Päänsäryt ovat lähes jokaiselle tuttu riesa, ja särkyjen tyyppien ja syiden kirjo on laaja. Yleisimpiä päänsärkyjä ovat lihasjännitysten vuoksi syntyneet päänsäryt sekä migreeni. Harvinaisissa tapauksissa päänsäryn taustalla voi olla harvinainen neurologinen sairaus tai aivoverenvuoto.
Kun tunnistaa päänsärkyjen eri tyypit, särkyä pystyy hoitamaan ja ehkäisemään tehokkaammin.
1. Jännityspäänsärky
Kenties yleisin päänsäryn muoto, joka iskee toistuvina jaksoina useita kertoja kuukaudessa ja voimistuu usein iltaa kohden. Tasaisena jomottava tensio- eli jännityspäänsärky on tuttu noin joka toiselle suomalaiselle, kertoi lääketieteen tohtori, dosentti ja neurologian erikoislääkäri Juha-Pekka Erälinna jutussamme.
– Särky tuntuu siltä kuin pään ympärillä olisi puristava ja kireä vanne.
Tensiopäänsäryn syinä voivat olla stressi, ahdistus, huono työskentelyasento ja hampaiden narskuttelu.
Särkyä voi hoitaa omin päin lyhytaikaisesti tulehduskipulääkkeiden tai parasetamolin avulla. Jännityspäänsärkykierteen katkaisemista voi avittaa rentouttamalla niska-hartiaseutua liikunnalla tai fysioterapialla. Myös työasentoihin suositellaan kiinnittämään huomiota.
2. Migreeni
Migreeni on päänsärkykohtauksia aiheuttava neurologinen sairaus, josta kärsii joka kymmenes suomalainen ja eritoten naiset. Tyypillisiä oireita intensiivisen, usein toispuoleisena sykkivän päänsäryn lisäksi ovat pahoinvointi, valo- ja hajuherkkyys. Noin viidesosalla saattaa esiintyä myös auraoireita ennen migreenin puhkeamista.
Migreenin syynä on usein stressi, mutta toisinaan myös stressaavan ajanjakson tai tilanteen päättyminen. Myös huonot yöunet, kirkas valo, liian pitkäksi venyneet ateriavälit ja alkoholin käyttö voivat laukaista migreenin.
Kotikonstein migreeniä voi hoitaa lepäämällä pimeässä ja hiljaisessa ympäristössä. Yksilöllisesti räätälöidyt hoito-ohjeet ja migreenilääkitys noudetaan lääkärin tai neurologin pakeilta.
3. Särkylääkepäänsärky
Särkylääkepäänsärky on lähes päivittäistä tylppänä jomottavaa päänsärkyä, jonka ohessa voi esiintyä myös pahoinvointia, ärtymystä tai univaikeuksia.
Kyseessä on vieroitusoiremainen päänsärky, joka juontaa juurensa liian pitkään jatkuneeseen särkylääkkeiden rutiinimaiseen käyttöön esimerkiksi tensiopäänsäryn tai migreenin lievittämiseksi.
Ainoa tapa katkaista särkylääkepäänsärky on särkylääkkeiden käytön täysstoppi tai asteittainen vähentäminen, tosin särkyjen lieveneminen voi viedä useitakin viikkoja.
”Hortonin taudin kipu on todella kivuliasta ja sykkivää.
4. Ohimenevä satunnainen päänsärky
Ohimenevän, satunnaisen päänsäryn taustalla voi olla esimerkiksi alhainen verensokeri, neste- tai univaje, stressi ja jännittäminen, kuukautiset, näön virheet, hormonimuutokset, krapula, suuri kofeiininmäärä tai nikotiinin vieroitusoireet. Yleensä särky lievittyy oireen mukaisella hoidolla.
5. Sarjoittainen päänsärky
Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin tauti on äärimmäisen kivulias päänsäryn muoto, joka toistuu usein kohtauksellisena kipuna silmän seudun alueella. Toispuoleisesti polttava ja repivä kipu voi kestää yhdestä kolmeen tuntiin ja alkaa usein yöllä.
Hortonin tauti puhkeaa tavallisimmin 30–40 ikävuoden välillä, ja on miehillä yleisempi kuin naisilla. Päivittäin toistuvat kipukohtaukset voivat kestää useista viikoista kuukausiin. Terveyskirjaston mukaan tautia sairastaa Suomessa noin 15 000 ihmistä.
– Hortonin taudin kipu on todella kivuliasta ja sykkivää. Siihen tehoaa vain asianmukainen lääkitys, kertoi Terveystalon yleis- ja työterveyslääkäri Tomi Vänni aiemmin jutussamme.
”Taustalla saattaa olla aivoverenvuoto.
6. Vaarallinen päänsärky
Päänsäryn hälytysmerkkejä ovat päänsäryn puhkeaminen äärimmäisen voimakkaana ja äkillisesti kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Jos säryn ohella ilmenee muita oireita, kuten kouristuksia, halvausoireita, tajunnan tai näön häiriöitä, kuumetta, tunnottomuutta tai niskan jäykistymistä niin ettei leukaa saa vietyä rintaan, on syytä hakeutua päivystykseen tai soitettava hätäkeskukseen.
– Taustalla saattaa olla aivoverenvuoto, laskimo- tai valtimotukos tai muu aivotapahtuma, jonka mahdollisuus tulee viiveettä selvittää, samoin jos päänsärky tuntuu jatkuvasti pahenevan, neurologian dosentti Lauri Soinne varoittaa jutussamme.