Miksi Sudanissa taistellaan? Lue tästä, mistä on kyse maata ravistelevassa valtakamppailussa
Pääkaupungissa Khartumissa ja muualla maassa puhjenneet väkivaltaisuudet johtuvat kahden sotilasjohtajan valtataistelusta.
Pohjois-Afrikassa sijaitsevassa Sudanissa on viikonlopun aikana kuollut ainakin 56 siviiliä ja loukkaantunut yli 600 ihmistä, kun kaksi aseellista joukkoa ovat ottaneet yhteen ympäri maata.
Mikä on levottomuuksien tausta?
Sotilasneuvosto on hallinnut Sudania lokakuun 2021 vallankaappauksen jälkeen.
Nyt puhjenneiden taisteluiden keskiössä on kaksi sotilasta, jotka kummatkin haluavat johtaa Sudanin asevoimia ja sitä kautta koko maata.
Tällä hetkellä asevoimien komentaja ja käytännössä maan presidentti on kenraali Abdel Fattah al-Burhan.
Maassa toimii myös noin 100 000 miehen vahvuinen Rapid Support Forces (RSF), jota puolestaan johtaa kenraali Mohamed Hamdan Dagalo.
Nämä miehet ovat eri mieltä ehdotetusta siirtymisestä siviilihallintoon.
Yksi suurimmista kiistakysymyksistä on, miten RFS-joukot yhdistetään armeijaan ja kuka lopulta johtaa tätä uutta joukkoa.
Miksi taistelut alkoivat juuri nyt?
Kahden sotilasjoukon välit ovat kiristyneen viime viikkoina. Kun RSF-joukkoja alettiin siirtää ympäri maan, armeija tulkitsi tämän uhaksi.
Ei ole selvää, kuka ampui ensimmäisen laukauksen lauantaina. Kummatkin osapuolet syyttävät toisiaan konfliktin provosoinnista.
Ulkovallat ovat kehottaneet osapuolia lopettamaan taistelut.
Minkälainen ryhmittymä RSF oikein on?
RSF perustettiin Sudanissa vuonna 2013 ja sen juuret ovat Janjaweed-miliisissä, joka taisteli kapinallisia vastaan Darfurin konfliktissa.
Aikaisemmin Sudanin hallituksen alaisuudessa ollut sotilasjoukko on kenraali Dagalon käsissä kasvanut merkittäväksi alueelliseksi sotilasvoimaksi.
RSF on taistellut Jemenissä ja Libyassa kapinallisryhmien puolella ja se hallitsee joitakin Sudanin kultakaivoksista.
Dagalon joukkoja on myös syytetty ihmisoikeusloukkauksista, esimerkiksi yli 120 mielenosoittajan joukkomurhasta kesäkuussa 2019.
Sudanin ulkopuoliset tarkkailijat ovat arvioineet valtiosta irrallaan toimivan sotilasvoiman lisäävän maan epävakautta.
Miksi sotilaat ovat vallassa?
Sudania lähes kolme vuosikymmentä hallinnut presidentti Omar al-Bashiri syrjäytettiin vuonna 2019 armeijan vallankaappauksessa.
Armeijan astuttua valtaan kansalaiset jatkoivat protesteja vaatien siirtymistä demokraattiseen hallintoon. Yhteinen sotilas-siviilihallitus perustettiin, mutta se kaadettiin toisessa vallankaappauksessa lokakuussa 2021.
Tästä lähtien Burhanin ja Dagalon välinen kilpailu on voimistunut.
Viime joulukuussa osapuolet pääsivät alustavaan sopimukseen vallan siirtämisestä takaisin siviileille, mutta neuvottelut suunnitelman toteuttamisesta ovat kariutuneet.
Mitä voi tapahtua seuraavaksi?
Jos taistelut Sudanissa jatkuvat, osapuolten palaaminen neuvottelupöytään tulee entistä vaikeammaksi ja maan levottomuudet voivat kiihtyä.
Pahimmassa tapauksessa Sudanin asevoimien ja RSF-joukkojen välille syntyy täysmittainen sota.
Tällä hetkellä muun muassa YK:n pääsihteeeri, EU:n ulkopoliittinen johto sekä esimerkiksi Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian ulkoministerit ovat vaatineet väkivaltaisuuksien välitöntä lopettamista ja neuvotteluiden aloittamista.