Opiskelijoiden lisäksi myös työssäkäyvät nuoret hakevat buustia älylääkkeistä – asiantuntija varoittaa haitoista: ”Käyttö on aina riskipeliä”
Yle uutisoi viime vuoden loppupuolella opiskelumaailmassa tapahtuvasta älylääkkeiden käytöstä. Taustalla ovat toiveet suorituskyvyn parantamisesta.
A-klinikkan lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki kertoo nyt, että älylääkkeitä käyttävät opiskelijoiden lisäksi myös työelämässä olevat nuoret aikuiset. Simojoen mukaan käyttö jakaantuu karkeasti kahteen ryhmään.
– Etenkin suorittavassa työssä olevat voivat pyrkiä lisäämään jaksamistaan kyseisten lääkkeiden avulla. Toinen on asiantuntijatyö, jossa näiden käytöllä pyritään lisäämään kognitiivista kapasiteettia, vaikka lääkkeet eivät tätä vaikutusta tuotakaan.
Simojoki varoittaa, että käyttöön sisältyy kohtalokkaitakin riskejä.
Taustalla nuorten suorituspaineet
Opiskelijoiden kohdalla voida puhua trendistä, sanoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n mielenterveys- ja opiskeluyhteistyön johtavan ylilääkärin Tommi Väyrynen.
Väyrysen mukaan vastaanotolle ei suoranaisesti saavu opiskelijoita, joilla olisi vastaavien lääkkeiden kanssa ongelmia. Jotain voi kuitenkin päätellä ADHD-tutkimuksista.
– Kun meillä ADHD-tutkimuksiin hakeutuvien määrä on niin valtavasti kasvanut parin viime vuoden aikana, voidaan tietysti kysyä, miten paljon taustalla on muutakin kuin ADHD:ta.
Ylilääkäri on ilmiöstä huolissaan.
– Se on turhaa medikalisaatiota ja kertoo korkeakouluopiskelijoiden tilanteesta. Jos opinnot vaativat itsensä lääkitsemistä ilman sairautta, niin onhan se aika surullista. Toivoisin, ettei sellaiseen ole tarvetta.
Simojoki on Väyrysen kanssa samoilla linjoilla. Molemmat korostavat, että termi ”älylääke” on harhaanjohtava, sillä lääkkeet eivät lisää ihmisen älykkyyttä.
– Minusta kyse on aika vakavastakin vääristymästä yhteiskunnallisissa arvoissamme sekä työ- ja opiskeluelämässä. Suorituspakko tuntuu olevan todella kova ja onkin hyvä, että viime aikoina ollaan puhuttu nuorten pahoinvoinnista, Simojoki toteaa.
Käyttö koskee Simojoen arvion mukaan edelleen pientä osaa suomalaisista, mutta yksilökohtainen käyttö kertoo jotain yhteiskunnan tilasta.
– Meillä on Suomessa Euroopan korkein nuorten huumeyliannostuskuolema, joka kertoo että ongelma on hyvin, hyvin suuri. Taustalla on paljon pahoinvointia, Simojoki tiivistää.
Maahantuonnissa ei suuria muutoksia
Psykoaktiivisten aineiden käytöllä voi olla monia sivuvaikutuksia. Pitkään jatkuva käyttö voi aiheuttaa vieroitusoireita, mutta jo lyhyemmälläkin käytöllä voi altistaa elimistönsä vakavillekin sivuvaikutuksille.
Koska kyse on amfetamiinijohdannaisista, liittyy käyttöön esimerkiksi lievää pulssin nopeutumista, verenpaineen kohoamista, ruokahalun vähenemistä, käytösoireita sekä univaikeuksia.
Harvinaisempia oireita ovat Simojoen mukaan harhat, psykoosi- tai maniaoireet ja itsetuhoiset ajatukset, jotka liittyvät usein samanaikaiseen psyykkiseen häiriöön tai sairauden alttiuteen.
– Jos aivoissa sattuu olemaan sopivassa kohtaa pieni pullistuma, verenpainetta nostava lääkkeellä saattaa olla kohtalokkaita seurauksia. Älylääkkeiden käyttö on aina riskipeliä.
Simojoen mukaan maltillinenkin älylääkkeiden käyttö voi aiheuttaa vakavia ja pitkäkestoisia ongelmia.
– Vaikka lääkkeisiin ei jäisi koukkuun, voi niiden avulla ajaa itsensä täydelliseen burnoutiin. Se voi johtaa myös masennukseen.
Tullilaboratorion jaostopäällikkö Maria Kyber kertoo sähköpostitse, että älylääkkeiden maahantuonnin tarkkaa määrää on vaikea valvoa.
– Kaikki tullin haltuunottamat nootropiinit eivät tule välttämättä tutkittaviksi Tullilaboratorioon, Kyber kertoo.
Tullirikostutkinnan päällikkö Hannu Sinkkonen kertoo, että lääkkeitä tuodaan maahan joko jauheena tai tablettina. Mitään selkeää trendiä ei kuitenkaan ole havaittavissa, eivätkä nootropiinit vastaa suurta osaa tullin käsittelemistä aineista.
– Tutkimme useita tuhansia tapauksia vuodessa, eikä nootropiineillä ole kovin merkittävää roolia tässä kokonaisuudessa, Sinkkonen kertoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 20.7. kello 23 saakka.
Lue myös: