Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_5a09beba9b69dd1f009afef771f9e4e9, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Selvitys: Työnteko kiinnostaa eläkeläisiä etenkin näissä maakunnissa – Uutisalue

Selvitys: Työnteko kiinnostaa eläkeläisiä etenkin näissä maakunnissa

Osa suomalaisista jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Eläkelaitos Kevan teetättämän tutkimuksen mukaan joka kymmenes eläkeläinen kertoo käyvänsä säännöllisesti töissä. Samalla 18 prosenttia eläkeläisistä kertoo olevansa työelämässä mukana satunnaisesti.

Tutkimuksesta käy myös ilmi, että jopa 28 prosenttia eläkeläisistä, jotka eivät tee tällä hetkellä työtä, olisi kuitenkin kiinnostunut tekemään töitä eläkkeen ohella.

Kuitenkin edelleen valtaosa eli 74 prosenttia eläkeläisistä ei tee lainkaan palkkatyötä.

Suomen maakunnista eniten työssäkäyviä eläkeläisiä on Päijät-Hämeessä. Maakunnan eläkeläisistä jopa 29 prosenttia on jatkanut säännöllistä työntekoa eläkkeelle jäätyään.

Luku on huomattavan korkea muihin maakuntiin verrattuna. Valtaosassa maakuntia säännöllisesti työssäkäyvien eläkeläisten osuus kaikista eläkeläisistä on alle kymmenen prosenttia.

Toiseksi eniten säännöllisesti työtä tekeviä eläkeläisiä on Keski-Pohjanmaalla, jossa heidän osuutensa kaikista eläkeläisistä on 19 prosenttia.

Vähiten säännöllisesti työssäkäyviä eläkeläisiä taas on Satakunnassa (kaksi prosenttia) sekä Lapissa ja Pohjois-Savossa (kolme prosenttia).

Kevan selvityksen perusteella työintoisimmat eläkeläiset ovat Keski-Suomessa ja Kainuussa. Keski-Suomessa 35 prosenttia ja Kainuussa 34 prosenttia eläkeläisistä olisi kiinnostunut tekemään töitä vielä eläkkeellä.

Keski-Suomen ja Kainuun jälkeen kolmanneksi innokkaimpia työntekijöitä ovat Uudenmaan eläkeläiset. Heistä 31 prosenttia kertoo olevansa kiinnostunut yhä jatkamaan töiden tekemistä.

Kaikkein vähiten työnteko kiinnostaa pohjoissavolaisia eläkeläisiä. Heistä 64 prosenttia ilmoittaa, ettei ole kiinnostunut jatkamaan työntekoa eläkkeellä. Työteko kiinnostaa vain 20 prosenttia Pohjois-Savon eläkeläisistä.

Lisätulot ovat yleisin syy eläkeläisten työntekoon.

Kevan tutkimuksessa kaksi viidestä työelämässä mukana olevasta eläkeläisestä kertoi, että tekee töitä ensisijaisesti siksi, koska hankkii niin itselleen lisätuloja.

Eläkeläisistä 15 prosenttia puolestaan kertoi työskentelevänsä, koska pystyi yhä kartuttamaan eläkettään. 12 prosentille työnteko oli taloudellinen välttämättömyys, koska ilman lisätuloja he joutuisivat turvautumaan muiden apuun.

Kevan tutkimuksen mukaan joka kolmas eläkeläinen tuntee itsensä hyödylliseksi työtä tehdessään. Yhtä lailla joka kolmas eläkeläinen kokee, että itsellä on yhä annettavaa työelämälle. Runsas viidesosa tekee työtä, koska kokee nykyisen työnsä olevan henkisesti palkitsevaa.

Lisätulot ovat yleisin syy eläkeläisten työntekoon.

Eläkeläisistä 15 prosenttia totesi työelämän haasteiden edelleen houkuttelevan heitä. 14 prosenttia taas oli saanut työnantajaltaan pyynnön jatkaa työelämässä.

Tutkimuksesta kuitenkin käy myös ilmi, että myönteiset kokemukset työelämästä ja työnteosta eläkkeellä ovat tyypillisiä henkilöille, jotka identifioituvat eläkkeellä ollessaan ylempään keskiluokkaan.

Heistä 33 prosenttia kokee nykyisen työnsä olevan henkisesti palkitsevaa, kun taas alemmasta keskiluokasta näin kokee 16 prosenttia ja työväenluokasta yhdeksän prosenttia.

Tutkimuksessa vain neljä sadasta ei ollut saanut hakemaansa työtä ikänsä vuoksi.

Eläkkeen myötä saatu vapaus on Kevan tutkimuksen perusteella merkittävin peruste sille, miksei ihminen jatka työntekoa enää eläkkeellä.

Tutkimuksessa 38 prosenttia ilmoitti, ettei halua luopua eläkkeen tuomasta vapaudesta. Lisäksi 13 prosenttia totesi, ettei palkkatyön tekeminen enää kiinnosta.

Muita syitä palkkatyöstä pidättäytymiselle olivat esimerkiksi riittävä toimeentulo, jonka eläke tarjoaa ja se, ettei työnteko olisi eläkkeellä taloudellisesti kannustavaa.

Kevan tutkimukseen haastateltiin yhteensä 4 357 suomalaista eri puolilta Suomea. Tilastollinen virhemarginaali on 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Source Link is.fi