Onneksi en keväällä 2020 tiennyt, mitä tapahtuisi kaksi vuotta koronapandemian alun jälkeen.
Viranomaiset päättivät – taas – sulkea liikuntapaikkoja useimmilla paikkakunnilla. Sitä vastoin kapakat ja kuppilat saavat olla auki aikarajoituksin.
Mitään logiikkaa tässä ei ole.
Yksilöurheiluun tarkoitettujen liikuntatilojen koronatartuntariski on THL:n arvion mukaan pieni tai kohtalainen. Baareissa ja pubeissa riski on arvioitu monta kertaa suuremmaksi.
Vaivalla synnytetty koronapassi jäädytettiin pian sen jälkeen, kun matalan riskin paikkojen, kuten monien liikuntatilojen, luvattiin saavan olla auki passin turvin.
Viime torstaina oltiin tilanteessa, jossa esimerkiksi Jyväskylässä sai uida, mutta koronapassin jäädyttämisen myötä halliin pääsivät myös rokottamattomat. Passin tarkastaminen keskeytettiin kaupungin liikuntapalveluissa sittemmin kokonaan, ja aikuisten omatoiminen sisäliikunta mahdollistettiin rajoituksin.
Kesästä 2019 alkaen uin yli vuoden ajan joka ikinen päivä. Uimahalleissa, kylpylöissä ja avovedessä. Yksin, treeniporukassa ja lasten kanssa.
Keväällä 2020 uinti onnistui vielä yksityisessä uimahallissa, jonne sai varata oman radan. Samaan aikaan tiloissa sai olla maksimissaan kymmenen ihmistä. Kaikki sujui mallikkaasti. Tartuntatautilain muutokset veivät myöhemmin tämänkin ilon.
Tartuntatautilain niin kutsuttu “perhepykälä” eli mahdollisuus vuokrata liikuntatila tai -vuoro yksityiskäyttöön on lohduttava, mutta harvalla lienee varaa maksaa suolaisen hintaisia varauksia. Kouvolan kaupunki sentään intoutui viime keväällä tarjoamaan kokeiluluontoisesti uimahallista “perheuintia” maltillisemmin ratavuorokustannuksilla.
Sen jälkeen, kun aloin uida päivittäin, en ole sairastanut yhtä ainoaa flunssaa. On pakko uskoa, että säännöllisellä liikunnalla on iso vaikutus vastustuskykyyni.
”On pakko uskoa, että säännöllisellä liikunnalla on iso vaikutus vastustuskykyyni.
Muutaman viikon uintitauko tuli vasta, kun liukastuin viime helmikuussa ja mursin ranteeni. Kuntoutumiseen lääkäri suositteli uintia. Sitä varten piti muuttaa hetkeksi toiseen kaupunkiin, koska pääkaupunkiseudulla uimahallin ovella oli jälleen kerran kieltolappu.
Koronaa en ole saanut. Olen ottanut rokotukset heti kun se on ollut mahdollista. Pidän maskia. Pesen käsiä. Vältän kontakteja.
Stressi oman terveyden ylläpitämisestä rajoitusten ristitulessa on sen sijaan uuvuttanut.
Kysymys herää, mistä ihmeen syystä niin monet liikuntapaikat on laitettu mustalle listalle? Kaikki eivät voi lähteä tuosta vain juoksulenkille tai Lappiin hiihtämään. Uinti ja muut vesiliikuntamuodot sopivat niillekin, joille liikkuminen voi muuten olla hankalaa. Vesiliikunta tekee hyvää myös mielenterveysongelmista kärsiville.
”Uinti ja muut vesiliikuntamuodot sopivat niillekin, joille liikkuminen voi muuten olla hankalaa. Vesiliikunta tekee hyvää myös mielenterveysongelmista kärsiville.
Entä missä ovat liikunta-alan lobbarit? Kuka puhuu kansanterveyden puolesta?
Korona tai vastaavat vitsaukset eivät taida maailmasta kadota, mutta kansanterveyspommi on tikittänyt jo vuosia. Kohta se räjähtää. Siinä olisi jo hyvä syy avata liikuntapaikat rokotetuille koronapassia ja tarvittaessa kävijämäärärajoituksia hyödyntäen.
Ylipaino ja lihavuus ovat huomattavia kansanterveysuhkia. Niiden tiedetään myös lisäävän vakavan koronataudin riskiä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet aiheuttavat kosolti lääkärikäyntejä ja poissaoloja työpaikoilta. Masennushäiriötkin ovat kansanterveystaakka – puhumattakaan siitä, millaista kärsimystä ne voivat aiheuttaa yksilötasolla.
Moni vaiva olisi ehkäistävissä ja lievitettävissä liikunnan harrastamisella. Tähän suuntaan ei juuri nyt kannusteta. Nykypäätökset antavat päinvastoin kuvan siitä, että terveyden vaaliminen ja kansanterveysongelmien ehkäisy ovat arvoasteikon alapäässä.