Netistä löytyy hurjia teorioita Putinin terveydestä – varmaa on vain se, että Venäjän valtaklikki ikääntyy kovaa vauhtia
Vladimir Putin on 69-vuotias venäläinen mies, jonka terveydentilasta tiedetään tasan yksi kiistaton fakta.
Hänen jäljellä olevaa elinaikaansa ei tiedä kukaan, ei edes Putin itse.
Tämä ei ole estänyt mediaa spekuloimasta Venäjän presidentin terveydentilalla.
Putinilla on enää muutama vuosi elinaikaa, brittiläinen tabloidilehti Mirror julisti viime viikolla. Lehden haastatteleman nimettömän venäläislähteen mukaan hänellä olisi parantumaton, nopeasti etenevä syöpä.
Maaliskuussa useat mediat raportoivat Putinin kärsivän mahdollisesti Parkinsonin taudista. Todisteeksi neurologisesta sairaudesta riittivät Putinin vapisevat kädet hänen tavatessaan Valko-Venäjän johtajan Aljaksandr Lukašenkan.
Myös Putinin aavistuksen pöhöttyneitä kasvoja on kummasteltu kansainvälisessä mediassa. Mistä taudista sellainen voisi kertoa?
Kaikkia näitä uutisia yhdistää se, ettei niitä ole voitu vahvistaa mistään luotettavasta lähteestä. Kukaan ei ole esittänyt huhuille ja arvauksille yhtä ainoaa vedenpitävää todistetta.
Venäjä-asiantuntijan mukaan arvuuttelu Putinin terveydestä kiinnostaa ihmisiä, mutta samalla se vie keskustelua sivuraiteille.
– Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että Venäjällä koko valtaa pitävä ryhmittymä on harmaantunut, sanoo Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith.
– Venäjän johdossa on varmasti ikääntymisestä johtuvia terveyshuolia yhdellä jos toisellakin. Kyse ei ole yksin Putinista vaan maan tulevaisuudesta hänen johtamansa klikin väistyessä, Smith jatkaa.
Mikäli Vladimir Putin menehtyisi huomenna, pääministeri Mikhail Mishustinista tulisi presidentin sijainen ja sen jälkeen järjestettäisiin vaalit.
Ehdolle nousisi mitä todennäköisemmin rivi vanhoja miehiä.
Ulkoministeri Sergei Lavrov ja turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolai Patrušev ovat molemmat jo viettäneet 70-vuotispäiviään.
Vetrein Kremlin sisäpiiriläinen lienee 67-vuotias puolustusministeri Sergei Šoigu, jonka heikosta terveydentilasta on niin ikään kiertänyt huhuja pitkin kevättä.
Vanha mies vai nuori presidentti?
Vladimir Putinin terveyttä koskevia huhuja ruokkii osaltaan se, ettei hän enää ole pitänyt kiinni machoimagostaan kuin ennen.
Nyt kun paidattomien pullistelukuvien virta on alkanut pikkuhiljaa ehtyä, johtopäätös vedetään äkkiä toiseen ääripäähän: mieshän on kuolemaisillaan!
Tässä järkeilyssä saattaa unohtua, että presidentiksi Putin ei ole kovin vanha.
Esimerkiksi Joe Biden, 79, ja Sauli Niinistö, 73, ovat molemmat virkaveljeään vanhempia. Heidän terveydestään ei kuitenkaan kierrä samalla tavalla huhuja kuin Putinin voinnista.
Ero selittyy osin sillä, että länsimaissa johtajien terveydestä annetaan avoimemmin tietoa kuin Venäjällä ja tiedotusvälineet vahtivat päättäjien kuntoa.
Putinin terveyden ympärillä pyörivää huhumyllyä ei voi kuitenkaan kuitata yksin Venäjän autoritaarisella ja tietoa panttaavalla johtamistavalla.
Siinä on jotain vähän muutakin.
– Putinin terveyttä koskevien uutisjuttujen alkuperä juontaa monesti joko Britannian tabloidilehdistöön tai Ukrainaan, selvittää latvialaisen Digital Forensic Research Labin (DFRL:n) tutkija Nika Aleksejeva Ylelle puhelimitse.
Verkossa liikkuvia valeuutisia ja propagandaa seuraava DFRL toimii yhdysvaltalaisen Atlantic Council -ajatushautomon alaisuudessa.
Siellä on huomattu, että Putinin terveyttä koskevien epämääräisten uutisten ja väärien väitteiden määrä on kevään mittaan kasvanut.
– Tässä kyseisessä asiassa Putin on tällä kertaa se uhri, Aleksejeva sanoo.
Ukraina käy sotaa myös median kautta
Euroopassa etenkin tiukasti kilpailevat Britannian iltapäivälehdet uutisoivat hanakasti pienemmätkin Putinin terveyttä koskevat huhut. Ne tuovat verkkosivuille kävijöitä – ja lehdille rahaa.
Nykyään yksi uutisten keskeinen jakelukanava on sosiaalinen media, missä ihmiset jakavat herkästi kuohuttavia tai itselleen mieluisia uutisia.
Eurooppalaiset ovat järkyttyneet venäläisjoukkojen raakuuksista Ukrainassa, ja nyt Putinin sairastuminen olisi monelle se mieluinen uutinen – vaikkei se ihan totta olisikaan.
Rokas Tenys / Alamy / AOP
Tutkija Aleksejevan mukaan brittilehdistöllä on omia venäläislähteitä, mutta monesti juttuja poimitaan myös lähes sellaisenaan kiertoon suoraan ukrainalaismediasta.
Tämä on ongelmallista, sillä Ukraina on sotaa käyvä maa, jolla on omat päämääränsä.
Yksi niistä on Putinin uskottavuuden horjuttaminen. Kansalaismielipidettä voidaan muokata faktoilla mutta yhtä lailla myös valheilla.
– Venäjän hallinto perustuu yhden vahvan miehen ympärille. Jos tähän imagoon syntyy säröjä, koko järjestelmä alkaa vaikuttaa epävakaalta, Aleksejeva arvioi.
Hänen mukaansa monet jälkeenpäin vääriksi paljastuneet uutiset ovat saaneet alkunsa Ukrainan mediasta.
Verkottuneessa maailmassa uutiset kantautuvat nopeasti päättäjien korviin, ja he voivat omalla toiminnallaan lisätä huhumyllyn kierroksia.
Esimerkiksi Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi, 82, on pohtinut julkisesti, voisiko Putinilla olla syöpä tai mahdollisesti koronaviruksen aiheuttama “aivosumu”.
– Tällaisten spekulaatioiden esittäminen voi olla tarkoituksenhakuista toimintaa, jolla pyritään horjuttamaan poliittisen vastustajan uskottavuutta, Aleksejeva muistuttaa.
Vale, emävale, valokuva
Monet Putin terveyttä koskevat huhut ovat saaneet alkunsa verkossa.
Viime viikolla Twitterissä alkoi kiertää kuvapari Putinista tapaamassa haavoittuneita sotilaita ja paikallisia kalastajia.
Kuvia levittävät Twitter-käyttäjät näkivät eri kuvissa esiintyvissä ihmisissä samaa näköä. Tämä kävi todisteeksi siitä, että Putin ei tapaa oikeita ihmisiä, vaan kerta toisensa jälkeen samoja palkattuja näyttelijöitä tai valtion agentteja.
Spekulaatioiden levittäjien mukaan syynä lavastamiseen olisi se, että Venäjän presidentti olisi oikeasti kuolemansairas eikä pystyisi tapaamaan ketään.
Erikoiset kuvaparit ja jännät selitykset keräsivät nopeasti yli 40 000 tykkäystä.
Väitteet eivät pidä paikkaansa. Mikään ei viittaa siihen, että Putin tapasi näyttelijöitä, France24-televisokanava raportoi selvitettyään kuvien alkuperän.
Ranskalaistoimittajien ansiokas faktantarkistus sai verkossa vain murusen verran huomiota verrattuna alkuperäisiin huhuihin.
Huuhaaksi paljastunut tapaus ei yllätä disinformaation ja avoimen tiedon asiantuntijaa.
Verkko houkuttelee ihmisiä salapoliisityöhön, mutta kaikista internetin käyttäjistä ei välttämättä ole salapoliiseiksi.
– Nykypäivänä kuvamateriaalia tulee valtavasti, mutta samaan aikaan yksittäisen kuvan todistusvoima on rajallinen. Aina pitäisi olla enemmän kuin yksi kuva mitä katsoa, Suojelupoliisin erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki sanoo.
Media kulkee somen perässä
Eri alojen asiantuntijoita yhdistävässä Bellingcat-tutkimusryhmässä aiemmin mukana ollut Veli-Pekka Kivimäki sanoo, että kuvista paljastuu helposti, missä ja milloin ne on otettu. Tällä voi olla merkitystä, kun selvitetään esimerkiksi sotilasjoukkojen liikkeitä.
Putinin – tai kenen tahansa ihmisen – terveyden selvittäminen yksin valokuvien tai videoiden pohjalta on kokonaan toinen asia.
– Kuviin vaikuttavat niin paljon kamera, valaistus, kuvan laatu ja muut tällaiset olosuhdetekijät, että vaikea niistä on terveyden osalta mitään vedenpitäviä johtopäätöksiä vetää, Kivimäki kertoo.
Sosiaalisessa mediassa kuvista nousevia huhuja tai teorioita kuitenkin riittää. Ja kun ne kasvavat tarpeeksi isoiksi, myös journalistisen median on reagoitava niihin.
Käytännössä toimittajat tekevät juttuja, joissa selvitetään somessa esiintyviä väitteiden totuuspohjaa tai kerrotaan lukijoille, että tällainenkin aihe puhuttaa verkossa.
Niin journalistinen media kuin Venäjän presidentinhallinto Kreml ovat yrittäneet kitkeä villeimpiä huhuja Putinin terveydestä, mutta kevään mittaan väitteet syövästä ovat nousseet esiin yhä uudelleen ja uudelleen.
Juuri tämä huhujen toistuminen on saanut monet kysymään: Ehkä niissä sitten jotain perää täytyy olla? Ei savua ilman tuulta?
Ihminen on pärjännyt tällä logiikalla pitkään, mutta viime vuosina savun ja tulen välinen yhteys on alkanut pikku hiljaa haihtua.
2000-luvulla paksun savuverhon luomiseen kun tarvitaan vain näppäimistö ja verkkoyhteys.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin kello 23:een asti.
Lue lisää: