Mielenterveyshoito on kriisissä, mikä avuksi? Näillä seitsemällä lupauksella hallitus aikoo parantaa avun saamista
Kesällä kuolleen kirjailija Miki Liukkosen isän koskettava kertomus avun saamisen vaikeudesta on herättänyt kysymään, mitä mielenterveyskriisille pitäisi tehdä.
Mielenterveyspalveluihin pääsyssä ja jatkuvuudessa on ollut vaikeuksia jo vuosikausia. Samaan aikaan varsinkin nuorten ja nuorten aikuisten tarve saada tukea mielen hyvinvointiin on kasvanut. Koronapandemian aiheuttaman sosiaalisen eritystyksen ja yksinäisyyden laskua maksetaan yhä.
Lisäksi sosiaali- ja terveysalan niukat määrärahat ja pätevien psykoterapeuttien vähäisyys vaikeuttavat oikea-aikaisen ja juuri kullekin ihmiselle sopivan hoidon saamista.
Avun tarve on yksilöllistä: osalle riittäisi heti saatavissa oleva lyhyt keskusteluapu tai nettiterapian tuki, osan ongelmat ovat niin vakavia, että he tarvitsisivat osastohoitoa sairaalassa. Moni avun pariin päässyt kokee kuitenkin jäävänsä terapiajakson jälkeen yksin.
Pahimmillaan mielenterveyden ongelmien kanssa kamppailu voi viedä ihmisen hengen. Ylen MOT:n jutussa kerrotaan, että esimerkiksi heinäkuussa kuollut kirjailija Miki Liukkonen ja maaliskuussa kuollut näyttelijä Jasmin Voutilainen eivät saaneet tarvitsemaansa apua.
Hallitus lupaa helpottaa mielenterveyspalvelujen saatavuutta
Myös Suomen hallitus on huolissaan mielenterveyden ongelmien lisääntymisestä ja avun saamisen vaikeuksista. Hallitusohjelmassa luvataan kiinnittää erityisesti huomiota perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuteen, ikääntyneiden kotona pärjäämiseen ja mielenterveysavun ja -palveluiden saatavuuteen.
Hallitusohjelman mukaan mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy ja hyvä hoito ovat tärkeitä sekä kansanterveyden että kansantalouden näkökulmasta. Erityisesti nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat vaativat määrätietoisia toimia.
Hallitusohjelma keskittyy matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden parantamiseen ja avohoitoon. Vakavampiin mielenterveysongelmiin matalan kynnyksen palvelut voivat olla liian vähäisiä.
Tällaisia toimia hallitusohjelmassa luvataan:
1. Mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan pikaisesti. Kehitetään perustason mielenterveyspalveluja esimerkiksi terapiat etulinjaan -toimintamallin kokemuksia hyödyntäen ja ottamalla käyttöön porrasteinen hoitomalli.
2. Turvataan lainsäädännöllä lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin.
3. Vahvistetaan psykoterapiapalveluiden saavutettavuutta uudistamalla psykoterapeuttikoulutusta kaksiportaiseksi ja säätämällä ensimmäisen portaan koulutus maksuttomaksi. Kehitetään varhaisen mielenterveyden tukemisen koulutusta myös osaksi muiden ammattiryhmien koulutusta.
4. Lisätään matalan kynnyksen palveluiden ja mielenterveysavun saatavuutta yhteistyössä muun muassa järjestöjen ja seurakuntien kanssa, esimerkiksi walk in -palvelut ja chat-palvelut.
5. Tuetaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta yhdessä hyvinvointialueiden kanssa tehostamalla Mielenterveystalo-palvelukokonaisuuden käyttöä alueilla (omahoito-ohjelmat ja verkkoterapiat).
6. Mielenterveyttä tukevien hyvien käytäntöjen käyttöönottoa työelämässä edistetään. Mielen hyvinvoinnin, varhaisen tuen ja hoidon palvelujen, mukaan lukien lyhytpsykoterapian saamista työterveyshuollossa edistetään.
7. Hallitus laatii laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi. Vahvistetaan moniammatillista työtä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Monenlaisia toimia on siis suunnitteilla. Eri asia on, riittääkö niihin rahaa ja saadaanko edes osa hallitusohjelman lupauksista käytäntöön hallituskauden aikana.
Jutussa esitetyt hallitusohjelman toimenpiteet on valittu toimituksessa. Lista ei välttämättä ole täydellinen.