Banner Before Header

Hedelmämehua ja neilikkauutetta – tutkijat selvittivät 23:n krapulalääkkeeksi uskotun aineen tehoa

Ovatko krapula-aamut lääkittävissä pois? Joku uskoo maidon auttavan, toinen maustekurkkujen tai kananmunien, kun elimistö kipuilee alkoholin vieroitusoireiden vuoksi. Erikoista kyllä, krapula on pahin, kun alkoholi on lähestulkoon poistunut elimistöstä.

Lontoon King’s College -yliopiston KCL:n ja Britannian julkisesta terveydenhuollosta vastaavan NHS:n SLaM-säätiön tutkijat havaitsivat, että vaikka arkipuhetta krapulasta riittää, ajantasaisia tieteellisiä julkaisuja siihen tehoavista keinoista ei juuri ole.

Jotakin tietokannoista sentään löytyi. Addiction-lehdessä uutenavuonna julkaistussa kartoituksessa käytiin systemaattisesti läpi parikymmentä tutkimusta, joissa oli selvitetty krapulalääkkeiden tepsivyyttä.

Kansanterveyteen vaikuttavista isoista tekijöistä krapula lienee vähiten tutkittu. Krapulasta koituu Britanniassa taloudelle yli kymmenen miljardin punnan kulut vuodessa. Lontoon Imperial Collegen neuropsykofarmakologian professorin David Nuttin kommentti The Guardian -lehdessä

Arviossa oli mukana 21 neljään tutkimustietokantaan viime kevääseen mennessä tallennettua satunnaistettua vertailukoetta. Niissä oli annettu krapulaoireisiin yhtäältä lumeainetta ja toisaalta lääkkeitä, joiden on joskus mainittu helpottavan krapulaa.

Tutkittuja aineita oli kaikkiaan 23, muun muassa neilikkauute, ginseng ja Aasiassa yleisesti viljelty omenapäärynä tai tarkemmin niistä saadut uutteet ja mehut ja puristetut pillerit.

Tutkijoita olivat kiinnostaneet niin ikään kurkuma, artisokka ja probiootit aineina, joilla ihmiset pyrkivät parantelemaan oloaan juomisen jäljiltä.

Kartoituksen tuomio on tyly: kaikki todisteet krapulan lieventymisestä ovat heikkolaatuisia, joko tutkimusmenetelmien rajoittuneisuuden tai mittausten epätarkkuuden vuoksi.

Puutteita oli monenlaisia. Kahdeksassa tutkimuksessa 21:stä kaikki koehenkilöt olivat miehiä. Yhdessäkään ei ollut tutkittu yli 65-vuotiaita. Koehenkilöiden määrä oli ylipäätään pieni, yhteensä vain 386.

Hajanaista oli myös tieto siitä, millä juomilla krapula oli aiheutettu ja oliko juodessa myös syöty. Ateriointi vaikuttaa alkoholin imeytymiseen.

Krapulalla on juuret latinassa. Latinan ”crāpul” tarkoittaa humalaa. Tämän päivän italiaksi ”crapul” voi tulla ylenjuonnin lisäksi ylensyönnistä.

Koehenkilöt olivat arvioineet, että tutkituista aineista seitsemän helpotti krapulaoireita edes jossakin määrin. Parhaat tulokset olivat neilikannupuista saadulla uutteella, tolfenaamihapolla ja pyritinolilla.

Tolfenaamihappo on muun muassa migreenin hoidossa käytetty kipulääkeaine. Pyritinolilla puolestaan on tehty kokeita ahdistuneisuuden, skitsofrenian ja dementian hoitamiseksi.

Neilikkauutepillerin saaneet arvioivat krapulaoireensa 19 prosentiksi sadan prosentin asteikolla. Lumepillerin syöneillä vastaava prosenttiluku oli 43. Tutkimuksen pohja oli kuitenkin ohut: kokeita tehtiin vain 16 ihmiselle.

Puunoksia, joissa on lehtiä ja pitkänomaisia monihaaraisia hedelmiä.

Hovenia dulcis, japanilainen rusinapuu, on yksi kasveista, jonka hedelmiä käytetään krapulan lääkitsemisyrityksissä.
Jair Ferreira Belafacce / Alamy / AOP

Yhdenkään hoitokeinon teholle ei löytynyt kannatusta useammasta kuin yhdestä tutkimuksesta, eikä ainoatakaan koetta ollut toistettu riippumattomasti muualla.

KCL:n ja SLaM:n tutkijat löysivät myös hämmentävä aukon: parasetamolin, aspiriinin ja muiden tavallisten kipulääkkeiden vaikutuksista krapulaan ei ole tehty satunnaistettuja vertailukokeita lainkaan.

Ilman näyttöä siitä, että krapulaa todella voisi lääkitä, tutkimusartikkelin pääkirjoittajan summaus on tiedotteessa napakka: varmin keino välttää krapula on jättää juomatta tai juoda kohtuullisesti.

– Muusta tarvitaan paljon pontevampia tutkimuksia, sanoo riippuvuuksia KCL:ssa tutkiva Emmert Roberts.

Source Link yle.fi