Janne sairasti apinarokon ja valehteli, miksi ei päässyt töihin – Seta: Puhe ”homojen taudista” lisää syrjintää
– Kamalin tauti, minkä olen sairastanut. Raskainta oli äärimmäinen kipu.
Näin kuvailee tuntojaan apinarokon sairastanut Janne. Tauti on ollut viime kuukausina runsaasti esillä julkisuudessa ja siihen liittyvät asenteet ovat herättäneet paljon keskustelua.
Haastateltavan nimi on muutettu aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Ylellä on tiedossa hänen oikea nimensä.
Kun Janne sairastui, hänet testattiin sukupuolitautiklinikalla ja määrättiin eristyksiin.
Sitten kivut yltyivät aivan hirveiksi.
Janne soitti terveysasemalle, josta hänet ohjattiinyöpäivystykseen, sillä kivut eivät lääkkeistä huolimatta helpottaneet. Siellä hän kertoi henkilökunnalle, että hänet todennäköisesti pitäisi eristää, koska kyseessä on apinarokko.
– Minua ei eristetty neljään tuntiin. Istuin siellä muiden potilaiden kanssa ja käytin yleistä vessaa.
Lopulta Janne kuitenkin eristettiin, minkä jälkeen hän kertoo odottaneensa vielä kolme tuntia hoitoon pääsyä. Sitten lääkäri tuli hoitamaan häntä viideksi minuutiksi.
Janne koki, että lääkäri ei tutkinut kunnolla kipualuetta. Tämä kuitenkin levitti alueelle kipugeeliä, jota Janne sai myös mukaan kotiinsa. Geelin ansiosta kivut pysyivät lopulta siedettävinä.
Hänelle tuli perusterveydenhuollon kanssa asioidessaan olo, että apinarokko herätti henkilökunnassa hämmennystä.
– Huomasi, että he eivät voineet peittää sitä tunnetta, että mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu. Eivät he varmaan ihan tajunneet, että minkä tasoisia ne minun kivut olivat, Janne arvioi.
”Olen joutunut valehtelemaan, miksi en päässyt töihin”
Jannen mukaan apinarokolla on tällä hetkellä vahva stigma eli häpeäleima. Hän kokee, että tauti on leimaantunut ”homojen vaivaksi”, vaikka siihen voi sairastua kuka tahansa.
Janne kokee tärkeäksi, että tietoa kohdennetaan miehille, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa. Hän on tosin myös tunnistamisvaaran takia kokenut ongelmalliseksi erityisesti sen, että julkisuudessa on puhuttu taudin levinneen enimmäkseen miesten välisessä seksissä.
Jos apinarokkoon sairastunut joutuu kertomaan esimerkiksi työpaikallaan taudista tai mahdollisesta lähikontaktien altistumisesta, voi siitä Jannen mukaan päätellä seksuaalisen suuntautumisen, vaikka ei sitä itse haluaisi kertoa. Apinarokkoon sairastuneella ei ole juridista velvollisuutta ilmoittaa sairastumisestaan lähikontakteilleen.
– Olen joutunut valehtelemaan, miksi en päässyt töihin. Jos minun pitäisi puhua tästä esimerkiksi tutuilleni, jotka eivät ole kovin läheisiä, se tuntuisi erittäin hankalalta, Janne kertoo.
Apinarokkoon liittyvässä julkisessa keskustelussa Janne näkee yhtäläisyyksiä HIV-epidemiaan, jonka varjolla lietsottiin aikoinaan pelkoa ja asetettiin etenkin homomiehet tikunnokkaan.
– Olisi hyvä tuoda esiin, että herranjumala, mehän käyttäydymme nyt samalla tavalla kuin 40 vuotta sitten, hän toteaa.
Myös Setan puheenjohtaja Sakris Kupila näkee apinarokkoon liittyvän julkisen keskustelun ongelmallisena. Seta on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia edistävä järjestö.
Kupilan mukaan puhe apinarokosta ”homomiesten tautina” saattaa kasvattaa syrjintää ja ennakkoluuloja ja lisäksi kynnystä hakeutua hoitoon.
Hän kertoo, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvat saattavat jo valmiiksi vältellä terveydenhuoltoon hakeutumista syrjinnän pelon vuoksi.
– Vaarana on se, että ihmiset eivät tajua, että kuka tahansa voi sen saada. Tai sitten se, että stigma kasvaa vielä enemmän esimerkiksi miesten kanssa seksiä harrastavia miehiä kohtaan.
Suomessa on todettu 26 apinarokkotartuntaa
HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen totesi Ylelle heinäkuun lopussa, että apinarokosta on muodostunut uudenlainen seksitauti.
Setan Sakris Kupilan mukaan apinarokosta ei tulisi puhua yksiselitteisesti seksitautina, koska sairastua voi myös esimerkiksi pisaratartunnan tai ihokontaktin kautta.
Lue lisää: Onko apinarokko sittenkään vain seksitauti? Esitimme tämän ja kahdeksan muuta kysymystä virologille
Hän kuitenkin mainitsee, että on tärkeä suunnata tietoa miehille, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa. Se onnistuu parhaiten siten, että julkisuudessa kerrotaan oikeaa tietoa ilman, että maalaillaan uhkakuvia tai lietsotaan pelkoa.
– Apinarokko on ihan tavallinen tartuntatauti, joka on jo monen kymmenen vuoden aikana ollut olemassa erilaisissa yhteisöissä. Nyt vain sattuu olemaan, että on huomattu sen tarttuvan tietyllä tavalla.
Kotimaassa apinarokkoa esiintyy vielä verrattain vähän. Maanantaihin 15. elokuuta mennessä Suomessa oli todettu 26 apinarokkotapausta, kertoo THL:n tartuntatautilääkäri Katja Kotkavaara. Kaikki tartunnan saaneet ovat aikuisia miehiä.
– Tartuntoja on saatu sekä Suomesta että ulkomailta. Niitä on kuitenkin sen verran vähän, että tarkempaa prosentuaalista osuutta en voi sanoa, Kotkavaara toteaa.
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen mukaan elokuun alkuun mennessä Euroopassa oli todettu noin 15 000 apinarokkotartuntaa. Eniten tartuntoja on ollut Espanjassa, Saksassa ja Britanniassa.
Aiheesta keskustellaan tänään tiistaina myös YleX:n Etusivu-ohjelmassa, jossa vieraana on Hivpointin ennaltaehkäisy- ja palvelutoiminnan päällikkö Jenny Tigerstedt. Lähetys on kello 12–14, ja sen voi kuunnella myös jälkikäteen Yle Areenassa.
Lue seuraavaksi: