Banner Before Header

Näin lääkärit itse hoitavat flunssansa – ja pyrkivät ehkäisemään sitä

Johtava työterveyslääkäri Anita Riipinen Terveystalosta ennaltaehkäisee flunssaa pyrkimällä viettämään tasapainoista elämää muun muassa nukkumalla riittävästi sekä syömällä säännöllisesti ja monipuolisesti. Myös käsienpesu ja desinfiointiaineen käyttö kuuluvat keinovalikoimaan.

Hän toivoo, että maskisuositus pysyisi voimassa myös tulevana influenssakautena.

– Viime keväänä saatiin niin hyvät kokemukset: influenssaan sairastuneita oli suhteellisen vähän, kun suojauduttiin koronalta. Olisi hyvä, jos opittua hyötyä osattaisiin käyttää muulloinkin, sanoo Riipinen, joka ainakin itse aikoo käyttää maskia flunssa-aikaan esimerkiksi julkisilla matkustaessaan.

Lue lisää: Hus varoittaa influenssan vakavista jälki­taudeista – rokotus erityisen tärkeä korona-aikana

Jos joku perheenjäsenistä sairastuisi, Riipinen varmistaisi, että flunssainen pysyy mahdollisuuksien mukaan omassa huoneessaan ja käyttää eri vessaa kuin muut.

– Käsipyyhkeitä vaihdetaan ja vaatteita pestään silloin normaalia tiuhempaan. Lisäksi varmistetaan, että etäisyydet pysyvät ja yskitään oikeaoppisesti.

Flunssaoireitaan hän lievittää lämpimällä mehulla, hunajalla ja tulehduskipulääkkeellä.

– Tarvittaessa otan lääkettä avaamaan tukkoista nenää. Lepo ja riittävä nesteytys ovat tärkeitä. Samoin se, että flunssaisena välttää fyysistä rasitusta.

Lepo ja riittävä nesteytys ovat tärkeitä. Samoin se, että flunssaisena välttää fyysistä rasitusta.

– Toipumisvaiheessa, eli kun kuume on ollut poissa hetken aikaa, voin tehdä lyhyitä, kevyitä kävelylenkkejä ulkona. Se piristää. Ei haittaa, vaikka nuhaa ja yskää olisi vielä jäljellä.

Terveyskeskuslääkäri Tapani Kiminkinen luottaa hänkin käsien pesemiseen, etäisyyksien pitämiseen, ”hihaan rykimiseen” ja maskiin.

– Maailmanlaajuinen koe, tämä pandemia, on osoittanut niiden tehon. Päivystykseen ei tullut yhtään korvatulehdusta, flunssaa, ei yhtään mitään ennen kuin ihmiset taas lähtivät liikkeelle.

Kiminkinen itse ei ole ollut töistä pois sairausloman takia koko 41 vuotta jatkuneen uransa aikana. Koska on pysynyt terveenä, ei hänellä ole erityisiä, itse kokeiltuja niksejä flunssan varalle.

– D-vitamiinia olen alkanut syödä, kuten tämän ikäisen (67) täytyy muutenkin syödä. Jos tauti tulee, sitten lepään ja juon reippaasti mummon mustaviinimarjamehua.

D-vitamiinia olen alkanut syödä.

Lastentautien erikoislääkäri ja infektiotautiopin emeritusprofessori Olli Ruuskanen valmistautuu alkavaan flunssakauteen pitämällä D-vitamiinitasonsa kunnossa.

– D-vitamiinitason pitäisi olla noin 100 nanomoolia per litra. On yksilöllistä, mikä annos tarvitaan sen saavuttamiseksi. Itselläni riittää 40 mikrogrammaa vuorokaudessa, kertoo Ruuskanen.

Terve aikuinen sairastaa vuoden mittaan 2–4 flunssaa. Jos flunssa iskee sitä useammin, Ruuskanen neuvoo mittauttamaan kehon D-vitamiinipitoisuuden. Se saadaan selville verikokeella.

Toinen emeritusprofessorin suosima vitamiini on C, jonka on todettu parantavan vastustuskykyä urheilijoilla.

Ellei torjunta onnistu ja flunssa alkaa oireilla, hän tarttuu imeskeltäviin sinkkitabletteihin.

– Minulla on vankka tieto ja laaja kokemus siitä, että imeskeltävä sinkki heti oireiden alettua lyhentää rinoviruksen aiheuttaman flunssan kestoa. Se toimii myös itselläni.

Minulla on vankka tieto ja laaja kokemus siitä, että imeskeltävä sinkki heti oireiden alettua lyhentää rinoviruksen aiheuttaman flunssan kestoa. Se toimii myös itselläni.

Jotta teho olisi toivottu, sinkkitabletteja tulisi hänen mukaansa imeskellä 70–90 milligramman verran vuorokaudessa.

Ruuskanen huomauttaa olleensa itse mukana kehittämässä sinkki-imeskelytablettia, ja toteaa olevansa sen vuoksi vähän jäävi.

Mikäli flunssa jysähtää oikein kunnolla päälle, Ruuskanen on valmis antautumaan. Hän saattaa silti turvautua kasvisrohdosvalmiste Echinaforceen sekä nenää auki pitäviin suihkeisiin, joissa on limaneritystä kuivaavaa ainetta. Tulehduskipulääkkeelle tai parasetamolille voi tulla tarvetta.

– Jos en söisi D-vitamiinia ja sairastuisin nyt flunssaa, ottaisin D-vitamiinia imeskeltävässä muodossa. D-vitamiini on tulehdusta estävä aine. Sitten vaan sairastetaan.

Näin hoidat flunssaa kotona

■ Ensisijainen hoito on lepo ja ruumiillisen ponnistelun välttäminen. Kevyt puuhailu ja liikkeellä olo eivät haittaa.

■ Kuumatta ja särkyä voi lievittää tulehduskipulääkkeillä ja parasetamolilla.

■ Nenän tukkoisuutta voi lyhytaikaisesti lievittää nenään annosteltavilla, verisuonia supistavilla lääkkeillä.

■ Nenähuuhtelu nenäkannulla helpottaa usein oireita.

■ Hunajasta ja mentolivoiteesta voi olla apua.

■ Jos kurkunpää on tulehtunut, vältä puhumista ja varsinkin kuiskaamista.

■ Höyryhengityksestä voi olla apua yskän ja tukkoisuuden hoidossa.

■ Sinkin käyttö imeskelytablettina vähintään 75 mg:n vuorokausiannoksella voi lyhentää oireiden kestoa, kun aloittaa imeskelyn 24 tunnin sisällä oireiden alkamisesta.

■ Huolehdi riittävästä juomisesta.

Lähde: Duodecim Terveyskirjasto

Oikaisu 1.11. kello 13.59. Sinkkitabletteja tulisi Olli Ruuskasen mukaan imeskellä 70–90 milligramman verran vuorokaudessa, ei 7 090 milligrammaa vuorokaudessa.

Lue lisää: Milloin D-vitamiinia pitää alkaa syödä kesän jälkeen? On myös määrä, jota ei saisi koskaan ylittää – ”Voi olla yhteydessä joidenkin syöpien riskin kohoamiseen”

Lue lisää: Saatko tarpeeksi D-vitamiinia? Näin puutostila voi näkyä elimistössä

Lue lisää: Älä käytä vitamiineja näin, riskialtis tapa: ”Ihmiset eivät tule ajatelleeksi”