Entinen huippunyrkkeilijä Eva Wahlström pohtii nuorten liikkumista ja etenkin liikunnan puutetta. Hän kertoo myös oman poikansa nyrkkeilyharrastuksesta, jossa hän on myös itse vahvasti mukana.
Ammattinyrkkeilyn entinen maailmanmestari Eva Wahlström täräyttää kovan väitteen:
– Teemme jonkinlaista kollektiivista itsemurhaa.
Ja heti perään toisen:
– Ihmisyydestä on unohtumassa, että olemme kehollisia olentoja.
Kyse on liikunnasta tai oikeammin sen vähyydestä ja erityisesti nuorten liikunnasta.
Jos Wahlström saisi päättää, hän tekisi välittömästi kaksi asiaa koulupäiviin: älylaitekielto ja liikuntaa joka päivä.
Wahlström näkee suorastaan punaista älylaitteiden vaikutuksesta liikkumiseen. Hän tekee vertauksen.
– Se on outoa, kun saadaan uusi laite, esimerkiksi puhelin, sitä tutkitaan tosi tarkasti, mitä kaikkea sillä voi tehdä ja mitä ominaisuuksia siinä on. Kun kyse on meistä itsestämme, monesti jää tutkimatta, mitä voi tehdä kropallaan.
Wahlström korostaa, että kyse ei ole pelkästään liikunnasta.
– Jos mulla on huono olo tai stressiä, sen purkaminen tapahtuu liikkeen kautta. Liikkuminen vapauttaa endorfiinia, joka tuottaa hyvänolontunnetta ja vähentää kipua, ja serotoniini saa aikaan tyytyväisyyden tunteen, se torjuu masennusta. Tämä on unohtumassa, sillä huonoon oloon haetaan usein lääkitystä tai ollaan vielä enemmän älylaitteella.
Wahlström ottaa esille dopamiinin. Dopamiini on keskushermoston viesti- eli välittäjäaine, jota erittyy eniten aivoissa ja suolistossa. Dopamiini tunnetaan mielihyvähormonina, jolla on tärkeä osa nautinnon, tyytyväisyyden ja ilon tunteiden syntymisessä.
– Kun dopamiinia tulee älylaitteelta, ei jaksa enää tehdä asioita sen eteen. Ei mennä pelaamaan korista tai juoksemaan kilpaa tai kävelemään metsään.
Suomalaisessa koulusysteemissä Wahlström näkee paljon hyvää, mutta hänen mielestään koulu ei tarjoa riittävästi esimerkiksi liikettä tai elämänhallintaa.
– Jos on nuori ja elämä edessä, täytyy istua koko päivä koulussa. Sitten he tulevat kotiin ja pitää tehdä läksyjä pari tuntia. Samalla pitäisi liikkua jotain kolme tuntia päivässä, niin eihän se oikein ole mahdollista.
Wahlströmin mielestä kouluissa pitäisi liikuntaa lisätä paljon, mutta kyse ei ole pelkästään liikuntatunneista.
– Oppia voisi liikkeen kautta. Aina ei tarvitsisi istua paikallaan kuuntelemassa, vaikka sekin on tärkeä taito. Nykyisin on välillä mahdollisuus istua pomppupallon päällä tai olla seisten oppitunneilla, mutta se ei mielestäni aja tätä asiaa tarpeeksi, Wahlström pohtii.
– Lapset ovat luonnostaan uteliaita ja kiinnostuneita oppimaan, ja lapset näyttävät tunteitaan kehollisesti – hyppimällä ja juoksemalla. Tätä ei pitäisi tukehduttaa vaan tukea.
Wahlström visioi, että kouluissa olisi esimerkiksi kiipeilyseiniä ja muita virikkeitä, jotka innostaisivat liikkumiseen. Hän ottaa esille myös kamppailulajit.
– Tämä voi kuulostaa hullulta, mutta kamppailulajeja pitäisi olla kouluissa ihan alaluokilta asti.
Wahlström selittää asiaa tarkemmin.
– Kamppailulajeissa oppii purkamaan huonoja oloja. Jos esimerkiksi oppii nyrkkeilyä tai muuta kamppailulajia, tosi harvoin käyttää väkivaltaa. Usein ajatellaan, että nuoria ei pidä opettaa lyömään, koska sitten ne myös käyttää tätä taitoa, mutta siinä käy päinvastoin.
Wahlström ottaa itsensä esimerkiksi.
– Osasin todella paljon rauhoittua, kun aloin 15-vuotiaana nyrkkeillä. Kävin treenaamassa aamuisin, ja sen jälkeen oli helppo istua oppitunneilla.
”
”Jotenkin on ollut tosi paljon mielen päällä, mihin tämä maailma on menossa lasten ja nuorten suhteen.”
Eva Wahlström juhli Helsingissä vuonna 2015 WBC-liiton ylemmän höyhensarjan maailmanmestaruutta.
Miksi Wahlström nyt puhuu nuorten liikunnasta? Hän on seurannut nuorten elämää läheltä, sillä hänen ja puoliso Niklas Räsäsen perheeseen kuuluu kaksi teiniä, joista toinen on erityislapsi. Lisäksi perheessä on kolmevuotias lapsi.
– Jotenkin on ollut tosi paljon mielen päällä, mihin tämä maailma on menossa lasten ja nuorten suhteen.
Wahlström on vähintäänkin yrittänyt pitää huolta siitä, että liikunta on osa perheen lasten elämää.
– En halua sanoa, että teen asiat paremmin ja minunkin lapset ovat välillä liikaa laitteilla, mutta mulle on ollut tosi tärkeää saada lapset ymmärtämään potentiaalinsa itsestään ja omasta kehostaan. Tätä pienintä olen käyttänyt kuin painona, kun jumppaan. Hän oppii siinä samalla erilaisia kehon asentoja.
”
Sitten yhtenä päivänä kuulin ne äänet.
15-vuotias poika, Leon Kaislama, oli jo todella pienenä mukana Wahlströmin harjoituksissa.
– Leon oli kymmenen päivän vanha, kun hän oli ensimmäisen kerran nyrkkeilysalilla.
Sen jälkeen hän oli lähes aina Wahlströmin ”treenikaverina”.
– Kun tein pyöräilylenkin, hän istui tarakalla ja kannusti mua. Hän on ikään kuin kasvanut siinä, että hän näki mun nyrkkeilevän.
Leon ei kuitenkaan itse ollut kiinnostunut nyrkkeilyistä. Hän pelasi jo alle kouluikäisenä jalkapalloa ja aloitti myös tanssin viisivuotiaana.
– Sitten yhtenä päivänä kuulin ne äänet. Hän löi peilin edessä iskuja ja sanoi: Äiti, mä haluan ehkä kokeilla nyrkkeilyä.
Kokeilu on sittemmin tuottanut muun muassa nuorten SM-kultaa ja useamman kansainvälisen turnauksen voiton.
Eva Wahlströmin Instagramissa julkaisemalla videolla nyrkkeilyvalmentajalegenda Risto Merosen sparrauksessa ovat Eva Wahlström ja Leon Kaislama.
Tanssitaustasta on ollut paljon hyötyä Leonin nyrkkeilyyn. Wahlström korostaakin, että liian nuorena ei pitäisi erikoistua mihinkään lajiin.
– Se on tosi tärkeää, että nuoret saavat liikkua monipuolisesti. Leonillakin on nyt oma rytmi ja oma tapansa liikkua.
Wahlström korostaa, että hän ei ole poikansa valmentaja, mutta hän on valmennuksessa mukana. Varsinainen valmentaja on Miika Forsström Borgå Boxingissa.
– Totta kai autan häntä salilla ja autan muitakin, kun kerran olen paikalla. Kotonakin puhutaan paljon nyrkkeilystä ja harjoitellaan välillä. Se on niin siistiä, että on sellainen yhteys omaan teiniinsä ja että olemme myös treenikavereita.
Kaiken kaikkiaan Wahlström ei halua luoda menestyspaineita pojalleen.
– Enemmän näen lajin toimivan kasvattajana kuin sen, että joskus tarvitsisi menestyä.
Pakkohan tämäkin on kysyä
:
kun käyt yhä treemassa, onko paluu kehään mahdollinen?
– Varmasti voisin ottaa matseja, koska olen nyrkkeilyllisesti hyvässä kunnossa, mutta se ei enää johtaisi mihinkään. Pääsin huipulle, olin siellä pitkään ja siitä eteenpäin olisi vain alaspäin menoa, Wahlström sanoo ja nauraa.