Ruotsidemokraatit on eristetty poliittisesta päätöksenteosta Ruotsissa, mutta puolueen ideologin Mattias Karlssonin mukaan tilanne on muuttumassa ja muut puolueet pyrkivät nyt kaappaamaan ruotsidemokraattien teemat.
– Voisi sanoa, että he yrittävät halata meidät hengiltä, ruotsidemokraattien valtiopäiväryhmän johtajana toimiva Karlsson kuvaili tilannetta torstaina suomalaisille politiikan toimittajille Tukholmassa.
Ruotsissa järjestetään valtiopäivävaalit syyskuussa 2022. Karlsson ennakoi, että jengiytymisestä on tulossa ratkaiseva vaalikysymys.
Karlssonin mukaan ruotsidemokraatit ovat muodostamassa yhdessä kokoomuspuolueen ja kristillisdemokraattien kanssa blokin ja vastavoiman punavihreälle blokille.
Ruotsin uusi demarijohtaja ja todennäköinen seuraava pääministeri Magdalena Andersson esitti äskettäin linjapuheessaan ehtoja sosiaalitukien saamiselle ja sanoi, että Ruotsiin muuttavilta on odotettava enemmän.
Karlsson katsoo, että kokoomuspuolueen ja kristillisdemokraattien lisäksi myös vanha valtapuolue Sdp yrittää kuulostaa ruotsidemokraateilta.
– Olimme pitkään ainoa puolue, joka halusi laittaa enemmän resursseja puolustukseen, rikollisuuden torjuntaan sekä tiukempaan maahanmuuttopolitiikkaan. Jos olen rehellinen, muutos ruotsalaisessa politiikassa luo meille myös haasteen. Se tarkoittaa, että meidän pitää keskittyä myös muihin asioihin, kuten parempien työskentelymahdollisuuksien luomiselle terveydenhuollon parissa työskenteleville sekä maaseudulla asuville ihmisille. Perussuomalaiset ovat inspiraatio tässä, näemme yhä enemmän huolta maaseudulla asuvien keskuudessa, he tuntevat tulleensa unohdetuiksi ja katsovat, ettei hallitus Tukholmassa keskity heidän ongelmiinsa. Ja se on mahdollisuus meille, Karlsson sanoi.
Karlssonin mukaan ruotsidemokraatit on selkeästi oikealla muun muassa rikollisuuden torjunnassa ja maahanmuuttopolitiikassa, mutta jopa hieman vasemmalle kallellaan sosioekonomisissa kysymyksissä.
– Jos tulee uusi hallitus, jossa olemme mukana tai tuemme sitä, varmistamme, ettei se siirry liikaa oikealle, mitä tulee yksityistämisiin tai sosiaalietuuksien leikkauksiin työttömille tai sairaille.
Ruotsidemokraatteja on hyljeksitty pitkään muun muassa sen vuoksi, että puoluetta 1980-luvun lopussa perustamassa olleilla henkilöillä oli taustaa natsiliikkeissä.
Karlssonin mukaan ruotsidemokraatit on kansalaisten silmissä hyväksytympi kuin koskaan, mutta herättää edelleen erittäin voimakasta vastustusta.
– Debatti tulee jatkumaan tiukkana, Karlsson totesi.
Perussuomalaiset piti Timo Soinin puheenjohtajakaudella etäisyyttä ruotsidemokraatteihin. Tilanne muuttui Jussi Halla-ahon tultua perussuomalaisten puheenjohtajaksi.
Europarlamentissa perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit ovat eri ryhmissä.
– Olin hieman huolissani, että pohjoismainen yhteistyö heikkenisi, mutta olin hyvin tyytyväinen, että pystyimme jatkamaan läheistä yhteistyötä, vaikka perussuomalaiset päätti liittyä eri ryhmään, Karlsson kommentoi.