Tuore brittitutkimus kertoo, että nukkumaanmenoaika saattaa vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Tutkimukseen osallistui 88 000 keskimäärin 61-vuotiasta brittiä. Kuusivuotisen seurannan aikana 3 200 osallistujaa sairastui sydäninfarktiin, sydämen vajaatoimintaan, iskeemiseen sydänsairauteen tai aivoverenkiertohäiriöön.
Tutkimuksen mukaan pienimmässä sairastumisvaarassa ovat iltakymmenen ja yhdentoista välillä nukkumaan menevät.
Verrattuna klo 22–23 aikoihin nukkumaan meneviin riski sairastua sydän- ja verisuonitautiin kuusivuotisen seurannan aikana oli neljänneksen suurempi osallistujilla, jotka menivät yöunille ennen iltakymmentä tai vasta puolenyön jälkeen.
Yhteys havaittiin riippumatta yöunien kestosta ja unirytmin vaihteluista. Myöskään aamu- tai iltarytmisyys, tupakointi, painoindeksi, diabetes, korkea verenpaine tai sosioekonomiset seikat eivät selittäneet tuloksia.
Tutkimus julkaistiin European Heart Journal -lehdessä ja siitä kertoi aiemmin uutispalvelu Duodecim.
Juhani Junttila.
Kardiologian professori, ylilääkäri Juhani Junttila painottaa, että tasapainoisella vuorokausirytmillä ja riittävällä sekä laadukkaalla unella on suuri merkitys sydämen hyvinvoinnille.
Tutkimuksessa esiin noussut tarkka kellonaika on Junttilan mukaan kuitenkin vain yksi mittapiste osana laajempaa syy-seuraussuhdetta.
– Nämä ovat löydöksiä, jotka voivat olla yhteydessä korkeampaan riskiin, mutta eivät välttämättä itse aiheuta riskiä, hän kertoo.
Hyvä vuorokausi- ja unirytmi ovat professorin mukaan stressitekijöiden rauhoittajia.
Riittävät yöunet ovat stressin hallinnassa äärimmäisen tärkeä asia, sillä liian vähäinen uni nostaa stressihormoneja. Stressi puolestaan voi esimerkiksi nostaa verenpainetta ja sitä kautta edistää sydän- ja verisuonitautien kehittymistä.
Junttila arvioi, että tutkimuksen tulokset liittyvät juuri vuorokausirytmin tasapainoon.
– Kellonaika ei suoraan kerro sydän- ja verisuonitautiriskistä, vaan se kertoo jotain tutkimuksessa mukana olleen ihmisen toiminnasta ja elämänhallinnasta.
”Kellonaika ei suoraan kerro sydän- ja verisuonitautiriskistä, vaan se kertoo jotain tutkimuksessa mukana olleen ihmisen toiminnasta ja elämänhallinnasta.
Junttila sanoo, että itseensä ja terveellisiin elämäntapoihin panostamalla voi vaikuttaa suoriin riskitekijöihin, jotka vaikuttavat sydän- ja verisuonitauteihin.
Millaisia keinoja on käytettävissä?
Junttilan mukaan tärkeää on riittävä liikunta, ravinto ja tupakoinnin lopettaminen. Myös ylipainon välttäminen on avainasemassa.
– Ohjeistus on kliseinen ja tuntuu siltä, että ihmiset eivät jaksa tätä perinteistä viestiä enää kuunnella. Tämä sattuu nyt kuitenkin olemaan sellainen resepti mikä toimii, professori toteaa.
Omasta mielenterveydestä on myös erittäin tärkeää huolehtia.
– Ahdistuneisuudella, työuupumuksella, väsymyksellä ja masentuneisuudella on merkitystä sydän- ja verisuonisairauksien riskin kasvamiseen.
Näin pidät huolta sydämestäsi
1. Liiku riittävästi.
Sydämen sykettä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumista suositellaan tehtäväksi kaksi ja puoli tuntia viikossa. Samat terveyshyödyt saa myös lisäämällä liikkumisen tehoa rasittavaksi. Tällöin liikkumisen määrä on tunti ja viisitoista minuuttia viikossa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
Huomaa, että jo muutaman minuutin pätkät kerrallaan riittävät!
Tärkeää on muun hyötyliikunnan, kuten kevyen liikuskelun, kävelyn, taukojumppien tai fyysisten askareiden lisääminen arkeen.
2. Syö oikein.
Ruokavalion tulisi sisältää runsaasti kuituja ja vähän tyydyttynyttä rasvaa. Juureksia, vihanneksia, palkokasveja, sieniä, hedelmiä ja marjoja pitäisi pyrkiä syömään mahdollisimman paljon, vähintään 500 g päivässä.
Punaisen lihan voi korvata kalalla ja valkoisella lihalla. Pähkinät ja siemenet ovat hyviä tyydyttymättömän rasvan lähteitä.
3. Lopeta tupakointi.
Tupakointi on merkittävä tekijä verenkiertoelimistön sairauksissa ja sen lopettaminen vähentää hyvin nopeasti riskiä sairastua sydänsairauksiin.
4. Huolehdi mielenterveydestäsi
Stressi kuormittaa sekä kehoa että mieltä. Jos stressinlievityksen kotikonstit eivät riitä, hae rohkeasti apua!
5. Nuku riittävästi.
Aikuisen ihmisen katsotaan tarvitsevan unta noin 7–9 tuntia vuorokaudessa.
Lähde: THL, UKK-instituutti, Ruokavirasto