Kommentti: Kreikka ja Italia syytävät kansalle energiatukia kaksin käsin, Suomi nuukailee EU:n häntäpäässä

Energian railakas kallistuminen on käynnistänyt meilläkin kuuman keskustelun julkisten energiatukien tarpeesta – tai tarpeettomuudesta.

Keskustelun – vai pitäisikö sanoa kinastelun – keskeiset kiistakysymykset kuuluvat, pitäisikö kansalaisten ja yritysten energia-ahdinkoa helpottaa julkisin tukitoimin, ja jos, niin millä tavoin.

Lisää vaikeusastetta kumpuaa jatkokysymyksistä, pitäisikö tukia jakaa kaikille entistä kalliimman energian rasittamille – vai olisiko tuet rajattava jonkinlaisen poliittisen tarve- tai tulonjakoharkinnan perusteella vain valikoiduille ryhmille.

Kinastelua seuratessa on voinut syntyä vaikutelma, että meillä kiistellään massiivisen mittakaavan energiahelpotuksista, joilla hieman kärjistäen joko pelastetaan kansa ja talous energiakurimukselta – tai suistetaan julkinen talous täysin tärviölle.

Todellisuudessa Suomen valtion tähän mennessä toteen panemat tai vasta väläyttelemät energiatuet ovat varovaista hidastelua ja raukeatahtista näpertelyä – ainakin siihen verrattuna, mitä muut EU-maat tekevät.

Suhteellisuuden tajua voi virkistää esimerkiksi tutustumalla ajatuspaja Bruegelin laatimaan vertailuun, johon se on koonnut keskeiset tiedot useimpien EU-maiden tukiohjelmista.

Bruegelin vertailussa on avaintiedot ja -luvut eri EU-maiden viime syksyn jälkeen toteen panemista tukiohjelmista, kuten veronalennuksista, hintasäännöstelystä ja suorista kuluttaja- ja yritystukiaisista.

Vertailu on alun perin julkaistu viime marraskuussa, mutta sen tiedot ja luvut on viimeksi päivitetty viime maanantaina.

Suomi on nuukaa vähemmistöä

Bruegelin vertailun perusteella melkein kaikki EU-valtiot helpottavat kansalaistensa ja yritystensä energia-ahdinkoa monin verroin mittavammin tukitoimin kuin Suomi.

Meikäläisiin täsmätukiin verrattuna järkälemäisiä summia ovat panneet jakoon esimerkiksi kaikki EU:n suurimmat – ja rutkasti Suomea velkaisemmat – valtiot.

Kun energiatukien summat suhteutetaan kunkin maan vuotuisen bruttokansantuotteen (bkt) arvoon, vain kolme EU-maata näyttää pitäneen tiukempaa tukilinjaa kuin Suomi. Nämä ovat Ruotsi, Irlanti ja Tanska, joista niistäkin Ruotsi on pannut liikkeelle tuntuvasti suuremman rahamäärän kuin Suomi.

Kaikkien vertailussa mukana olevien tukiohjelmien mittakaava vaihtelee maasta toiseen vielä enemmän kuin keskenään perin erikokoisten maiden talousmitat. Siksi tukiohjelmien mitoista ja mittakaavaeroista saa parhaan käsityksen tukien bkt-suhteen perusteella.

Tuskin on kovinkaan yllättävää, että talouden mittareilla ja väkimäärälläkin suurimmat EU-maat Saksa, Ranska, Italia ja Espanja ovat käyttäneet ja luvanneet käyttää energiatukiinsa suurimpia euromääriä.

Sinänsä hirmuisten euromäärien sijaan erityistä huomiota herättää se, että näiden suurimpien maiden energiatuet ovat EU-maiden suurimmasta päästä myös suhteessa kansantalouden mittoihin.

Suomi sitä vastoin jää vertailun häntäpäähän kummalla tahansa vertailutavalla, verrattiinpa maiden välillä tukieurojen määrää sellaisenaan tai tukisummia suhteessa maan talousmittoihin.

Ylivelkaisilla piikki apposen auki

Bruegelin kokoamien tietojen perusteella valtion velkaisuus ei näytä sanottavammin hillinneen energiatukien jakamista edes kaikkein velkaisimmissa EU-maissa.

Julkisen talouden suhteellisella velkaisuudella ylivoimaisesti velkaisin EU-maa, Kreikka, on jakanut ja luvannut jakaa maan kansalaisille ja yrityksille suhteellisesti eniten energiatukia.

Kreikan hallitus on viime syyskuun alun ja vasta päättyneen heinäkuun lopun välillä ohjannut erilaisiin energiatukiin liki seitsemän miljardia euroa. Summa on peräti 3,7 prosenttia suhteessa maan vuotuisen bruttokansantuotteen arvoon.

Toinen EU:n varsinainen velkasäkki, julkisen velan miljardeilla mitaten EU:n velkaisin ja koko maailman kolmanneksi velkaisin valtio, Italia, nousee Bruegelin tukivertailussa tukieuroilla kakkoseksi ja tuen bkt-suhteella EU-maiden kolmoseksi.

Italia on käyttänyt ja luvannut käyttää kansalaisten ja yritysten energialaskujen keventämiseen hilkkua vaille 50 miljardia euroa. Se on 2,8 prosenttia maan vuotuisen bkt:n arvosta.

EU:n ylivelkaista etelää edustava Espanja nousee sekin kärjen tuntumaan, sillä sen tähän mennessä lukkoon lyömät energiatuet ovat hieman yli 27 miljardia euroa ja 2,3 prosenttia bkt:n arvosta.

Niin ikään virallisesti ylivelkainen Ranska tukee energialaskuja liki 45 miljardilla eurolla, mikä merkitsee 1,8 prosentin tukipottia suhteessa bkt:n arvoon.

Saksa on 60 miljardin euron lupauksillaan EU-maiden energiatukien euromääräinen johtotähti. Ison talouden koko kutistaa Saksan tukisuhteen 1,7 prosenttiin bkt:n arvosta eli vain vähän EU-maiden keskiarvoa suuremmaksi – ja vain vähän yli kolme kertaa suuremmaksi kuin Suomen vastaava tukisuhde.

Kaikkien Bruegelin tukivertailussa olevien EU-maiden (kaikki muut paitsi tietojen puutteellisuuden takia puuttuvien Portugalin ja Unkarin) energiatuet ovat keskimäärin 1,4 prosenttia suhteessa kunkin maan vuotuisen bkt:n arvoon.

Sen sijaan EU:n vähävelkaisiin kuuluvan Suomen energiatukia kuvaavat luvut ovat Bruegelin mukaan 1,2 miljardia euroa ja 0,5 prosenttia bkt:n arvosta.

Sama mutta ei samanlainen kriisi

Bruegelin tukivertailusta tai minkään muunkaan vertailun luvuista ei ilmene, ovatko valtioiden energiatukiaiset tehokas vai tehoton keino energiakriisin helpottamiseen.

Siksi tällaisista vertailuista ei selviä sekään, kumpi on kunkin kansakunnan ja kansantalouden yleiselle edulle parempi tukilinja, antelias vai niukka.

Tällaisten lukujen perusteella ei voi suoraan päätellä yhdenkään maan tukilinjan mielekkyyttä, sillä tukisummat eivät suoraan paljasta kunkin maan kärsimän energiakriisin ja hintashokin kovuutta tai energiahuollon haavoittuvuuksia.

Mutta eri maiden väliset huimat erot käyvät sitäkin selkeämmin selviksi.

Eroja voi hahmottaa yksinkertaisella laskuharjoituksella, kuinka suuria Suomen energiatuet olisivat Suomea suurempien ja velkaisempien EU-maiden harjoittamalla tukipolitiikalla.

Saksan suhteellisella (tuki/bkt) tukimitoituksella Suomi panisi jakoon vähän yli neljä miljardia euroa, Ranskan tukilinjalla lähemmäs 4,5 miljardia, Espanjan tukimitoituksella 5,5 miljardia, Italian tukilinjalla 6,7 miljardia ja Kreikan tyylillä peräti lähemmäs yhdeksän miljardia euroa.

Suomi vetää kuitenkin aivan omaa linjaansa, joten meillä vain niukasti yli yksi miljardi saa toistaiseksi luvan riittää.

On täysin mahdollista, että Kreikka ja muut isojen tukien maat liioittelevat kriisin haittoja ja paapovat kansalaisiaan ja yrityksiään enemmän kuin olisi tarpeen.

Mutta aivan yhtä hyvin Suomen hallitus voi vähätellä omien kansalaistensa ja yritystensä energia-ahdinkoa.