Rakoileeko Ukraina-tuen rintama Itä-Euroopassa? ”Niillä ei ole enää juuri mitään annettavaa”

Viime aikoina julkisessa keskustelussa on noussut esiin huolta siitä, rakoileeko lännen Ukrainalle osoittaman tuen yhtenäisyys Itä-Euroopan suunnalla. Suurennuslasin alla ovat olleet Puola, Slovakia ja myös Viro.

Puolan ja Ukrainan väleihin ilmaantui säröjä viime viikolla, kun Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki sanoi maan aseistavan jatkossa itseään uudemmilla aseilla sen sijaan, että lähettäisi aseita Ukrainaan.

Lausuntoa riensi pehmittelemään presidentti Andrzej Duda, mutta Morawiecki on vielä senkin jälkeen muun muassa syyttänyt Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä puolalaisten loukkaamisesta.

Lue lisää: Pääkirjoitus: Puolan vaali­kiimassa näkyvä Ukraina-väsymys on vaarallista, eikä sitä saa päästää leviämään

Puolan pääministerin ärhäkkyyttä on selitetty maassa lokakuun puolivälissä pidettävillä parlamenttivaaleilla, joissa Morawieckin Laki ja oikeus -puolue yrittää varmistaa perinteiseen kannattajakuntaansa kuuluvan maaseudun väestön tuen.

Lue lisää: Puolan ”brutaali ja raju” julistus hätkähdyttää – tutkija avaa kolme pääsyytä odottamattomille Ukraina-puheille

Taustalla on kiista ukrainalaisesta viljasta, jonka tulviminen Puolan markkinoille on närkästyttänyt puolalaiset viljelijät.

Myös Slovakiassa järjestetään vaalit tulevana lauantaina. Slovakia on mukana lännen pakoterintamassa ja se on myös toimittanut aseapua Ukrainalle.

Ennakkosuosikki vaalivoittajaksi on entisen pääministerin Robert Ficon vasemmisto­populistinen Smer-puolue. Fico on ilmaissut vaalikampanjan aikana Venäjän linjaa myötäileviä näkemyksiä sekä luvannut pysäyttää aseavun toimittamisen Ukrainalle.

Onko uhka tukirintaman repeilemisestä Itä-Euroopassa todellinen, vai onko kyse sittenkin vain vaalien aiheuttamasta, väliaikaisesta turbulenssista?

– En usko, että se on todellinen ainakaan Puolan kohdalla. Morawieckin kommentit ovat hyvin paljon kytköksissä viljantuontiin, vaikka hän sanoi, etteivät ne olisi. Hänen puolueensa on hyvin riippuvainen maaseudun äänistä, ja Puolan viljelijöiden tyytymättömyys on heille huono uutinen. Hänen oli tehtävä jotakin, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Eoin Micheál McNamara.

Perjantaina myös Viron pääministeri Kaja Kallas sanoi luottavansa siihen, että Puolan tuki Ukrainalle pysyy vahvana.

– En usko, että liittoumassa on halkeamia, Kallas sanoi Helsingissä perjantaina.

Lue lisää: Kaja Kallas varoittaa ”varjo­sodasta” IS:n haastattelussa: ”Meidän täytyy valmistautua”

Puolan tuen jatkumiseen luottaa myös pääministeri Petteri Orpo (kok), jota Kallas kävi tapaamassa Kesärannassa.

– Uskon Puolan jatkavan sotilaallista tukeaan Ukrainalle. Kysymys heillä on sama kuin Suomessa – on pidettävä huolta myös oman maan puolustuskyvystä, Orpo sanoi.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puolestaan sanoi perjantaina luottavansa siihen, että Puola saa ratkaistua erimielisyydet Ukrainan kanssa ilman, että niillä on vaikutusta sotilaalliseen tukeen.

Stoltenberg uskoo myös Slovakian jatkavan tukeaan, vaikka hallitus vaaleissa vaihtuisi. Slovakia on antanut Ukrainalla MiG-29-hävittäjiä ja S-300-ilmatorjunta­järjestelmiä.

– Tuli Slovakiaan millainen uusi hallitus tahansa, niin jatkamme yhdessä Naton kokouksissa. Luotan siihen, että löydämme keinot tuen jatkamiselle – kuten kaikkien vaalien jälkeen, joita sotilasliiton maissa on käyty sodan alkamisen jälkeen.

Suuressa mittakaavassa McNamara pitää Puolaa Ukrainan kannalta tärkeämpänä kuin Slovakiaa. Vaikka Fico nousisi maan pääministeriksi jälleen ja muuttaisi maan suuntaa, vaikutus ei McNamaran mukaan olisi välttämättä kovin merkittävä.

McNamara uskoo myös Puolan palaavan yhteiseen rintamaan vaalien jälkeen.

– On muistettava, että puolalainen politiikka on hyvin myrskyisää ja joskus myös aika tunteikasta. Poliittinen kulttuuri on erilainen kuin se, johon on totuttu Baltiassa ja Suomessa, joissa yhtenäisyyden säilyttäminen on keskiössä kaikkina aikoina.

On silti realistista odottaa, että Itä-Euroopan maiden aseellinen tuki Ukrainalle ei voi jatkua loputtomiin samanalaisena kuin se on ollut.

– Itäisessä Keski-Euroopassa suurin osa Neuvostoliitossa ja entisissä kommunistimaissa valmistetuista aseista on jo tyhjennetty varastoista. Joten kuten Puolan pääministerikin sanoi, niillä ei ole enää juuri mitään annettavaa.

Viro on niin ikään vähentänyt aseapuaan Ukrainalle. Lisäksi aiemmin äänekkäänä Ukrainan tukijana tunnettu pääministeri Kallas on ollut aiempaa hiljaisempi.

Kallas joutui hiljattain kohun keskelle, kun tuli julki, että hänen aviomiehensä Arvo Hallikin osin omistama kuljetusyhtiö on edelleen jatkanut toimintaansa Venäjällä vielä hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Hallik on sittemmin myynyt osuutensa yhtiöstä.

– Skandaali ei juuri noussut isoihin otsikoihin kansainvälisesti. Mutta se sai Kallaksen näyttämään hyvin tekopyhältä. Hän on vetänyt kovaa linjaa ja vaatinut tiukempia pakotteita Venäjälle. Hän on sanonut korkeasta inflaatiosta kärsivälle omalle kansalle, että me kestämme tämän. Kyse on isommasta uhrauksesta, jolla varmistetaan, että Venäjä ei menesty Ukrainassa. Se on ollut hänen linjansa, ja sitten yhtäkkiä hänen miehensä yritys tekee miljoonia käymällä kauppaa Venäjän kanssa.

Hyvin Viroa tunteva McNamata huomauttaa, että Virossa tällaisilla skandaaleilla on taipumus kuolla nopeasti, eikä virolaisella lehdistöllä näytä olevan kovinkaan pitkä muisti.

– Nyt kohu on jo vähän kuollut. Toisaalta, he ovat kuitenkin antaneet jo paljon Ukrainalle.

Tuoreiden mielipidetiedustelujen mukaan kaksi kolmasosaa virolaisista on silti sitä mieltä, että Kallaksen tulisi erota.

Onko sitten olemassa riskiä, että Ukrainalle suunnattavan tuen vastaisuus leviäisi myös muihin maihin? McNamara muistuttaa, että Venäjä on varsin hyvä kääntämään maita sitä itseään vastaan.

Esimerkiksi Tshekissä iso osa väestöä kääntyi Venäjää vastaan jo ennen hyökkäyssotaa, kun maassa paljastui venäläinen vakoiluverkosto lokakuussa 2019.

Keväällä 2021 Tshekin viranomaiset kertoivat todisteista, jotka osoittivat Venäjän sotilastiedustelun GRU:n olleen maassa vuonna 2014 tapahtuneen asevarikon räjähdyksen taustalla. Varikolla säilytettiin aseita, jotka olivat matkalla Ukrainaan.

Lue lisää: Tshekin poliisi etsii venäläis­agentteja – taustalla ammus­varikon räjähdys vuonna 2014

Unkari ei missään vaiheessa ole ollut mukana lännen pakote- ja aseapu­rintamassa, mutta McNamaran mukaan sillä voi silti olla merkitystä asiassa.

– Unkarilla voi olla vaikutusta naapurimaihin ja siellä maaseudun ihmisiin, jotka ajattelevat itseään enemmän kuin Ukrainaa. He saattavat kysyä, miksi kaikki resurssit tuhlataan ukrainaan ja miksi emme voisi voi olla enemmän kuten Orban. Tähän tarttuvat myös monet paikallispoliitikot.

McNamara luonnehtii Unkarin pääministeri Viktor Orbania ”lahjaksi Venäjälle EU:n sisällä”.

Pitäsikö Ukrainan sitten olla huolissaan Itä-Euroopan maiden tuen vähenemisestä?

– Mitä ilmeisimmin tämä riippuu aina näiden maiden vaalien aikatauluista sekä sitä, kuka tukee ketäkin. Sanoisin, että tulemme näkemään jonkin verran turbulenssia, ja sitä, ettei tuki ole aina täysin vakaata.

Lue lisää: Tältä näyttää Puolan asevoimien pitkä ostos­lista: Sadoittain panssari­vaunuja, tela­haupitseja, taistelu­heli­koptereita

Ukrainalle annettavien aseiden varastot Itä-Euroopassa ovat joka tapauksessa tyhjentymässä. Maiden on siis täytettävä Puolan tavoin omia varastojaan.

– Ja nyt siirrymme tasolle, jolla Ukraina tarvitsee enemmän edistyneempää aseistusta. Iso osa siitä tulee lännen suurimmilta mailta, erityisesti Yhdysvalloilta.