Seurojen ja liittojen edustajat lasten harrastustoiminnan rajoitussuunnitelmista: ”Olemme erittäin huolissamme lapsista”
Lasten ja nuorten harrastustoiminnan mahdollinen rajoittaminen huolettaa liitoissa ja seuroissa. Hallituksen ministeriryhmä kertoi myöhään perjantaina suosittelevansa, että koronarajoituksia laajennettaisiin myös lasten ja nuorten sisäharrastuksiin. Mahdollisen päätöksen asiasta tekevät aluehallintovirastot.
Suomen Voimisteluliitto ry:n toiminnanjohtaja Maria Laakso toivoo, että aluehallintovirastot ottaisivat huomioon kokonaisnäkemyksen.
– Rajoituksissa ja suluissa ei voida katsoa yhdestä näkökulmasta asioita, vaan pitää huomioida kokonaisuus. Tutkimustiedot osoittavat, että esimerkiksi nuorilla mielenterveysongelmat ovat jo lisääntyneet, Laakso korostaa.
Laakso muistuttaa, että hallitus on jo aiemmin todennut, että lasten ja nuorten elämää ei haluta rajoittaa.
– Näen ison ristikkäisasetelman ja epäloogisuuden tässä suosituksessa. Toivonkin, että avit huomioisivat isompaa kokonaishyvinvointia. Rajoitukset ja suositukset pitää mennä sinne, missä oikeasti tauti tarttuu ja missä rajoituksilla ja suluilla on isompi merkitys.
Samaa mieltä on Suomen nuorisoseurat ry:n pääsihteeri Anniina Laaksonen.
– Ei oikein käy järkeen, että samaan aikaan kun baarit ja ravintolat saavat olla auki, niin lapset ja nuoret eivät voi harrastaa. Tässä tilanteessa tämä tuntuu todella epäreilulta, Laaksonen kiteyttää.
Laaksonen muistuttaa, että harrastustoiminnassa on jo opittu elämään sisätiloissakin vallitsevan tilanteen kanssa. Hänen mukaansa toimintaa on onnistuttu toteuttamaan terveysturvallisesti todella hyvin.
– On varsin hämmentävää, että viime aikojen keskustelu on vellonut niin paljon lasten ja nuorten rajoittamisen ympärillä. Tiedämme kuitenkin sen, että harrastaminen pitää kiinni normaalissa arjessa. Olisi tärkeää, että lapsilla ja nuorilla elämä olisi mahdollisimman normaalia, vaikka elämme kummallisia aikoja.
Harrastuksilla kokonaisvaltainen merkitys lapsille
Seurojen edustajilla on erittäin suuri huoli lasten jaksamisesta ja kokonaishyvinvoinnista. Liikuntaharrastuksissakaan ei ole kyse pelkästään fyysisestä terveydestä vaan sillä on myös sosiaalinen ja psyykkinen ulottuvuus.
– Ei ole pelkästään kysymys siitä, että lapset käyvät liikkumassa tietyn määrän tunteja viikossa vaan heidän kaverisuhteistaan, itsetunnostaan, mielenterveydestään ja tekemisen mielekkyydestä. Näillä on valtavan suuri merkitys, muistuttaa voimisteluliiton Laakso.
Myös Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela on erittäin huolissaan lapsista.
– Varmasti pandemia tulee monella tapaa aiheuttamaan yhteiskuntaan ison jälkilaskun. Olen aivan varma, että yksi näistä jälkilaskuista tulee olemaan se, minkä me maksamme kansanterveyden näkökulmasta sen seurauksena, että lasten ja nuorten liikkuminen tulee vähenemään näiden rajoitusten seurauksesta.
Nummelakin muistuttaa, että kyse on paitsi kansanterveydestä myös siitä, että vältetään erilaisten sosiaalisten ongelmien kärjistyminen.
– Koen vahvasti, että lasten ja nuorten kehittymisen kannalta toiminta yhteisöissä muiden lasten kanssa on tärkeää. Myös yhteisten tavoitteiden asettaminen urheilussa ja yhteinen ponnistelu niiden tavoitteiden saavuttamiseksi on erittäin tärkeää myöhempään elämään valmistavaa toimintaa.
Harrastajamäärät jo laskeneet
Nummela kertoo, että kaikissa nuorten liikuntaharrastuksissa ollaan tilanteessa, jossa harrastajamäärät ovat alle sen, missä oltiin ennen pandemian alkua. Lapset ja nuoret eivät ole palanneet liikkumaan edellisten sulkutoimien jälkeen.
Myös nuorisoseuroissa asia on huomattu. Harrastajamäärät ovat vähentyneet, joskin eivät aivan niin paljon kuin etukäteen pelättiin. Lyhytkestoiset harrastukset esimerkiksi kesäleirien puitteissa ovat olleet huippusuosittuja. Mutta harrastajamääriltään suosituimmat harrasteet, kuten tanssi, teatteri ja sirkus, vaativat myös pidempijänteistä harjoittelua.
– Höntsätyyppinen liikuntakin voi olla arjen kiintopiste, eikä sen tarvitse olla aina pitkäkestoista ja tavoitteellista harrastamista, Laaksonen kuitenkin vertailee.
Myös nuorisoseuroissa ollaan huolissaan siitä, miten harrastamiselle ylipäänsä käy.
– Katkot syövät motivaatiota ja muu elämäntilanne saattaa muuttua. Meillä on aika suuri huoli siitä, miten harrastajat löytävät takaisin harrastuksen pariin. Suurin huoli ovat heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret, joilla ei ole kotonaan harrastamisen kulttuuria, jossa vanhemmat järjestäisivät jotain tilalle, kun harrastusta ei ole.
Samaa mieltä on voimisteluliiton Laakso:
– Kaikkki perheet eivät valitettavasti kykene siinä omassa arjessaan viemään lapsia liikkumaan ulos. Olisi äärimmäisen tärkeää, että normaalit rutiinit, harrastamiset ja kaverit sekä onnistumisen ilot ja epäonnistumisen käsittelyt harrastuspiireissä jatkuisivat lapsilla ja nuorilla.
Kilpailutkin ovat tärkeitä
Jotkin harrastukset voi viedä ulos, mutta ei kaikkia, sillä kuten Laakso sanoo: ”lajinomaisia harrastuksia ei hangessa pysty tekemään”. Oma asiansa ovat tietysti pelit ja kisat. Ne jäisivät nyt tauolle, jos rajoitukset tulevat voimaan.
– Toivon, että rajoitukset ovat voimassa niin vähän aikaa kuin mahdollista ja että vain aivan välttämättömiä rajoituksia laitettaisiin täytäntöön. Kyllä vaikuttaa aika selvältä, että merkittävä osa kilpailutoimintaa ja otteluita joudutaan keskeyttämään. Näin näyttää nyt tapahtuvan kolmatta jääkiekkokautta peräkkäin, jääkiekkoliiton Nummela sanoo.
Kolme vuotta harrastuskeskeytyksiä on suorastaan ikuisuus lapsen tai nuoren näkökulmasta. Koko yläkouluikä, kuten liittojen edustajat muistuttavat. Kilpaharrastajalle se on vielä vaikeampaa.
– Lapsille ja nuorille yksi iso motivoiva tekijä harrastamiseen on se, että pääsee välillä kilpailemaan tai esiintymään. Monessa lajissa kilpailu ei ole ainoastaan sitä, että tähdätään mahdollisimman korkealle, vaan pelit, turnaukset, esiintymiset tai kilpailut ovat oleellinen osa harrastuksen motivaation ruokkimista, Laakso korostaa.
– Meillä on suuri pelko, että menetämme yhden kokonaisen ikäpolven. On tärkeää, että lapset oppivat liikunnallisen elämäntavan ja saavat rakkauden liikkumiseen. Pelkäämme, että tulevaisuudessa tulee isoja ongelmia kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta, jos ei opi liikunnallista elämäntapaa, hän jatkaa.
Negatiivisista pitkäaikaisvaikutuksista muistuttaa myös Nummela. Hän ihmettelee lisäksi, miten samat lapset voivat tavata päivällä koulussa, mutta eivät voisi harrastaa illalla yhdessä.
Myös Laaksonen pitää viranomaisten linjaa poukkoilevana.
– Tuntuu sekavalta. Sitä pohtii, mihin sitä enää uskaltaa mennä. Ennen joulua vielä sanottiin, että lasten ja nuorten elämää ei tulla rajoittamaan niin nyt ollaan taas tässä tilanteessa. Vanhempana ja aikuisena tulee sellainen olo, että mitä tässä voi tehdä, mikä on sallittua.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 9.1. klo 23:een asti.
Lue lisää: