Mikä on jatkossa korkojen uusi normaali? Vastauksen saa pankkiirien käyttämästä korkoluvusta, ja se enteilee velallisille rahanmenoa
Keskuspankkiirien tehtävä on paperilla yksinkertainen. Korkoa kiristetään, jos talous uhkaa ylikuumentua, ja lasketaan, jos talous käy liian hitaalla.
Mutkikkaampaa on määrittää se, mikä korkotaso on neutraali – eli ei kiristävä eikä elvyttävä.
Neutraali korkotaso on kiinnostava paitsi pankkiireille, myös opinto- ja asuntovelkaisille. Neutraalista korkotasosta voi nimittäin päätellä, mikä markkinakorkojen eli euriborien uusi normaalitaso tulevaisuudessa suunnilleen on.
Uutta normaalitasoa voidaan odottaa sitten, kun Euroopan keskuspankki (EKP) on saanut inflaation hallintaan. Toistaiseksi euriborit huitelevat neljän prosentin tuntumassa, kun EKP yrittää jarruttaa laukkaavaa inflaatiota.
Lähes koko viime vuosikymmenen vallinneisiin nollakorkoihin paluuta ei enää ole.
Mikä on tulevaisuudessa korkojen uusi normaali?
Pankkiirien pohtima neutraali korkotaso on teoreettinen työkalu. Sen taso on aina arvioiden varassa, koska sitä ei voi suoraan havainnoida.
Tulevien markkinakorkojen ennustamiseen neutraali korko on hyvä apuväline, koska se muuttuu hyvin hitaasti. Siitä voi johtaa markkinakorot seuraavalla nyrkkisäännöllä: neutraali korko (reaalinen) + inflaatio = markkinakorko.
Tällä hetkellä neutraalin korkotason arvioidaan olevan jossakin nollan ja yhden prosentin välimaastossa.
Mitä tällaiset tasot kertovat tulevista pitkän aikavälin markkinakoroista?
– Euroalueella arvioidaan yleisesti, että neutraali korkotaso on suunnilleen nollan ja puolen prosentin välissä. Tällöin uusi normaali korkotaso olisi tulevaisuudessa runsaan kahden prosentin tasoilla, sanoo Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.
Muut pankkiirit ovat samoilla linjoilla.
– Arvioimme, että pitkällä aikavälillä euriborkorot asettuvat sinne kahden ja kolmen prosentin haarukkaan, sanoo OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.
– Olemme ajatelleet, että pidemmällä aikavälillä koroissa voitaisiin olla siellä kahden prosentin tasoissa tai kahden ja kolmen prosentin välimaastossa, toteaa puolestaan Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.
Milloin ”uusi normaali” nähdään?
Euriborien ”uusi normaalitaso” on riippuvainen inflaatiosta. Uutta perustasoa ei nähdä ennen kuin EKP saa inflaation kuriin eli käytännössä keskuspankin kahden prosentin tavoitetasolle.
Heiskanen toteaa, että nyt inflaatio on jo rauhoittunut selvästi huipputasolta.
– Ensi vuoden loppupuolella voitaisiin olla siellä kahden prosentin tuntumassa, ja näkymä on sellainen, että inflaatio myös säilyisi siellä pysyvämmin.
Danske ja Nordea odottavat tavoitteen mukaista noin kahden prosentin inflaatiota suunnilleen vuosien 2024 ja 2025 vaihteeseen.
Von Gerich arvioi, että tämän ennusteuran perusteella EKP alkaisi laskea korkoja kesän 2024 tienoolla, jos talouteen ei tule uusia shokkeja. Pankki odottaa, että EKP laskee korkoa kerran vuosineljänneksessä.
– Neutraali taso saavutettaisiin noin puolentoista vuoden päästä ensimmäisestä korkojen laskemisesta.
Euriborit voisivat siis asettua ekonomistien arvioimaan 2–3 prosentin perustasoon vuoden 2025 kuluessa. Ennustehorisontti on kuitenkin pitkä eli epävarmuuksia riittää.
Futuurikorkojen perusteella euriborien odotetaan kääntyvän laskuun ensi keväänä.
Neutraalin koron lasku on painanut markkinakorkoja matalammiksi
Ekonomistit korostavat, että vaikka neutraalin koron taso antaa hyvän ennusteen tulevista markkinakoroista, korot tulevat jatkossakin liikkumaan ylös–alas. Ennustetta kannattaa siis lähestyä arviona korkojen keskimääräisestä perusurasta.
Jatkossa korot saatettaisiin esimerkiksi painaa lähelle nollaa, jos talouteen tulisi uusia shokkeja. Kireämpiä korkoja taas olisi odotettavissa, jos inflaatio kiihtyisi uudestaan selvästi yli kahden prosentin tavoitteen.
Jo vuosikymmenten ajan neutraali korkotaso on ollut laskusuunnassa. Se on heijastunut myös markkinakorkoihin, joissa 2–3 prosentin tasokin on aiempiin vuosikymmeniin verrattuna matala.
Nollakorkoihin tottuneilla asuntovelkaisilla toiveena ovat varmasti jatkossakin mahdollisimman matalat korot. Laajemmassa kuvassa korkojen pitkän aikavälin lasku kertoo kuitenkin ikävistä seikoista: tuottavuuskasvu on hidasta ja näin ollen myös talouskasvu.
Keskuspankkiirien ja tutkijoiden keskuudessa yleinen arvio on, että neutraali korko, ja näin ollen markkinakorot, säilyvät jatkossakin – historiallisesti – matalalla tasolla.
Nordean von Gerich sanoo, että tällä hetkellä on myös viitteitä siitä, että neutraali korko voi tulevaisuudessa nousta. Esimerkiksi tekoäly voi nostaa tuottavuutta, vihreä siirtymä kiihdyttää investointeja tai eliniän kasvun pysähtyminen vähentää säästämistä.
Se tarkoittaisi tulevaisuudessa myös korkeampia markkinakorkoja. Kääntöpuolella olisi kuitenkin myös nopeampi talouskasvu ja suuremmat palkankorotukset.
Alla olevalla videolla EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoo keskuspankin viimeisimmästä korkopäätöksestä. Lagarde vihjaa, että EKP ei enää tekisi uusia koronnostoja.
Voit keskustella aiheesta 15.10. klo 23:een saakka.