Gregoriaaninen kalenteri heittää vain päivän runsaassa 3 000 vuodessa. Nykyiseen kalenteriin siirryttiin laajasti 1500-luvulla, mutta Ruotsi-Suomessa vasta 1753.
Tänään on karkauspäivä, ja tämä vuosi on karkausvuosi. Mutta mistä onkaan kyse?
Karkausvuoden perussääntö on helppo muistaa eli joka neljäs vuosi päiviä on vuodessa yksi enemmän, 366. Tämän vuoden jälkeen seuraava karkausvuosi on 2028.
Toinen sääntö onkin vaikeampi. Tasavuosisatoina karkauspäivää ei ole paitsi jos vuosisata on 400:lla jaollinen. Vuosi 2000 oli karkausvuosi, mutta vuosi 1900 ei ollut, eivätkä vuodet 2100, 2200 ja 2300 ole.
Karkausvuoden muistaa siitäkin, että siihen osuu kaksi merkkitapahtumaa, Yhdysvaltain presidentinvaalit ja kesäolympialaiset. Jälkimmäisestä on historiassa kaksi poikkeusta eli Pariisin ensimmäisten olympialaisten pitovuosi 1900 ei ollut karkausvuosi ja Tokion kesäkisat 2020 siirrettiin koronapandemian vuoksi vuodella eteenpäin.
Liki koko maailma noudattaa gregoriaanista kalenteria, mutta poikkeuksiakin on: islamilaisessa kuukalenterissa on kuukaudessa 29–30 päivää ja vuodessa 354–355. Sitä käytetään lähinnä uskonnollisissa yhteyksissä. Saudi-Arabiassa gregoriaaniseen ajanlaskuun siirryttiin vasta vuonna 2016.
Juliaaninen kalenteri on käytössä sellaisenaan tai sekamuotoisena useimmissa ortodoksisissa kirkoissa – ei kuitenkaan Suomen ortodoksisessa kirkossa. Juliaaninen kalenteri on nykyisin 13 päivää jäljessä verrattuna gregoriaaniseen kalenteriin.
Lähes täydellinen kalenteri
Maan kierron keston mittaamiseksi Auringon ympäri on kolme tapaa: anomalistinen, trooppinen ja sideerinen. Näistä viimeksi mainittu on se, joka Maalta kuluu yhteen täyteen kierrokseen Auringon ympäri ja jolloin Maasta katsottuna Aurinko näkyy jälleen täsmälleen samassa kohtaa tähtitaivasta.
Trooppinen vuosi on ihmisille kuitenkin tärkein, sillä sen mukaan määräytyvät vuodenajat. Trooppisessa vuodessa Maan asennon hidas muuttuminen otetaan huomioon, jolloin vuosi kestää 365,2422 päivää eli 365 päivää, 5 tuntia, 48 minuuttia ja 46 sekuntia. Ero sideeriseen vuoteen on reilut 20 minuuttia.
Nykyinen karkausvuosien rytmi pitää kalenterivuoden kierron paikallaan – lähes täydellisesti. Geodeetti ja emeritusprofessori Markku Poutanen kertoo, että runsaan 3 000 vuoden aikana heittoa tulee vuorokausi.
– Kun gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön 1500-luvulla, olemme nyt noin kolme tuntia väärässä eli käytännössä riittävän hyvin, Poutanen sanoo.
Ongelma menee pitkälle tulevaisuuteen. Noin vuonna 4500 yksi vuorokausi on tullut täyteen, jolloin yksi karkauspäivä pitäisi jättää väliin.
Caesar aloitti, Gregorius korjasi
Karkauspäivä ja -vuosi otettiin käyttöön juliaanisessa kalenterissa 46 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
Gaius Julius Caesarin kutsusta tähtitieteilijä Sosiogenes tutki asiaa ja vuoden keskipituudeksi tuli 365,25 päivää. Kalenterin sekavuuden vuoksi vuoden 46 eaa pituudeksi tuli peräti 455 päivää, jotta vuoden kierto saatiin kohdalleen.
Hiljalleen juliaaninen kalenteri jäi kuitenkin jälkeen, koska karkauspäiviä oli liikaa. Tuhannessa vuodessa virhettä tuli noin viikko.
– Kirkollisten juhlien, erityisesti pääsiäisen, määräytyminen alkoi mennä ongelmalliseksi, Poutanen sanoo.
1500-luvulla eroa todelliseen vuoden kiertoon oli jo kymmenen päivää. Paavi Gregorius XIII pestasi tähtitieteilijä Christopher Claviuksen töihin, ja vuoden keskipituudeksi tuli 365,2425 päivää. 400 vuoden aikana täytyi jättää pitämättä kolme karkauspäivää.
Gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön vuonna 1582. Ruotsi-Suomessa sama tehtiin vasta vuonna 1753, jolloin kalenteria piti korjata ja muutama päivä jätettiin väliin. Helmikuun 17. päivästä hypättiin suoraan maaliskuun ensimmäiseen.
Suomessa ja Ruotsissa noudatettiin pitkään Caesarin käskyä ylimääräisen päivän sijoittamisesta helmikuun 24:nneksi, mikä merkitsi loppukuusta nimipäivien siirtymistä päivällä. Suomessa vasta vuonna 2000 karkauspäivä oli nykyisellä paikallaan helmikuun 29:ntenä, joten Matit saavat vastedes juhlia nimipäivää aina samana päivänä.
Kuuntele Yle Areenasta: Kymmenen tunnettua henkilöä kertoo karkauspäivän suunnitelmistaan. Mukana mm. Olavi Virta, Spede Pasanen ja Ilmari Kianto. (Ohjelmasta: Iltapala saunan jälkeen. 22.2.1964)
Karkauspäivän suunnitelmia (1964)
