Sanna Suokko johtaa suomalaisten tuntemaa mediabrändiä intohimolla ja arvopohjalta – yli 100-vuotias Yhteishyvä on suuren muutoksen äärellä
Matkalaukku lojuu vielä eteisen lattialla. Yhteishyvän päätoimittaja Sanna Suokko on palannut yöllä pienen työryhmänsä kanssa Italiasta Välimeren maisemista.
Toukokuun Yhteishyvän pääjuttu tulee kertomaan alueesta, jolta S-ryhmän tämän vuoden asiakasomistajakuohuviini matkaa Suomeen.
Monikanavaista media-aikaa kun eletään, juttu versioidaan moneen julkaisuun, ei vain printtilehteen.
Päätoimittajan arjessa välimerellinen ilmasto on vaihtunut jälleen tuttuun Itämereen ja Suomenlahteen.
Sanna Suokko elää merestä. Hän löytää itsensä Helsingin Laajasalon saaresta Jollaksen rannoilta samoilemasta joskus useampaankin kertaan päivässä.
– Täällä on meri ja horisontti. Etelä-Pohjanmaalla ovat lakeudet, joilla silmä ei pökkää. Molemmat ovat ehdottomasti sielunmaisemiani, sanoo Helsingissä syntynyt, mutta Jalasjärvellä lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Sanna Suokko.
Opiskelut ja työt ovat vieneet häntä Jyväskylään, Turkuun ja Helsinkiin. Välillä perhe teki pyrähdyksen takaisin Etelä-Pohjanmaalle, kunnes työ toi jälleen Helsinkiin.
Kohti uutta aikaa
Siirrytään meren rannalta Sanna Suokon työpaikalle.
Yhteishyvän toimitus sijaitsee Helsingin Vallilassa S-ryhmän pääkonttorissa eli niin sanotussa Ässäkeskuksessa.
Sanna Suokko johdattaa vieraansa juuri valmistuneeseen, tv-tuotantotasoiseen studioon.
Kameroita ja valoja on joka puolella, ja studiosta löytyy jopa nopeisiin tuotantoihin soveltuva keittiönurkkaus.
Yhteishyvä kun tunnetaan etenkin resepteistään ja ruokajutuistaan.
Yhteishyvä-lehden lähes 120-vuotisessa tarinassa kääntyy sivu toukokuussa: S-ryhmä ei enää jaa lehteä asiakasomistajiensa kotitalouksiin, vaan lehti siirtyy myymäläjakeluun ja ilmestyy aiemman kuuden numeron sijasta neljä kertaa vuodessa.
Yhteishyvä on toistaiseksi Suomen suurin aikakauslehti. Sen levikki on ollut ennen jakelumuutosta 1,7 miljoonaa kappaletta.
– Lehden levikki tulee laskemaan, se on ihan selvä asia. Tämä on kuitenkin tietoinen päätös ja se perustuu siihen, että suomalaisten median käyttö on muuttunut, Suokko sanoo.
Monen muun median tavoin myös kaupan alan media hakee lukijoita, katsojia ja kuulijoita digipalveluilla.
– Yhteishyvällä on toki jo tällä hetkellä digissä miljoonayleisö ja tavoittavat somekanavat, mutta nyt tulee kaasua vielä lisää tälle rintamalle.
Yhteishyvä-lehti pala Suomen historiaa
Samaan aikaan kun S-ryhmä kehittää digipalveluitaan Sanna Suokko tuntee haikeutta painetun lehden puolesta.
– Printtilehti pitää edelleen pintansa ja teemme sitä niin hyvin kuin osaamme niin kauan kuin sitä tehdään. Toivottavasti lehdellä on vielä paljon vuosia jäljellä.
Suokko toteaa, että Yhteishyvä-lehti on pala Suomen historiaa ja suomalaisen osuuskaupparyhmän historiaa.
– Se on tunnettu mediabrändi. Väittäisin, että melkein jokainen suomalainen tietää ainakin nimeltä Yhteishyvän. Se on toiminut perheissä ikään kuin siltana sukupolvelta toiselle, Suokko sanoo.
Sanna Suokko myöntää, että digipalveluissa on haastetta sitouttaa ihmisiä kuluttamaan mediaa samassa mittakaavassa kuin mitä painettu lehti on parhaimmillaan tehnyt.
– Kun ihminen tarttuu printtiin, sen pito on hyvä. Hän lukee lehteä keskimäärin puolesta tunnista tuntiin. Se on pitkä aika, jolloin lukija sitoutuu sisältöihimme. Tuollaisen pidon saavuttaminen digissä voi olla vaikeaa.
Päätoimittaja näkee kuitenkin, missä ihmiset mediasisältöjä tulevaisuudessa kuluttavat.
– Digitaalisten sisältöjen menekki on jo nyt suurta ja totta kai haluamme olla läsnä siellä entistä voimakkaammin. Haluan olla rakentamassa tätä mediaa kohti tulevaisuutta ja uskon, että onnistumme Yhteishyvän digitalisoimisessa. Se vaatii kuitenkin erilaista tekemisen tapaa ja paljon markkinointia sekä sisällöille että brändille.
Pirkka ei ole se kovin haastaja
Yhteishyvän päätoimittaja muistuttaa, että kilpailu digirintamalla on kovaa. Minkä kaiken kanssa joudut kilpailemaan?
– Ihan kaiken kanssa. Niin perinteisissä mediataloissa kuin kaupan alan medioissa kilpaillaan ihmisten vapaa-ajasta, Sanna Suokko tiivistää.
Yhteishyvän kilpailijaksi mielletään helposti Suomen toiseksi suurimman kauppaketjun eli K-ryhmän Pirkka-lehti.
– En nyt niin sanoisi, vaikka Pirkkaan meitä usein verrataan. Kun ihmisten vapaa-ajasta kilpaillaan, siellä ovat myös kansainväliset mediat, netflixit, tiktokit ja mitä vain asioita, joiden parissa ihmiset viihtyvät. Se on se tontti, missä myös Yhteishyvä pyörii.
Kaupalliset päämäärät ja journalistiset arvot
Sanna Suokko on opiskellut puheviestintää ja journalistiikkaa Jyväskylässä. Työvuodet veivät hänet toimittajaksi sanomalehtiin ja aikakauslehtiin.
Yhteishyvän palveluksessa hän on työskennellyt pian 11 vuotta sisältöjen tuottajana, toimituspäällikkönä ja parhaillaan päätoimittajana.
Millaista painia päätoimittaja joutuu käymään itsensä kanssa, etteivät kaupalliset päämäärät jyrää journalistisia arvoja?
– Kyllä siinä painia riittää toisinaan.
Suokko myöntää, että pienoista surutyötäkin piti tehdä, kun hän siirtyi mediapuolelta kaupan alan mediaan. Työ on vanhaan verrattuna erilaista, mutta mielenkiintoista.
– Tajusin, että tämä on nyt minun temmellyskenttäni, jolla voin käyttää omaa journalistin ammattitaitoani sisältöjen tekemiseen ja suunnitteluun, Yhteishyvän brändin kehittämiseen ja johtamiseen.
Sanna Suokko huomauttaa, että Yhteishyvän taustalla on osuustoiminnallinen yritys, jonka arvopohja on hänelle mieluinen ja jota hän arvostaa.
– Pystyn täysin seisomaan sen takana.
Ihmismieli koukutti terapiaopintoihin
Palataan Ässäkeskuksesta takaisin Jollaksen rannoille. Johtaako Suomen suurinta aikakauslehteä luonnonlapsi?
– Parhaiten viihdyn tukka takussa ja paljain jaloin, Sanna Suokko hymyilee.
Suokon päivät ovat täyteläisiä. Siitä pitävät huolen kolme teini-ikäistä lasta, Yhteishyvä ja tätä nykyään jälleen myös opiskelut.
Suokko opiskelee kolmatta vuotta työn ohessa Tommy Hellsten -instituutin Ihminen tavattavissa -koulutusohjelmassa.
Ensimmäiset kaksi vuotta keskittyivät koulutuksessa omaan kasvuun ihmisenä.
– Ihmisen elämä ei ole pelkkää linnunlaulua ja poutapilviä. Kannamme aika paljon kaikenlaista kuormaa säkissä mukanamme.
Sanna Suokko toteaa, että sanonta ”Jokainen on oman onnensa seppä” ei aivan pidä paikkaansa.
– Ratkaisevaa on se, mitä ihminen oppii vastoinkäymisistään ja mitä hyvää hän pystyy niistä ammentamaan ympäristölleen. Tärkeää on oppia olemaan läsnä tässä hetkessä, koska menneisyydelle et voi mitään ja tulevaisuudesta et tiedä.
Suokon opinnot jatkuvat parhaillaan terapeuttiopinnoilla.
– Minua kiehtoo suunnattomasti ihminen ja ihmisyys. Samalla kun opit muista ihmisistä, opit myös itsestäsi, Suokko sanoo.
Hyppääkö vajaa viisikymppinen vielä joskus päätoimittajan työstä terapeutiksi, sitä Sanna Suokko ei tiedä. Hän sanoo tekevänsä intohimolla nykyistä työtään.
– Tämä on sellainen plan B, joita on aina hyvä olla.
Suokko kokee, että opinnot tukevat myös hänen nykyistä työtään johtajana, esihenkilönä ja ihan vain työyhteisön jäsenenä.
Itä-Helsingin kovin kundi
Sanna Suokon madagaskarilainen seurakoira Martti, coton de tuléar rodultaan, räyskyttää rannalla tikan hiljaiseksi.
– Martti ei anna periksi. Se on pieni kooltaan, mutta sillä on leijonan ego. Martti on Itä-Helsingin kovin kundi!
Martti johdattaa emäntänsä Jollaksen rannoilla vanhan saaristolaismännyn luo. Se on Sanna Suokon lempipaikka.
– Käppyrämänty, joka puskee kohti taivasta tuolta kallioiden koloista ja juuret ovat tosi syvällä tuolla maassa. Se menee vaikka mutkalle, mutta ei katkea.
Sen äärellä mieli lepää.
Kuuntele Savikon haastattelu Yle Radio Suomen Sunnuntaivieras-ohjelmassa:
Aiheesta voi keskustella maanantaihin 27. huhtikuuta kello 23 asti.