Banner Before Header

Katso, mihin suomalaiset kuolevat – koronavirustaudista tuli pysyvästi merkittävä kuolinsyy

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kaikkiaan vuoden 2021 aikana kuoli noin 57 600 Suomessa asuvaa henkilöä. Se on noin 2 100 enemmän kuin edellisvuonna.

Koronaviruksen aiheuttamat infektiot ja ikääntyminen tulevat nostamaan tulevina vuosina kuolleiden vuosittaista määrää.

Suomessa kuolinsyytilastot valmistuvat viiveellä. Siksi esimerkiksi viime vuoden kuolinsyitä pystytään tarkastelemaan tarkemmin vasta vuoden 2023 loppupuolella.

Katsotaanpa nyt tarkemmin vuotta 2021, jonka osalta kuolleisuustilastot ovat valmiit. Tämä juttu näyttää, mihin suomalaiset kuolevat.

Toinen koronakuolemien vuosi: vajaa 2 prosenttia kuolemista koronan aiheuttamia

Covid-19-virusinfektioon eli koronavirustautiin kuoli 952 henkilöä vuonna 2021. Se on liki 400 enemmän kuin vuonna 2020.

Kuolleista miehiä oli 539 ja naisia 413. Vajaa kaksi prosenttia kaikista vuonna 2021 tapahtuneista kuolemista oli koronavirustaudin aiheuttama. Vertailuna esimerkiksi rintasyöpä aiheutti samana vuonna 900 kuolemaa ja eturauhasen syöpä 963. Eniten suomalaisia kuolee vuosittain verenkiertoelinten sairauksiin.

Vuonna 2022 koronavirus aiheutti THL:n kokoamien alustavien tietojen mukaan suoraan noin 3500 kuolemaa. Määrä on nelinkertainen vuoteen 2021 verrattuna. Lisäksi arvioiden mukaan korona myötävaikutti yli 2100 kuolemaan. Nämä tiedot tarkentuvat vuoden 2023 lopulla.

Koronavirus tulee olemaan merkittävä kuolinsyy myös jatkossa.

Koronakuolemia on seurattu vuodesta 2020 alkaen. Vuoden 2022 tieto perustuu THL:n kokoamaan alustavaan tietoon kuolintodistuksista. THL kerää tietoa epidemiaseurantaa varten. Lähde: Tilastokeskus 2022 ja THL Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle

– Kaikki koronaviruksen aiheuttamat kuolemat ovat lisäkuolemia aiempiin kuolemantapauksiin nähden. Toki korona tappaa paljon nimen omaan sellaisia ihmisiä, jotka ovat hyvin huonokuntoisia ja joiden jäljellä oleva elinaika olisi muutenkin verrattaen lyhyt, toteaa THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen.

Verenkiertoelinten sairauksiin kuoli yli 30 prosenttia

Verenkiertoelinten sairauksiin ja kasvaimiin menehtyi vuonna 2021 noin 400 henkeä enemmän kuin vuonna 2020. Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettuna kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin kuitenkin väheni prosentin verran.

Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin, kuten esimerkiksi sepelvaltimotautiin, on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Silti ne ovat sairauksia, joihin kuolee vuosittain vajaat 20 000 suomalaista.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat joukko sairauksia, jotka liittyvät sydämen tai verenkierron toiminnan heikkenemiseen tai häiriöihin.

Iäkkäillä ja työikäisillä miehillä sydän- ja verisuonitaudit ovat merkittävin kuolinsyyryhmä.

Kasvaimiin kuoli 24 prosenttia

Erilaiset syöpätaudit ovat toiseksi suurin kuolinsyy Suomessa.

Yleisimmät kuoleman aiheuttaneet syövät olivat keuhkosyöpä ja haimasyöpä. Eturauhassyöpään kuolee vuosittain yli 900 miestä ja rintasyöpään yli 900 naista.

Syöpähoidot ovat kuitenkin kehittyneet ja yhä useampi syöpä pystytään parantamaan. Kuolemien suuresta määrästä huolimatta syöpäkuolleisuus on ollut laskusuunnassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuolleisuus kasvaimiin väheni vuonna 2021 prosentin edellisvuodesta.

Dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuoli noin 20 prosenttia

Dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuoli vuonna 2021 11 455 henkeä, eli noin 20 prosenttia kaikista kuolleista.

Näiden muistisairauksien osuus kaikista kuolemista on kasvanut monen vuosikymmenen ajan. Väestö- ja ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus muistisairauksiin kasvoi edellisvuodesta huomattavasti eli 4 prosenttia.

Vuoden 2021 erityispiirre on, että miesten ikävakioitu dementiakuolleisuus kasvoi yli 10 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin naisilla, joiden kuolleisuus kasvoi hieman yli 1 prosenttia.

Verenkiertoelinten sairaudet, kasvaimet, Alzheimerin tauti ja dementiat ovat yleisimmät kuolinsyyt Suomessa. Lähde: Tilastokeskus 2022 Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle

Hengityselinsairauksiin ja influenssaan kuoli vähemmän ihmisiä kuin aikaisemmin

Vuonna 2021 hengityselinsairauksiin kuoli noin 1 800 ihmistä. Se on noin 200 vähemmän kuin ennen koronaa eli vuonna 2019.

Myös influenssaan kuolleiden määrä pysyi alhaisella tasolla: vuonna 2021 influenssaan kuoli vain yksi ihminen, sitä edeltävänä vuonna 58 ja vuonna 2019 kuolleita oli 185.

Pitkällä aikajänteellä koronan vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi kuolemansyissä syöpätautien tai verisuonitautien osalta, jos vaikuttavan hoidon aloittaminen joissakin sairauksissa on viivästynyt.

– Todennäköistä on, että palveluihin pääsyn viivästyminen on voinut aiheuttaa lisää kuolemia ainakin jollakin aikajänteellä. Ne eivät välttämättä näy vielä vuosina 2021 tai 2022, arvioi Koskinen.

Itsemurhien määrä kasvoi

Vuoden 2021 aikana 747 henkilöä teki itsemurhan. Tämä oli 30 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu kohdistui naisten itsemurhiin, sillä miesten tekemien itsemurhien määrä pysyi lähes samana kuin vuonna 2020.

Itsemurhan tehneistä suurin osa, enemmän kuin kaksi kolmesta, oli silti edelleen miehiä. Itsemurhan tehneiden keski-ikä oli vuonna 2021 naisilla 47 vuotta ja miehillä 50 vuotta.

Noin joka kymmenes itsemurhaan kuolleesta oli alle 25-vuotias ja joka neljäs 65 vuotta täyttänyt.

Itsemurhakuolemat vähenivät Suomessa koronavirusepidemian aikana vuosina 2020–2021. Lähde: Tilastokeskus 2022 Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle

Kuolleiden määrä ei kerro kuoleman vaarasta

Kuolleiden lukumäärä vuositasolla on luku, joka ei vielä kerro, millainen kuoleman vaara ihmisellä on. Kuolleiden määrään vaikuttaa suuresti väestön ikärakenne.

– Yhden vuoden aikanakin kuolemalle eniten alttiiden ihmisten määrä on kasvanut niin paljon, että kuolemien määrä ei ole kuoleman vaaraa hyvin mittaava tieto, sanoo Koskinen.

Myös yleisimmät kuolemansyyt vaihtelevat suuresti eri ikäisillä. Koskisen mukaan esimerkiksi yksi koronakuolema aiheuttaa keskimäärin 3–4 menetettyä elinvuotta. Tämä on pieni määrä verrattuna esimerkiksi liikenneonnettomuuksiin.

Esimerkiksi yli 80-vuotiailla on keskimäärin paljon yleisemmin vakavia pulmia, jotka ovat omiaan lyhentämään elinaikaa. Eri kuolemansyiden merkitystä vertailtaessa olennaisinta on, kuinka paljon niiden takia menetetään elinvuosia. Parin viime vuoden aikana esimerkiksi itsemurhat ovat lyhentäneet suomalaisten keskimääräistä elinaikaa selvästi enemmän kuin kuoronakuolemat.

Source Link yle.fi