Katso satelliittikuvista, kuinka Venäjän sotilastukikohta Suomen lähellä tyhjeni yllättäen – asiantuntija: ”Hyvin todennäköisesti lähetetty Ukrainaan”
Ylen hankkimat satelliittikuvat paljastavat, että Alakurtin sotilastukikohdasta Suomen rajan läheltä on hävinnyt suuri määrä Venäjän maavoimien kalustoa.
Kaluston siirrosta ei ole kerrottu julkisuudessa Venäjällä eikä Suomessa.
Alakurtista on toukokuun puolivälin jälkeen viety pois yli sata ajoneuvoa tai kalustoyksikköä, joiden joukossa on kymmeniä kuljetuspanssarivaunuja. Ajoneuvojen määrä vastaa pataljoonan taisteluosaston kalustoa.
Tämä tarkoittaa, että tukikohdasta on samalla lähtenyt ainakin kolmannes tai jopa lähes puolet sen noin 2 000 sotilaasta.
– On hyvin todennäköistä, että ne on lähetetty junalla Ukrainaan, sanoo sotilasasiantuntija Marko Eklund.
Majuri evp. Eklund on seurannut Venäjän asevoimia yli 20 vuoden ajan. Hän analysoi satelliittikuvia Ylen pyynnöstä.
Alakurtin prikaatin vetäminen Ukrainan sotaan on merkki siitä, että Venäjä haalii uusia joukkoja rintamalle, Eklund sanoo. Venäjä ei kuitenkaan halua kertoa kotirintamalle avoimesti joukkojen lähettämisestä sotaan.
Alakurtin prikaati on Suomen kannalta merkittävin Venäjän yksikkö napapiirin pohjoispuolella, koska se on hyvin lähellä Suomen rajaa ja koska sinne sijoitetut joukot ovat erikoistuneet taisteluun arktisissa olosuhteissa.
Alakurtissa toimivan joukon nimi on 80. Arktinen moottoroitu jalkaväkiprikaati. Normaalisti prikaatiin kuuluu noin 4 000 sotilasta, mutta Alakurtin prikaati on puolet pienempi.
Kaikkiaan Alakurtissa on ukrainalaisen uutissivuston julkaiseman henkilöstöluettelon mukaan noin 2 100 sotilasta. Ukrainaan heistä on todennäköisesti komennettu noin 800, joka on taisteluosaston tyypillinen koko.
Alakurtti lähetti ensimmäisen taisteluosaston sotaan
Yle julkaisi toukokuussa satelliittikuviin perustuvan katsauksen Venäjän tärkeimmistä sotilastukikohdista Suomen rajan läheisyydessä.
Vielä silloin ei ollut selvää näyttöä, että Alakurtista olisi lähetetty merkittävää määrää sotilaita Ukrainaan. Paikallisen lehden uutinen paljastaa kuitenkin, että Alakurtin sotilaita osallistui hyökkäykseen jo sodan alkuvaiheessa.
Meidän maamme Alakurtti -lehti kertoi huhtikuun alussa, että kolme Alakurtin varuskunnasta lähtenyttä tiedustelukomppanian sotilasta kuoli maaliskuun alkupuolella Harkovan alueella. Tuolloin Venäjä yritti kiivaasti vallata Ukrainan toiseksi suurinta kaupunkia, ja Venäjän joukot etenivät Harkovan lähiöiden tuntumaan.
Keväällä Alakurtin prikaati oli kuitenkin satelliittikuvien ja julkisuudessa olleiden tietojen perusteella ainoa Suomen lähialueen maavoimajoukko, josta ei oltu vielä lähetetty kokonaista taisteluosastoa Ukrainan sotaan. Samaan aikaan muut Suomen lähialueilta lähetetyt yksiköt kärsivät Ukrainassa suuria tappioita heti sodan alussa.
Ylen kaupallisilta yrityksiltä hankkimat satelliittikuvat osoittavat, että merkittävä muutos tapahtui toukokuun puolivälin jälkeen.
Kuvaparit on otettu 13. ja 24. toukokuuta. Kalusto on vähentynyt niiden välisenä aikana kolmella alueella, joissa Alakurtin tukikohdan sotilasajoneuvoja pääasiassa säilytetään.
Ensimmäisessä kuvassa näkyy tukikohdan suurin kalustoalue, josta on hävinnyt eniten kulkuneuvoja. Voit verrata kuvia liu’uttamalla pystyjanaa kuvien välillä.
Yllä olevasta kuvasta näkyy, että alueelta on lähtenyt kaikkiaan noin sata ajoneuvoa ja panssarivaunua. Alimmissa riveissä on ilmeisesti säilytetty MT-LB-kuljetuspanssarivaunuja, joita on Eklundin mukaan hävinnyt 36 kappaletta.
Tällaisia kuljetuspanssareita käyttävät jalkaväen sotilaat. Ne ovat taisteluosaston runko. Taisteluosastoon kuuluu jalkaväkipataljoona, jossa on kolme komppaniaa. Kussakin komppaniassa on 100–120 sotilasta.
Kalustoa on siirretty Alakurtissa myös toiselta alueelta, joka sijaitsee ensimmäisen kalustokeskittymän itäpuolella:
Yllä olevan kuvan alue sijaitsee kiitoradan pohjoispuolella. Kuvasta näkyy, että alueelta on toukokuun puolivälissä hävinnyt pyörillä kulkevaa kalustoa. Telakuorma-autot on kuitenkin jätetty paikalleen, koska niistä ei ole yhtä paljon hyötyä Ukrainan oloissa, Eklund arvioi.
Myös kolmannelta alueelta on lähtenyt ajoneuvoja. Rivistöt ovat harventuneet kuvan vasemmassa reunassa:
Alakurtista vietyyn kalustoon kuuluu kuljetuspanssarivaunujen lisäksi todennäköisesti muun muassa 2S1 Gvozdika -panssarihaupitseja, mutta niitä ei Eklundin mukaan voi varmuudella tunnistaa Ylen käyttämistä satelliittikuvista.
Alakurtin prikaatilla ei ole ollut taistelupanssarivaunuja eikä raskasta tykistöä. Eklundin mukaan niitä on ehkä liitetty Alakurtista lähteneeseen taisteluosastoon muista tukikohdista matkalla Ukrainaan. On myös mahdollista, että Alakurtin joukko toimii Ukrainassa normaalia taisteluosastoa kevyemmällä kokoonpanolla.
Sotaharjoitusta ei pidettäisi toukokuussa
Periaatteessa voisi olla mahdollista, että Alakurtin kalustoa olisi lähetetty sotaharjoituksiin.
Yle ja sotilasasiantuntija Eklund ovat tutustuneet satelliittikuviin Alakurtin varuskunnan omasta harjoitusalueesta, jossa kolmelta säilytysalueelta hävinnyttä kalustoa ei kuitenkaan näkynyt.
Eklundin mukaan harjoittelu toukokuussa ei sopisi myöskään Venäjän asevoimien normaaliin vuosirytmiin. Venäjällä uusi koulutuskausi alkaa puolivuosittain aina kesäkuun ja joulukuun alussa, eli kevääseen jatkunut koulutusjakso on jo päättynyt.
– Päätösharjoitukset ja joukkojen arvioinnit tehdään huhtikuussa. Toukokuu on koulutuskausien välinen huolto- ja valmistautumiskuukausi, Eklund kertoo.
Eklundin mukaan on siis erittäin epätodennäköistä, että joukot olisivat touko-kesäkuussa vielä harjoittelemassa jossakin. Sen sijaan lähtö Ukrainaan toukokuussa sopisi täydellisesti joukkojen toimintaan.
– Joukon kouluttaminen valmiiksi ja sen lähettäminen vasta testiharjoitusten jälkeen on loogista, Eklund sanoo.
Venäjä yrittää värvätä lisäväkeä Alakurttiin
Venäjä on kärsinyt Ukrainassa niin suuria tappioita, että se on yrittänyt kaikin keinoin värvätä uusia sotilaita turvautumatta kuitenkaan laajamittaiseen liikekannallepanoon.
Ukraina arvioi, että venäläissotilaita on kuollut jo yli 35 000. Länsimaiset arviot ovat alempia.
Tässä tilanteessa myös Suomen lähialueilla sijaitsevat joukko-osastot joutuvat osallistumaan sotaan. Esimerkiksi Karjalankannaksella Kaukjärvellä eli Kamenkassa sijaitsevasta prikaatista lähetettiin paljon sotilaita Ukrainaan heti hyökkäyksen alussa.
Nyt viimeisenä myös Alakurtista on siis mitä ilmeisimmin lähetetty taisteluosasto Ukrainaan.
– Olisi erikoista, jos Alakurtin prikaatilla ei olisi velvoitteita tuottaa muiden maavoimayhtymien tavoin taisteluosastoa Ukrainaan, Eklund sanoo.
Samaan aikaan Venäjän asevoimat yrittää värvätä lisää työntekijöitä Alakurttiin.
Juhannuksen alla Murmanskin alueen työvoimaviranomaiset julkaisivat haettavaksi kaikkiaan 48 työpaikkaa Alakurtin varuskunnassa. Joukossa on monenlaisia tehtäviä koiran ohjaajasta juristiin, mutta töitä löytyisi myös 21 kiväärimiehelle.
Sotilaille luvataan maksaa 31 500 ruplaa eli noin 550 euroa kuukaudessa. Sijoituspaikaksi kerrotaan Alakurtti, eikä ilmoituksessa mainita mitään mahdollisesta komennuksesta Ukrainaan.
Kovinta palkkaa tarjotaan esihenkilötehtävään haettavalle ja erikoislääkäreille, joille maksetaan 700 euroa kuukaudessa.
Työpaikkailmoitukset saattavat kieliä siitä, että pois muuttaneiden tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä tai että tukikohtaa aiotaan vahvistaa. On myös mahdollista, että värväyksellä paikataan menetyksiä sodassa.
Venäjä vahvistaa arktisen alueen tukikohtia
Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole arvostellut kovin voimakkaasti Suomen ja Ruotsin lähestyvää Nato-jäsenyyttä.
Venäjä voi kuitenkin käyttää Suomen Nato-jäsenyyttä syynä vahvistaa joukkojaan Alakurtissa, Kuolan niemimaalla ja muuallakin Suomen vastaisella rajalla.
Venäjä muun muassa kunnostaa sotilaslentokenttiä Murmanskin alueella. Muutos ei kuitenkaan liity varsinaisesti Suomeen, vaan kyse on yleisesti pohjoisten alueiden ja sitä kautta Pohjoisen laivaston merkityksen kasvusta.
Pohjoisen alueen varuskuntakaupunkien uusin kehitysohjelma alkoi vuonna 2021 eli ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja ennen kuin Suomessa edes keskusteltiin vakavasti Nato-jäsenyydestä.
– Kehitettävien alueiden listaan kuuluvat muun muassa Alakurtin ja Petsamon sotilasalueet, jonne Pohjoisen laivaston maavoimajoukot on sijoitettu, Eklund kertoo.
Komennus Ukrainaan heikentää kuitenkin Alakurtin prikaatin ja muiden Suomen lähellä sijaitsevien yksiköiden taistelukykyä niin paljon, että niiden palautuminen kestää Eklundin mukaan vuosia.
Satelliittikuvien hankinta: Mikko Pohja
Lue lisää:
Rajan takana – Katso satelliittikuvista, miltä Venäjän asevoimat Suomen lähellä näyttävät