Seppo Niemi, 75, jakaa muiden eläkeläisten kanssa lääkkeitä palvelutalossa – työnantaja ei näe järjestelyssä mitään erityistä
Eläkeläiset vastaavat joskus jo kokonaisten hoivayksiköiden toiminnoista hyvinvointialueilla.
Seinäjoen Ylistarossa Västinkartanon palvelukeskuksessa työskentelevä Seppo Niemi, 75, on ollut useasti vuorossa, jossa kaikki töissäolijat ovat olleet eläkeläisiä.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue vahvistaa, että on mahdollista, joskaan ei tavallista, että välillä työvuoroissa voi olla pelkästään eläkeläisiä.
– Työntekijä, jonka osaaminen on kunnossa, yksikkö on tuttu ja muun muassa työssä tarvittavat lääkeosaamisen koulutukset käytynä, on pätevä työntekijä. Näin ollen järjestelyssä ei ole mitään erityistä, kertoo hyvinvointialueen ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja Tarja Palomäki sähköpostitse.
Myös Pohjanmaan ja Kainuun hyvinvointialueilta kerrotaan, että yksittäisissä yksiköissä eläkeläiset voivat joskus olla ainoita vuorossa olevia.
Seppo Niemestä on hauskaa, kun kaikki työvuorossa ovat eläkeläisiä.
– Silloin ei tarvitse kysellä, että mitä teemme. Luotamme toisiin ja hommat hoituvat.
”Eräänlainen vapaapalokunta”
Seppo Niemi jäi 13 vuotta sitten eläkkeelle. Västinkartanossa hänellä on asiakkaita, jotka ovat vanhempia kuin hän itse.
– Luulen, että me eläkeläishoitajat olemme korvaamattomia. Eräänlainen vapaapalokunta, joka lähtee aina kun tarvitaan.
Tehtävät ovat samanlaisia riippumatta siitä, ketä tai minkä ikäisiä työntekijöitä vuorossa on, Niemi sanoo. Esimerkiksi aamuvuorossa hän pesee vanhukset, laittaa heidät valmiiksi ruokailuille ja auttaa heitä arjen askareissa.
Lisäksi Niemen tehtäviin kuuluvat lääkkeiden jaot ja pienet hoitotoimenpiteet, kuten haavojen hoidot ja katetroinnit.
Hyvinvointialueet joutuvat tulevaisuudessa luottamaan Niemen kaltaiseen työvoimaan entistä enemmän.
Julkisten alojen eläkevakuuttaja Kevan ennusteen mukaan joka viides terveysalan ammattilainen eläköityy hyvinvointialueilta seuraavan kymmenen vuoden sisään.
Koska nuoret ikäluokat jatkuvasti pienenevät, uusistakaan terveysalan ammattilaisista ei ole alalle tunkua.
Töihin etsitään jo eläköityneitä mökkiläisiäkin
Etelä-Savon hyvinvointialueella työvoimapulaan on päätetty hakea apua mökkiläisistä.
– Olemme käynnistämässä eläkeläisten rekrytointia. Täällä on paljon vapaa-ajan asuntoja, joiden eläköityneet asukkaat voisivat olla halukkaita tekemään työkeikkoja, rekrytointipäällikkö Päivi Salovaara kertoo.
Etelä-Savo ei ole ainut tilanteeseen reagoinut. Esimerkiksi Esperi Care järjesti viime vuonna eläköityneille terveys- ja hoiva-alan ammattilaisille rekrytointikampanjan.
Hankkeitakin on asiasta käynnissä.
Esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulu, Keva, HUS, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Tehy ja Super selvittävät, millä tavalla eläköityneet voisivat olla apuna työvoimapulan ratkaisemisessa.
– Meillä on hurja hoitajapula ja ylipäänsä pula terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Hankkeessa etsitään keinoja, joiden avulla eläkkeelle jäävät haluaisivat jatkaa työelämässä, kertoo hankkeessa mukana oleva Tehyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva Siitonen.
Kevan viime vuonna valmistuneen selvityksen mukaan esimerkiksi sairaanhoitajien vaje koko Suomessa oli yli 16 600 ja lähihoitajien vaje yli 8 800.
Pari prosenttia kaikista
Laajassa kuvassa sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole eläkeläisten varassa.
Kuntia ja hyvinvointialueita edustavan KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho kertoo, että hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa yli 65-vuotiaiden palkkaa saavien henkilöiden osuus on 1–2 prosenttia kaikista työntekijöistä.
KT:n tilastojen mukaan näitä henkilöitä oli lokakuussa 2022 noin 2 900.
Moni eläkkeellä töitä jatkava tekee töitä yksityisellä sektorilla, joten koko terveys- ja hoiva-alan tilanteesta luvut eivät kerro.
Usein eläkeläiset eivät jatka työntekoa pitkään. Kevan vuosia 2011–2020 koskevan selvityksen mukaan eläkeläiset työskentelivät kunta-alalla vanhuuseläkkeelle jäämisen jälkeen keskimäärin puoli vuotta.
Kilpailu hoitajista kiristyy
Kilpailun eläkeläisistä hoitajista ennakoidaan kiristyvän. Suomen Seniorihoivassa eläkeläisiä on käytetty kymmenen vuoden ajan sekä hoitajina että arjen apua ja keskusteluseuraa tarjoavina avustajina.
– Kilpailua eläkeläisistä on aika paljon. On useampia yrityksiä, jotka rekrytoivat eläkeläisiä ja varmaan tulee myös lisää toimijoita alalle, arvioi henkilöstöpäällikkö Rita Jussila.
Usein eläkeläiset tekevät sosiaali- ja terveyspalveluissa keikkatöitä. Kahdelletoista hyvinvointialueelle keikkatyöntekijöitä välittävässä Temporessa eläkeläiset ovat tärkeitä.
– Eläkeläiset ovat todella aktiivinen joukko keikkatyöntekijöitä, Temporen toimitusjohtaja Jaana Jantola sanoo.
Jantola kertoo, että Temporen aktiivisista keikkatyöläisistä eläkeläiseksi on ilmoittanut itsensä noin seitsemän prosenttia. Kaikista aktiivisista keikkalaisista yli 64-vuotiaita on yhdeksän prosenttia.
Motivaatiota riittää
Tutkimusten mukaan eläkkeellä työskentelevät haluavat vielä tehdä jotain merkityksellistä. Vaikka he tekevät usein osa-aikaisesti töitä, on heillä halua myös kehittyä.
– Se on kumma, että vielä 75-vuotiaana haluaa kehittää työtään tai itseään. Koskaan ei ole valmis, Niemi kertoo.
Niemi aikookin tehdä töitä vielä 80-vuotiaana.