Banner Before Header

Luokattoman huono remontti romahdutti talon arvon – tarkoitus oli vauhdittaa myyntiä

Muutaman kilometrin päässä kaupungin taajamasta sijaitsevaan isoon omakotitaloon tehty julkisivuremontti ja katon pinnoittaminen todettiin niin kelvottomaksi, että Itä-Suomen hovioikeus katsoi työn tilaajalla olleen täysi oikeus jättää vajaan 16 000 euron remonttilasku maksamatta.

Ja niin kuin kelvottomassa remontissa ei olisi ollut tarpeeksi, niin myyntivaiheessa vuonna 1930 rakennetussa lähes 250 neliön omakotitalossa tapahtui vielä vesivahinko. Lopulta talo myytiin lokakuussa 2020 nettihuutokaupassa 31 000 euron hinnalla.

Talon omistanut yrittäjäpariskunta tutustui alkukesästä 2018 yksityisyrittäjänä toimineeseen sanavalmiiseen remonttimieheen. Yrittäjät olivat suunnitelleet parin kilometrin päässä kaupungista sijaitsevan omakotitalonsa myyntiä, ja isäntä rupesikin kauppaamaan sitä remonttimiehelle.

Kauppoja ei talosta syntynyt, mutta syntyi sopimus remontista, jolla talo saataisiin myyntikuntoon. Sopimus piti sisällään ulkovuorauksen hirsipaneelilla, ovien ja ikkunoiden korjausta sekä autotallin maalauksen. Kattoremontistakin oli ollut puhetta, mutta kun remonttimies totesi, ettei siihen 2 000 euroa riitä, niin oli päädytty katon pesemiseen ja pinnoittamiseen. Urakan kustannusten arvioitiin olevan haarukassa 12 000–13 000 ilman arvonlisäveroa.

Työt alkoivat, mutta työn jälki oli kaukana priimasta. Tosin remonttia tehnyt ammattimies väitti, että jo alun perin oli talon omistajan kanssa sovittu, ettei jäljen tarvitse oli mitään ykkösluokkaa, sillä talo oli menossa myyntiin. Jossain vaiheessa ennen remonttia taloa olikin kaupattu 210 000 euron hinnalla.

Lopulta talon omistajat puhalsivat pelin seis ja työt keskeytyivät. Tämän jälkeen alkoi vääntö siitä, onko remonttimies rahansa saanut ja jos on, niin milloin ja minkä verran. Remontin teettäjän mielestä hän oli maksanut syksyn 2018 aikana jatkuvasti rahan tarpeessa olevalle remonttimiehelle käteisellä yhteensä 15 800 euroa kahdeksassa erässä.

Remonttimiehen mukaan hän oli saanut ainoastaan ruokarahaa silloin tällöin. Enimmäkseen 20 euroa kerralla, mutta kerran oli yrittäjältä irronnut 50 euroa. Kun remonttimies pisti lopulta menemään laskun talon omistajalle perintäfirman kautta, niin työn tilaaja riitautti laskun ja homma eteni Pohjois-Savoon käräjäoikeuteen tammikuussa 2020.

Oikeudessa yrittäjän vaimo ja yrittäjän rakennusalalla työskentelevä kaveri kertoivat nähneensä yrittäjän maksaneen remonteista käteisellä. Minkäänlaista kuittia maksusuorituksista ei ollut.

Remonttimies taas pysyi kannassaan niin käräjäoikeudessa kuin hovioikeudessa sen suhteen, ettei työstä ja tarvikkeista ole sovittuja summia maksettu. Hänen puoleltaan tuotiin esiin myös se, että työn tilaaja oli vedonnut mahdollisiin virheisiin vasta siinä vaiheessa, kun hän on lakimiehensä välityksellä antanut asiassa vastauksen käräjäoikeudelle maaliskuussa 2020. Oikeudessa talon omistaja kertoi ajatelleensa pitää onnettoman taloremontin omana vahinkonaan, mutta kun perintätoimistolta tuli lasku, niin hän päätti riitauttaa asian.

Todistajana niin käräjä- kuin hovioikeudessa kuullun kuntotarkastuksiin erikoistuneen kokeneen rakennusinsinöörin mukaan ison talon ulkoverhous ei vastannut työltä vaadittua tasoa. Ulkoverhouksessa käytetyn laudan leveys ja paksuus eivät vastanneet vaatimuksia, sillä verhouksessa käytetty puu oli liian ohutta.

Lautojen koolausvälit olivat osin jopa 1,5 metriä, kun niiden olisi pitänyt olla 600 milliä. Ikkunalaudat oli jätetty pellittämättä, sähköasennuksia ja syöksytorvia oli asennettu loveamalla julkisivua. Asiantuntijan arvion mukaan ainoastaan koolauspuita voitaisiin käyttää uudessa remontissa ja virheiden korjaaminen maksaisi yli 16 000 euroa.

Toisena todistaja molemmissa oikeusasteissa kuultiin hyväksyttynä tavarantarkastajana toimivaa rakennusinsinööriä. Hän oli talon omistajan pyynnöstä tarkistanut vesikaton pinnoiteurakan onnistumisen. Vanhan huopakaton pohjatyöt oli jätetty tekemättä ennen pinnoitustyötä ja virheitä löytyi runsain mitoin.

Asiantuntijan mukaan katon pinnoitus oli ollut pelkkää sumutusta. Kun pinnoitteen paksuus tulee olla 1,5 millimetriä, niin tarkastushetkellä se oli vain 0,1 millimetriä.

Sen verran vähällä pinnoitteella työ oli tehty, ettei tavarantarkastaja osannut edes arvioida, kuinka pinnoitteen paksuus oli saatu niin ohueksi. Katon korjaaminen tulisi tavarantarkastajan mukaan maksamaan reilut 10 000 euroa. Näin ollen remontin kokonaiskustannukset nousisivat yli 26 000 euron.

Pohjois-Savon käräjäoikeus katsoi marraskuussa 2021 antamassaan päätöksessä, että urakoitsija on rahansa saanut ja kanne on aiheeton. Käräjäoikeus katsoi työn laatu huomioiden, että urakoitsijan on katsottava menetelleen remontissa joko törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti kiinteistön omistajaa kohtaan. Käräjäoikeuden päätös ei tyydyttänyt urakoitsijaa, vaan hän valitti asiasta hovioikeuteen.

Tuoreessa ratkaisussaan hovioikeus toteaa, ettei virheilmoitusta ole tehty kuluttajasuojalain tarkoittamassa kohtuullisessa ajassa, mutta urakoitsija oli ollut tietoinen talon omistajan tyytymättömyydestä työn laatuun. Samoin urakoitsijan toiminta ja tietoisuus oman työn heikosta laadusta puolsivat sitä, ettei talon omistaja ollut menettänyt oikeuttaan vedota työsuorituksessa olleisiin virheisiin pelkän ajan kulumisen perusteella.

Talon omistajan väitettä siitä, että urakkasumma olisi maksettu käteisellä kahdeksassa eri erässä hovioikeus ei sen sijaan uskonut. Talon omistajalla ei ollut mitään tositteita pankkiautomaatilta tehdyistä nostoista, eikä selvitystä maksussa käytetyistä käteisvaroista. Myös maksusuorituksista todistaneiden silminnäkijöiden kertomukset tapahtumista olivat hovioikeuden mukaan osin ristiriitaisia.

Maksumieheksi talon omistaja ei kuitenkaan joutunut, sillä hovioikeus katsoi, ettei urakoitsijan työsuoritus ole ainakaan nostanut talon arvoa. Virheiden arvioidut korjauskustannukset huomioiden, työsuoritus oli ollut täysin hyödytön, joten urakoitsijan kanne maksamattomien palkkioiden saamiseksi hylättiin.

Jotain sentään urakoitsijakin oikeuskierteestä sai. Nimittäin maksettavakseen vastapuolen oikeudenkäyntikuluja noin 13 000 euroa. Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisuun voi hakea vielä valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

Ja se vesistön rannalla vain parin kilometrin päässä kaupungin keskustasta sijaitseva kiinteistökin on myyty. Kun ennen remonttia 248 neliön keltaisesta talosta pyydettiin paikallisen kiinteistövälittäjän toimesta 210 000 euroa, niin remontin jälkeen tumman ulkovuorauksen saaneesta talosta pyydettiin kesällä 2020 kiinteistövälitysyhtiön tarjouskaupassa 60 000 euroa. Tosin talon omistaja myönsi käräjäoikeudessa, ettei hinnanlasku johtunut pelkästään pieleen menneestä remontista.

Tuollakaan hinnalla epäonnen taloa ei kuitenkaan saatu myytyä. Kesken tarjouskaupan kiinteistövälittäjä soitti eräänä perjantai-iltana ja kertoi talolla kuuluvan jostakin suhinaa. Suhinaksi paljastui syöpymä vesijohdossa ja vettä suihkusi allaskaappiin.

Lopulta talo myytiin korjaamattoman vesivahingon ja muiden ongelmien kera lokakuussa 2020 nettihuutokaupassa vaatimattomalla 31 000 euron kauppahinnalla.

Source Link is.fi