Banner Before Header

”Hoitotyön imago on kaamea”, sanoo koulutusalajohtaja – hoitajista on pulaa, ja alan koulutuksen hakijamäärät ovat romahtaneet

Käsi pystyyn, jos sairaanhoitajan työ herättää sinussa seuraavia mielikuvia:

  • Työ on henkisesti ja fyysisesti raskasta.
  • Työ on huonosti palkattua.
  • Työ on kaikissa yksiköissä samanlaista.
  • Työ vaatii kutsumusta hoitoalalle.

– Kun ajattelee hoitotyön nykyistä imagoa, niin se on suoraan sanottuna kaamea. Se ei houkuttele, vaan ajaa ihmisiä pois alalta, sanoo koulutusalajohtaja Katri Ryttyläinen-Korhonen Xamkista.

Xamk on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa sairaanhoitajia Mikkelissä, Savonlinnassa ja Kotkassa. Vuonna 2021 koulutuksiin oli enemmän aloituspaikkoja kuin ensisijaisia hakijoita.

Opetusministeriön Vipunen-tietokanta kertoo, että viime vuonna sama tilanne oli Hämeen ja Kajaanin ammattikorkeakouluissa. Ongelma koskee sairaanhoitajan päiväopintoja, joihin hakeudutaan yleensä suoraan toiselta asteelta.

Lähinnä iltaopetuksena toteutettavaan monimuoto-opetukseen riittää näissäkin oppilaitoksissa edelleen hakijoita.

Kokonaisuudessaan hoitoalan koulutuspaikkojen hakijamäärät ovat laskeneet tuhansilla muutaman vuoden aikana.

Tiina Kirssi ei ryhtynyt hoitajaksi kutsumuksesta

Mikkeliläinen Tiina Kirssi on työskennellyt leikkaussalihoitajana kahdeksan vuoden ajan. Hänelle kyseessä ei ole kutsumusammatti.

– En vain lukion viimeisenä vuonna keksinyt mitään muuta. Ajattelin, ettei siitä mitään haittaakaan olisi, työllistyminen olisi varmaa. Mutta meni pitkään, että tunsin alan omaksi.

Oma juttu löytyi opintojen loppuvaiheessa, kun Kirssi teki harjoitteluita belgialaisen sairaalan leikkausosastolla. Työn teknisyys ja siihen liittyvä uuden opettelu sopivat hänelle.

Leikkaussalihoitajat voivat Tiina Kirssin mielestä vaikuttaa omaan työhönsä melko hyvin. Työyhteisö on hänelle tärkeä, se on kuin oma perhe. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Kirssi vastaa juuri sitä mielikuvaa, jonka Katri Ryttyläinen-Korhonen haluaisi sairaanhoitajan työstä luoda.

Koulutusalajohtajan mielestä hoitotyön imago vaatisi uudistamista, jotta se houkuttelisi uusia tekijöitä.

– Sairaanhoitajan työ on vaativaa asiantuntijatyötä, joka edellyttää paljon osaamista ja päätöksentekokykyä. Meillä on myös hoitajia, jotka ovat teknologisesti orientoituneita tai kiinnostuneita kansainvälisistä tehtävistä, johtamisesta ja kehittämisestä.

Ennen joulua opetusministeriö kertoi, että syksyllä 2022 sairaanhoitajan koulutukseen tulee yli 300 lisäpaikkaa. Lisää koulutuspaikkoja saivat muun muassa pääkaupunkiseudulla sijaitseva Laurea ja Lahden-Lappeenrannan LAB-ammattikorkeakoulu.

Koulutuspaikkojen lisääminen ei yksin ratkaise hoitajapulaa. Koulutukseen sisältyvien harjoitteluiden aikana moni opiskelija toteaa, ettei työ vastaa omia toiveita.

Milleniaalit ja heitä nuorempi Z-sukupolvi haluavat mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä.

– Moni nuori arvostaa vapaa-aikaa, eikä sitä hoitajilla välttämättä ole, Tiina Kirssi sanoo.

Tiina Kirssi vastaa leikkaussalissa tarvittavista instrumenteista. Jos mahdollista, välineet haetaan varastosta jo leikkausta edeltävänä päivänä. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Etelä-Savossa hoitajapula on yksi maan pahimmista

Hoitajapula ei ole uusi asia: jo kymmenen vuoden ajan on tiedetty, että suuret ikäluokat eläköityvät ja uusia hoitajia on koulutettava.

Työeläkevakuuttaja Kevan mukaan hoitajapula on pahin tällä hetkellä Uudellamaalla, Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Esimerkiksi Etelä-Savosta puuttuu 330 sairaanhoitajaa ja 350 lähihoitajaa.

Tiina Kirssi näkee ongelmaan monia syitä, eivätkä ne liity pelkästään mielikuviin.

– Työtahti on kiihtynyt jo sen kahdeksan vuoden aikana, kun olen ollut alalla. On henkisiä ja fyysisiä rasitteita, niska- ja selkäongelmat, vuorotyö. Yötyön on todettu nostavan rintasyövän riskiä naisilla. Päivystyksessä potilaat kohdistavat hoitajiin työpaikkaväkivaltaa.

Kuntayhtymä Essoten alueella hoitajia kismittää myös palkkaharmonisoinnin sekavuus.

Tiina Kirssi sanoo miettineensä, jaksaako hän työssä eläkeikään saakka. Kirssin mukaan korona on ollut monelle hoitajalle viimeinen niitti, ja he ovat tehneet pitkään pohtimansa ratkaisun jättää ala kokonaan.

Xamkin koulutusalajohtaja Katri Ryttyläinen-Korhosen mukaan koulutusorganisaatioiden, järjestöjen ja tulevien hyvinvointialueiden on etsittävä yhdessä ratkaisuja hoitajapulaan.

– Voisi miettiä esimerkiksi keinoja lisätä vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön sekä hoitajien urakehityksen malleja. Resurssit tai palkkaus eivät mielestäni ratkaise koko kuviota.

Tiina Kirssin mielestä hoitajat ovat olleet kilttejä liian pitkään. Heitä ei arvosteta. Se näkyy esimerkiksi siinä, että julkisuudessa hoitajista puhutaan usein eri sävyyn kuin muista sotealan ammattilaisista.

– Me teemme arvokasta työtä, mutta se ei näy arvostuksessa. Enkä puhu pelkästään rahallisesta arvostuksesta, vaikka siinäkin on korjattavaa. Kokonaisuus on pielessä ja tässä on ollut aikaa korjata se.

Voit keskustella aiheesta 12.1.2021 klo 23 saakka.

Source Link yle.fi