Menetän työni, jos en ota rokotetta, sanoo koronan sairastanut hoitaja – pakkorokotepykälä on voimassa vuoden loppuun, jatkosta ei ole päätöksiä
Varsinaissuomalainen lähihoitaja Irmelion yksi niistä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, joka saattaa menettää työnsä tartuntalain rokotevelvoitteen vuoksi.
Koronan sairastaneen Irmelin puolen vuoden suoja-aika on päättymässä heinäkuun alkupuolella.
– Se päättyy kuin seinään. On mentävä heti ottamaan rokotus tai töiden jatkumisesta ei ole takuita. Jos otan rokotteen, työt jatkuvat välittömästi ja tartuntalain suoja on voimassa. Jos taas en ota rokotetta, minut hyllytetään. Eikä minua arvosteta enää työyhteisössä, Irmeli kertoo.
Hän ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään työpaikan menettämisen pelossa.
Vuoden loppuun asti voimassa olevan väliaikaisen lakimuutoksen mukaan riskiryhmien kanssa lähikontaktissa olevien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden tulee olla suojattuja koronavirusta vastaan. Kattavaksi suojaksi katsotaan rokotteiden antama suoja tai enintään puoli vuotta sitten sairastettu korona.
Irmeli ei ole ainoa koronarokottamaton hoitaja, jolla viruksen sairastamisesta saatu suoja-aika alkaa täyttyä. Sosiaalisessa mediassa keskustelua on herättänyt erityisesti se, kuinka perusteltu rokotevelvoite on tilanteessa, jossa rokotteetkaan eivät estä taudin saamista tai sen tartuttamista eteenpäin.
– Huolehdin asiakaskäynneillä kaikista ohjeista käsidesin, kasvomaskin ja suojatossujen suhteen. En koe olevani yhtään turvallisempi hoitaja, vaikka ottaisin rokotteen, noin 15 vuotta alalla ollutIrmeli sanoo.
Hän on keskustellut tilanteesta esimiehensä kanssa.
– Voi olla, että minulle tarjotaan vaihtoehtoista työtä, mutta en toimi enää koulutustani vastaavassa työssä ja palkka laskee nykyisestä 2 100 eurosta huomattavasti.
Irmeli kokee, että laki puuttuu hänen perusoikeuksiinsa kuten itsemääräämisoikeuteen, ruumiin koskemattomuuteen ja tasavertaisuuteen muihin kansalaisiin nähden. Hän ei vastusta yleisesti rokotteita, mutta pelkää koronarokotetta omien sairauksiensa ja mahdollisten rokotehaittojen vuoksi.
– Ei ole oma valintani jäädä vaille työtä ja toimeentuloa. Lisäksi eri asiantuntijoiden ohjeistukset ovat olleet koko korona-ajan hyvin ristiriitaisia.
Hän muistuttaa, että alalla on ollut jo vuosia pula ammatillisesti koulutetuista hoitajista. Koronatoimet eivät ole lisänneet alan vetovoimaisuutta. Irmeli vetoaakin, että hoitajien itsemääräämisoikeutta ja sananvapautta kunnioitettaisiin jatkossa.
HUS: rokotesuoja tai koronavirustestit 72 tunnin välein
Suomen suurimmassa sairaanhoitopiirissä ongelmaa pidetään pienenä, koska HUSin henkilöstön koronarokotuskattavuus on korkea.
– Meillä on vain muutamia kymmeniä hoitajia, joilla ei ole koronarokotetta. Koronarokotteiden ensimmäisen ja toisen annoksen ottaneiden osuus HUSissa on yli 95 prosenttia ja kolmannen rokotteen osalta noin 75 prosenttia, hallintoylihoitaja Marja Renholm sanoo.
Tieto on kartoitettu HUSissa tartuntalain nojalla.
HUSin ohjeen mukaan koronan sairastaneille hoitajille suositellaan kolmatta rokoteannosta 3–4 kuukautta sairastamisen tai viimeisimmän rokotuksen jälkeen sen mukaan kumpi on ollut viimeisempi.
– Esihenkilöt seuraavat henkilöstön rokotuskattavuutta ja arvioivat kunkin henkilön tilannetta ja työssä jatkamista.
HUSissa työnantaja edellyttää tartuntalain mukaisesti rokotusten ottamista, testeissä käymistä tai sairastettua tautia. Renholmin mukaan lähtökohtana on suositus, että koronarokotukset otettaisiin, mutta jokainen tekee päätöksensä itse.
– Jos meillä on hyvin kriittisessä työpisteessä henkilö, joka ei pysty ottamaan tai halua ottaa rokotuksia, vaihtoehtona on käydä koronavirustestissä 72 tunnin välein.
THL: Rokottamaton voi levittää virusta pidemmän aikaa kuin rokotettu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek muistuttaa, ettei täysin aukotonta tapaa koronavirukselta suojautumiseksi ole.
– Rokottaminen tämän hetkisen tiedon mukaan lyhentää koronaviruksen erittämistä ja vähentää viruksen määrää, mutta se ei täysin estä sitä. Huonolla tuurilla myös rokotettu hoitaja saattaa tartuttaa eli rokottaminen ei ole ainoa vastaus, vaan tässä tarvitaan myös muita suojatoimia hoitokodeissa ja sairaaloissa, Nohynek sanoo.
Hän pitää hoitohenkilökunnan rokottamista kuitenkin tärkeänä, sillä rokottaminen suojaa myös työntekijää itseään. Pelkästään sairastettu tauti ei suojaa yhtä hyvin kuin sairastetun taudin ja rokotteen antama niin sanottu hybridi-immuniteetti.
– Lisäksi tiedetään, että rokottamaton voi levittää virusta pidemmän aikaa kuin rokotettu. Ei ole kysymys kyllä/ei-asetelmasta, vaan kysymys on jonkinlaisesta gradientista, että rokottamisella voidaan vähentää myös lievää sairastumista ja viruksen erittämisen pituutta, hän sanoo.
Tartuntalain jatko on vielä auki
Hallitus teki lakiesityksen hoitajien rokotepakosta viime vuoden joulukuussa ja eduskunta hyväksyi sen joulukuun lopussa. Muutoksen on määrä olla voimassa vuoden loppuun asti. Mahdollisesta jatkosta ei ole vielä päätetty.
– Tilanne ei ole helppo, sillä virus jatkuvasti muuntuu ja näyttää siltä, että se myös karttaa rokotesuojaa. Olemme hyvin vaikeiden asioiden äärellä, Nohynek sanoo.
Hän ei halua vielä arvioida tarvetta jatkaa lakia hoitajien rokotevelvoitteesta.
– Vielä on liian varhaista sanoa. Se riippuu siitä, miten tämä epidemia kehittyy, minkälaisia räätälöityjä rokotteita on saatavilla ja myös siitä, kuinka hyvin suojateho vakavaa tautia ja kuolemaa vastaan säilyy. Vastikään julkaistun systemaattisen katsauksen perusteella on syytä olettaa, että suojateho myös vakavaa omikrontautia vastaan kestää hyvänä ainakin kuusi kuukautta, mahdollisesti pidempäänkin.
Tilanteeseen vaikuttaa myös se, saadaanko mahdollisesti sellaisia uusia rokotteita, joilla tartuntoja pystytään ehkäisemään paremmin kuin nykyisillä rokotteilla.
– Toisen polven ja mahdollisesti kolmannenkin polven koronarokotteita ollaan kehittämässä. Toiveet on laitettu siihen, että saataisiin myös tällaisia limakalvolle annosteltavia rokotteita, jotka mahdollisesti paremmin estäisivät tartuntaa. Näiden suhteen eteneminen on kuitenkin ollut hitaampaa kuin räätälöityjen mRNA rokotteiden, Nohynek sanoo.
STM ei tällä hetkellä valmistele jatkoa tautilain rokotepykälälle
Sosiaali- ja terveysministeriössä ei tällä hetkellä valmistella jatkoa rokotevelvoitteelle.
– Määräaikaisen pykälän jatkon tarvetta arvioidaan syksyn kuluessa, kun on enemmän tietoa siitä, miten koronaepidemia jatkuu, minkälaisia uusia rokotteita on saatavilla ja mikä rokotusten suojateho on, sanoo osastopäällikkö Taneli Puumalainen STM:nTurvallisuus ja terveys -osastolta.
Puumalainen painottaa, että ministeriön tehtävänä on lainsäädännön valmistelu. Kansallisesta ohjeistuksesta vastaa THL, joka on arvioinut, että henkilöstön rokotukset ovat edelleen potilasturvallisuuden kannalta tärkeitä.
Potilasturvallisuudesta eli tässä yhteydessä henkilöstön rokotussuojasta huolehtiminen on kunkin sotealueen vastuulla.
– Sote-toimijoilta saatujen viestien mukaan henkilöstön kieltäytyminen rokotuksista on ollut varsin harvinaista ja tilanteita, joissa työtehtäviä ei olisi voitu järjestää uudelleen, on ollut hyvin vähän. Rokotuspykälä ei siis kokonaisuutta ajatellen vaikuta merkittävästi henkilöstön riittävyyteen, Puumalainen sanoo.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 8.6. kello 23:een asti.
Lue myös:
Eduskunta hyväksyi hoitohenkilökunnan ”pakkorokotukset”