Nobel-palkittu haluaa Putinin sotarikostuomioistuimeen jo ennen sodan loppua – tuhansia ihmishenkiä säästyisi
LONTOO Nobelin rauhanpalkittu Oleksandra Matviichuk vaatii Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia tuomiolle sotarikoksista. Niitä on ihmisoikeusjuristin tiedossa jo pitkä lista.
Matviichukin johtama kansalaisjärjestö Ukrainan kansalaisvapauksien keskus on rekisteröinyt jo 64 000 sotarikosta Ukrainassa Venäjän hyökkäyksen alettua. Se on yli puolet Ukrainan yleisen syyttäjän tiedossa olevista 122 000 sotarikoksesta. Matviichuk uskoo, että vain murto-osa kauheuksista on havaittu.
Matviichuk haluaa, että Venäjän Ukrainassa tekemiin sotarikoksiin keskittyvä tuomioistuin perustetaan jo ennen kuin sota loppuu. Ukraina on vaatinut tätä, mutta kansainvälinen rikostuomioistuin ja YK eivät ole siihen tarttuneet.
– Elämme uudella vuosisadalla. Ei ole aikaa odottaa. Oikeuden ei pitäisi riippua siitä, milloin sota loppuu, Matviichuk sanoo Lontoon ulkomaankirjeenvaihtajien järjestämässä tilaisuudessa.
Matviichukin mukaan sotarikostuomioistuin osoittaisi Putinille, että häntä uhkaa rangaistus. Se voisi vähentää Venäjän tekemiä brutaaleja ihmisoikeusloukkauksia sotakentällä.
– Näin isossa sodassa se tarkoittaisi tuhansien ihmishenkien pelastumista.
”YK täytyy uudistaa perinpohjin”’
Mikä kansainvälinen organisaatio voisi sitten perustaa tuomioistuimen? Kansainvälisellä rikostuomioistuimella ICC:lla ei ole Venäjän suhteen toimivaltaa, koska maa ei ole sen jäsen. ICC on tosin antanut kansainvälisen pidätysmääräyksen Putinista Ukrainassa tehtyjen lapsikaappausten takia.
YK:n turvallisuusneuvosto on Matviichukin mukaan halvaantunut. Venäjä pystyy veto-oikeudellaan estämään Ukraina-päätökset. Toisen maailmansodan jälkeen luodut YK:n säännöt eivät enää toimi.
– Meidän täytyy uudistaa YK:n järjestelmä perin pohjin, jos haluamme sen tukevan tehokkaasti rauhaa ja turvallisuutta, Matviichuk pohtii.
YK:n yleiskokouskaan ei toimi. Matviischuk muistuttaa, että suurin osa maailman väestöstä elää maissa, jotka eivät ole vapaita. Moni jäsenmaa ei edusta kansaansa vaan johtajiaan, Matviichuk sanoo.
– Jos Venäjä voittaa, se rohkaisee muita autoritäärisiä johtajia haastamaan systeemin. Löydämme itsemme maailmasta, joka on vaarallinen jokaiselle.
Matviichuk pohtii, että Euroopan ihmisoikeuksia valvova Euroopan neuvosto voisi järjestää sotarikostuomioistuimen.
Sotarikoksia on liian helppo havaita
40-vuotias ihmisoikeuslakimies Oleksandra Matviichuk on puolustanut Ukrainan demokratiaa jo parikymmentä vuotta. Hän osallistui vuoden 2004 oranssiin vallankumoukseen opiskelijana. Ihmisoikeuksista tuli ammatti.
Matviichukin johtama Ukrainan kansalaisvapauksien keskus sai vuonna 2022 Nobelin rauhanpalkinnon työstään Venäjän sotarikosten dokumentoinnista.
Järjestön työntekijät ovat viime vuosina haastatelleet uhreja ja keränneet todisteita osana Tribunal for Putin -aloitetta eli vapaasti suomennettuna Putin oikeuteen -aloitetta.
– Kun Venäjän miehittämiä alueita vapauttaneet joukot saapuivat kyliin, he sanoivat, että sotarikosten uhrien havaitseminen ei ollut vaikeaa. Se on surullista. Matviichuk sanoo.
Matviichuk arvelee, että erityisesti raiskauksia ja seksuaalista väkivaltaa on paljon tiedettyä enemmän. Uhrit eivät kerro siitä, koska he tuntevat häpeää. Hän huomasi tämän haastatellessaan vankia, jonka tiedettiin joutuneen raiskatuksi. Vanki kertoi yksityiskohtaisesti kaiken muun kidutuksen paitsi raiskauksen.
Venäjä syyllistyy Matviichukin mukaan kansanmurhaan
Matviichukin mukaan ei ole epäilystäkään, etteikö Venäjä olisi syyllinen sotarikoksista kauheimpaan eli kansanmurhaan.
Hän listaa esimerkkejä: ukrainalaisten lasten pakkoadoptio venäläisperheisiin, siviilien tappaminen, Ukrainan kielen ja historian kieltäminen ja Ukrainan kulttuuriperinnön tuhoaminen.
– Tämä on kansanmurhapolitiikkaa. Ukrainalaiset pitää joko uudelleenkouluttaa tai tappaa, hän kuvaa Putinin strategiaa.
Matviichuk sanoo, että Venäjä käyttää sotarikoksia tietoisesti sodankäynnin välineenä, koska kukaan ei ole pysäyttänyt Putinin sotakonetta.
Venäjän joukot eivät ole joutuneet vastuuseen aiemminkaan rikoksistaan Tšetšeniassa, Moldovassa, Georgiassa, Matviichuk luettelee. Putinia ei rangaistu edes Krimin valtauksesta vuonna 2014, hän ihmettelee.
– Itsevaltaisten johtajien logiikka on aina sama. He kunnioittavat vain voimaa. Kun he huomaavat yhtään heikkouden merkkiä, he hyökkäävät taas.
Matviichuk muistuttaa, että Putin tarkkaili, miten länsi vastaa oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin kuolemaan.
– Valitettavasti en näe isoa vastausta, hän sanoo.
Länsi on ollut hidas ja vastahakoinen
Matviichuk on vihainen lännen kyvyttömyydestä auttaa Ukrainaa. Hänestä länsimaat ovat halunneet auttaa Ukrainaa vain välttämään tappion, ei voittamaan.
Matviichukin mukaan tämä näkyy Ukrainan saamien aseiden laadussa, päätöksenteon hitaudessa ja pakotteissa.
– Eurooppa ei edelleenkään pysty sulkemaan takaoveaan, jonka kautta Venäjä voi tuoda sodassa tarvitsemaansa länsimaista teknologiaa ja ohittaa pakotteet.
Matviichukista on selvää, että Venäjä valmistautuu pitkään sotaan. Samalla Ukrainan läntiset kumppanit keskittyvät yhä enemmän omiin ongelmiinsa.
Yhdysvaltain sotilaallinen tuki Ukrainalle on jäässä samalla, kun Venäjä käyttää 40 prosenttia budjetistaan sotimiseen ja hankkii aseita kumppaneiltaan kuten Iranilta ja Pohjois-Korealta.
– Venäläisten enemmistö kannattaa yhä Venäjän imperiumin palauttamista vaikka väkivalloin. Tavalliset ihmiset Venäjällä uskovat aidosti, että Venäjällä on oikeus vallata toinen valtio ja tappaa sen asukkaat, jos he eivät taivu, Matviichuk arvioi.
Hän muistuttaa, että Putinin uho ei pääty vaikka hän saisikin palan Ukrainaa. Kyseessä on kahden valtion sotaa isompi taistelu. Vastakkain ovat autoritäärinen ja demokraattinen maailma.
Matviichuk ei näe Ukrainalle muuta vaihtoehtoa kuin voittaa sota. Tappiosta ei seuraisi rauha vaan se, että Venäjä miehittäisi Ukrainan. Hän uskoo, että vain Ukrainan voitto olisi ainoa mahdollisuus Venäjän demokraattiselle tulevaisuudelle.