”Mitä eroa on meissä ja niissä, jotka evakuoitiin?” Suomen lähetystön vartijat elävät pelossa Kabulissa
KABUL Pitkänhuiskea mies avaa asuntonsa oven talvisen Kabulin keskustassa.
Nasir on Suomen suurlähetystölle ennen Talibanin valtaantuloa työskennellyt afganistanilainen vartija. Suomi ei evakuoinut häntä tai muita lähetystön kiinteistöjen vartijoita sen jälkeen, kun Taliban otti kaoottisissa tunnelmissa vallan Kabulissa 15. elokuuta 2021.
Tuolloin Kabulin lentokentälle pyrki tuhansia ihmisiä. Lopulta Suomi evakuoi maasta 330 henkilöä, esimerkiksi Yhdysvallat taas yli 120 000, heidän joukossaan amerikkalaisia, ulkomaan kansalaisia ja vaarassa olevia afganistanilaisia.
Kaikkia evakuointilistalla olleita ei onnistuttu saamaan maasta ennen kuin Talibanin kanssa sovittu takaraja meni 30. elokuuta umpeen. Suomi kuitenkin ilmoitti noin vuoden päästä, että kaikki ulkoministeriön listalla olleet henkilöt saatiin lopulta maasta.
Yle ei julkaise Nasirin tai muiden evakuoimatta jätettyjen vartijoiden koko nimiä tai näytä heidän kasvojaan turvallisuussyistä. Yle on nähnyt miesten asiakirjat.
Yle tapasi Nasirin aiemmin Pakistanin Islamabadissa syyskuussa 2021 sen jälkeen, kun hän oli paennut Afganistanista.
Nasir joutui palaamaan takaisin Talibanin hallitsemaan Kabuliin melkein kaksi vuotta sitten, sillä hänet karkotettiin Pakistanista takaisin Afganistaniin alkuvuodesta 2022.
Nasir oli saapunut Pakistaniin laittomasti ilman viisumia, eikä hän ollut hakenut YK:n pakolaiskorttia, sillä hän koki piileskelyn turvallisemmaksi itselleen.
– Poliisit tulivat asunnolleni ja he veivät minut ja perheeni Afganistanin rajalle, Nasir kertoo.
Nasir oli hyvin peloissaan saavuttuaan rajan yli Talibanin hallitsemaan maahan. Hän pelkäsi Talibanin kostavan, sillä hän oli työskennellyt Suomelle.
YK:n mukaan Taliban on tappanut yli 200 Afganistanin entisen armeijan sotilasta ja hallinnon virkamiestä sitten elokuun 2021. Lähetystöjen vartijoista tai turvamiehistä ei sen sijaan ole raportoitu.
– Piileskelimme kotiseudullani Paktikan maakunnassa, Nasir sanoo.
Lopulta perhe päätti kuitenkin palata Kabuliin. Nasir sai pitkän etsimisen jälkeen töitä kansainväliseltä järjestöltä. Perhe ei voinut kuitenkaan palata takaisin entiseen taloonsa, jonka he olivat jättäneet taakseen paettuaan maasta – Taliban oli ottanut sen haltuunsa.
Nyt perhe asuu vuokralla.
Entiset vartijat eivät tunne oloaan turvalliseksi Kabulissa
Nasir on onnekas suhteessa moneen muuhun entiseen lähetystön vartijaan; suurin osa heistä on jäänyt työttömiksi.
Nasir on kutsunut kotiinsa 11 entistä Suomen suurlähetystölle Kabulissa työskennellyttä vartijaa. Turvatoimista vastasi suomalainen FRF-yritys, joka taas ulkoisti työt afganistanilaiselle Tahiri Protection Risk Management Consultingille.
Yksi paikalle saapuneista miehistä on Ilyas, joka työskenteli Nasirin kanssa samassa vartijatiimissä.
– Kabulissa ei ole meille töitä, kolmen lapsen isä sanoo.
Ilyasin veljellä on kuitenkin työpaikka, ja tämä on pystynyt auttamaan perhettä rahallisesti.
Miesten mukaan heidän vartijatiimissään oli 18 henkilöä, joista ketään ei evakuoitu Suomeen. Muutamia heistä on paennut naapurimaahan Iraniin.
Sen sijaan lähetystön henkilökuntaa turvanneet turvamiehet, heidän perheenjäsenensä ja johtoasemissa olleet henkilöt olivat oikeutettuja evakuointiin, sillä ulkoministeriö näki heidän työskennelleen ”näkyvässä roolissa”.
Näkyvässä roolissa vartiointiyrityksissä työskennelleitä henkilöitä ja heidän omaisiaan evakuoitiin Suomeen kaikkiaan 83. Kiinteistöjen vartijoiden on vaikea ymmärtää, miksi ulkoministeriö päätti jättää heidät Afganistaniin.
– Mitä eroa on meissä ja niissä, jotka evakuoitiin? yksi vartijoista kysyy.
Nasir ja muut olivat etulinjassa suojaamassa lähetystölle kuuluvia kiinteistöjä porteilla. He ottivat suuria riskejä, sillä monesti itsemurhapommittajat räjäyttivät itsensä jo ensimmäisellä tarkistuspisteellä.
Näin kävi esimerkiksi 31. toukokuuta 2017, kun terroristit räjäyttivät räjähteillä lastatun vesitankkerin Suomen suurlähetystön lähellä tuhoten täysin Saksan lähetystölle kuuluneen rakennuksen. Yli 150 kuolonuhrin joukossa oli afganistanilainen Saksan lähetystön vartija.
Vartijoiden tiedot ovat saattaneet päätyä Talibanin käsiin
Lähetystön vartijat tuntevat tulleensa hylätyiksi ja petetyiksi, niin työnantajansa kuin Suomenkin puolesta.
Ilyas kertoo, että hän kuulee usein talibanien ja Taliban-mielisten ihmisten puhuvan länsimaille työskennelleistä ilkeään sävyyn.
– Siksi emme saa töitä valtiolta. Olemme tälle hallinnolle vihollisia, hän sanoo.
Vartijat sanovat, että heiltä otettiin joka vuosi biometriset tiedot Afganistanin entiseen sisäministeriöön, jossa pidettiin listaa niin poliisille, armeijalle kuin eri maille työskentelevistä henkilöistä. Nyt tiedot ovat saattaneet päätyä Talibanin haltuun.
Vaikka kaikki vartijoista ovat edelleen hengissä, turvassa he eivät koe olevansa.
Yksi vartijoista joutui veljensä Hakeemin mukaan Talibanin pidättämäksi muutama kuukausi Talibanin valtaantulon jälkeen. Molemmat veljet olivat töissä samalle Tahiri Protection Risk Management Consultingille.
– Veljeni meni hakemaan passia itselleen. Kun ministeriön työntekijät löysivät hänen nimensä biometristen tietojen avulla, he sanoivat hänen työskennelleen ulkomaalaisille, Hakeem kertoo.
He pyysivät miestä luovuttamaan aseensa, vaikkei hänellä sellaisia ollut.
– Hän oli vankilassa kolme, neljä viikkoa ja hänet hakattiin pahasti, Hakeem sanoo.
Yle on nähnyt kuvia miehestä sairaalassa loukkaantuneena, mutta ei ole voinut vahvistaa, mikä loukkaantumiseen johti.
Tapauksen jälkeen mies pakeni Iraniin.
– Talibania ei kiinnosta, millaisessa työsuhteessa olimme Suomen suurlähetystöön tai kuinka näkyvässä asemassa olimme, Ilyas sanoo.
Ulkoministeriön eteläisen Aasian yksikönpäällikkö Veikko Kiljunen sanoo, että Suomen suurlähetystölle työskennelleiden vartijoiden tilannetta ei erityisesti ole seurattu. Ulkoministeriöön on kuitenkin Kiljusen mukaan oltu yhteydessä niin Suomeen evakuoitujen afganistanilaisten kuin evakuoimatta jääneiden taholta.
– Tiedämme erilaisista tapauksista, joista meille on viestitty, mutta yksittäistapauksia en voi lähteä kommentoimaan, hän sanoo.
Mahdollista pidätys- ja pahoinpitelytapausta Kiljunen pitää erittäin valitettavana ja hyvin harmillisena.
Vartijoiden mukaan kaikkia palkkoja ei ole maksettu
Aziz Tahiri, vartijoiden afganistanilainen työnantaja, pääsi miesten mukaan Suomeen. He näyttävät miehen Facebookissa julkaisemia kuvia Helsinki-Vantaan lentokentältä.
Vartijoilla oli sopimukset vuoden 2021 loppuun saakka. Kaikkia palkkoja ei kuitenkaan vartijoiden mukaan ole maksettu.
Miesten mukaan he saivat vain 100 dollaria Tahirilta. Nasirin mukaan hänellä on edelleen saamatta 2 400 dollaria palkkaa.
Yle tavoitti Tahirin suomalaisesta numerosta, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa mitenkään. Hän kuitenkin kertoi välittäneensä asian eteenpäin suomalaiselle FRF-yritykselle, jonka alihankkijana Tahirin yritys toimi. FRF ei vastannut Ylen yhteydenottoihin.
Ulkoministeriön Kiljusen tietojen mukaan kaikki ulkoministeriön palkkasaatavat on maksettu, eikä hän voi kommentoida ulkopuolisen yrityksen asioita.
Nyt Nasir sanoo, että Tahiri tai suomalaiset FRF:n työntekijät eivät enää vastaa heidän viesteihinsä tai puheluihin.
– Haluamme tulla Suomeen, tai ainakin saada meille kuuluvat palkat, Nasir sanoo.