä lain kirjainta, se voi määrätä yhtiölle merkittävät sakot. Summa voi nousta korkeimmillaan kymmeneen prosenttiin Applen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Silloin puhutaan miljardeista euroista.
– Digimarkkinasääntelijä ei tule katsomaan hyvällä, jos se tulkitsee Applen toimivan vastoin lakia, arvelee Sitran Kristo Lehtonen.
Lehtonen ei lähde arvioimaan sitä, riittääkö Applen esittämät vaihtoehdot EU:lle. Hän luottaa siihen, että komission kokenut virkakunta päätyy oikeaan tulkintaan.
Kuuntele Juuso Pekkisen jakso: Applen ja Amazonin kaltaisten jättien suuruus tuo hyötyjä kuluttajalle – mutta mikä on kolikon kääntöpuoli?
Applen ja Amazonin kaltaisten jättien suuruus tuo hyötyjä kuluttajalle – mutta mikä on kolikon kääntöpuoli?
