Banner Before Header

Siirtotyöläisiä sortavan Qatarin lupaamat uudistukset paljastuivat sanahelinäksi – Amnestyn Suomen osaston johtaja ihmettelee, miksi Fifa ei kerro kaikkea

Miltä kuulostaisi, jos tarvitsisit työnantajan luvan työpaikan vaihtamiseen tai Suomesta poistumiseen? Että työnantajasi päättäisi olla maksamatta työstä sovittua korvausta, mutta sinulla ei olisi mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan?

Tai että työkaverisi kuolisi työturvallisuuteen liittyvien puutteiden vuoksi, mutta kukaan ei tutkisi tapausta, vaan se lakaistaisiin pöydän alle?

Qatarissa, jalkapallon MM-kisojen 2022 järjestäjämaassa, tämä on arkipäivää vuonna 2021. Siitäkin huolimatta, että maassa on vuoden 2017 jälkeen tehty lukuisia uudistuksia siirtotyöläisten oikeuksien turvaamiseksi. Maassa on säädetty laki muun muassa minimipalkasta ja työnantajan kotona asuvien kotiapulaisten työtunneista. Elokuussa 2020 Qatarissa säädettiin kaksi lakia, joiden mukaan siirtotyöläisten työpaikan vaihtamista tai maasta poistumista ei enää rajoitettaisi.

Amnestyn tiistaina julkaiseman selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun)uudistukset eivät ole toteutuneet käytännössä. Kukaan ei valvo niiden toimeenpanoa.

– Qatarin viranomaiset pitäisi saada haluamaan ja käyttämään resursseja uusien lakien kunnolliseen toimeenpanemiseen. Jos työntekijöiden lupa vaihtaa työpaikkaa ei käytännössä toteudu, yritykset, jotka eivät lain mukaan toimi, pitäisi saada vastuuseen ja antaa heille varoituksia ja sanktioita, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoo Yle Urheilulle.

Johansson penää toimia etenkin Kansainväliseltä jalkapalloliitolta Fifalta, joka kisat järjestää.

– Se taho, joka kaikkein eniten pystyy Qatarin hallitukseen vaikuttamaan, on Fifa.

Katsoja protestoi MM-kisojen järjestämistä Qatarissa Suomen ja Ranskan välisessä MM-karsintaottelussa tiistaina. Kuva: Tomi Hänninen

Mitä Kansainvälinen jalkapalloliitto sitten on tehnyt?

– Kun sen tietäisi. Ongelma on, että Fifa ei mitenkään avoimesti kerro siitä, minkä näköisiä keskusteluita he ovat käyneet ja mikä niiden lopputulos on. Heidän raporttinsa siitä, miten hommat etenevät, on aika ruusuista luettavaa. Tuntuu, ettei ihan tunnusteta ongelman laajuutta, Johansson sanoo.

Johansson toivookin, että jalkapallon kattojärjestö kertoisi avoimemmin tekemisistään.

– Me toivomme Fifan kohdalla suurempaa avoimuutta siitä, mitä he itse asiassa ovat tehneet, mikä on vaikuttanut ja mikä ei. Me emme tiedä riittävästi, minkälaisia keskusteluita Fifa on käynyt Qatarin viranomaisten kanssa.

Yhteistyötä Suomen Palloliiton kanssa

Johansson ja Amnestyn Suomen osasto ovat tehneet yhteistyötä Suomen Palloliiton kanssa säännöllisesti noin vuoden verran.

– Viimeksi tänä aamuna muutama tunti sitten olin videopalaverissa puheenjohtaja Ari Lahden ja pääsihteeri Marco Casagranden kanssa, Johansson kertoo.

– Vaihdamme kuulumisia, saan kuulla, mitä he ovat tekemässä ja suunnittelemassa, avaan taustoja, kehotan heitä tietynlaiseen toimintaan ja yritän järjestää tapaamisia. He kertovat minulle, mitä Euroopan jalkapalloliitossa Uefassa suunnitellaan ja mitä Pohjoismaiden liitot yhdessä tekevät.

Johanssonin mukaan Suomen Palloliitto kuuluu muiden Pohjoismaiden kanssa aktiivisimpiin Fifan painostajiin. Palloliiton hallitus kertoi maaliskuussa pitävänsä kisojen myöntämistä Qatarille ongelmallisena ja huonona päätöksenä. (siirryt toiseen palveluun) Toukokuussa Pohjoismaiden palloliitot vetosivat Fifaan lähettämässään kirjeessä (siirryt toiseen palveluun), jotta kansainvälinen kattojärjestö huolehtisi siirtotyöläisten ihmisoikeuksien ja työoikeuksien noudattamisesta. Lisäksi liitot pyysivät Fifaa vaatimaan selvitystä kenialaisen siirtotyöläisen Malcolm Bidalin kohtalosta.

– Konkreettinen tulos meidän vuoropuhelustamme on, että Palloliitto on aktivoitunut positiivisella tavalla, Johansson näkee.

Hän pitää yhteistyötä onnistuneena.

– Nähdäkseni Suomen jalkapalloliitto on ymmärtänyt tilanteen vakavuuden. Yksi esimerkki on, että Ari Lahti pyysi Fifan kongressissa puheenvuoroa ja kysyi puheenjohtaja Gianni Infantinolta, mitä oikeasti nyt on tehty ja tähdensi, että pitäisi tehdä enemmän. Viimeksi Palloliitto on lähtenyt tukemaan SASK:n kampanjaa, joka julkaistiin tänään torstaina.

Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK:n kampanja keskittyy siirtotyöntekijöiden oikeuksiin Qatarissa.

Pohjoismaissa Qatarin siirtotyöntekijöiden oikeudet siis kiinnostavat, mutta kaikkialla aihe ei herätä yhtä paljoa tunteita.

– Afrikassa, Lähi-Idässä ja Latinaisessa Amerikassa asiasta ei paljoakaan keskustella, kun taas Euroopassa keskustellaan enenevissä määrin. Erityisesti Keski-Euroopan maissa on viimeisen puolen vuoden aikana herätty tähän kysymykseen ja tekemään jotakin.

Tanskalla kantaaottavat asut Qatarissa

Qatarin siirtotyöläisten olot ovat puhuttaneet siitä saakka, kun jalkapallon MM-kisat myönnettiin korruptiosyytösten värittämissä vaaleissa Qatarille 2010. Nyt aihe on jälleen pinnalla MM-karsintapelien ja Amnestyn tiistaina julkaiseman karun raportin takia.

Ruotsissa muun muassa kaikki miesten kahteen korkeimpaan jalkapalloliigaan kuuluvat joukkueet allekirjoittivat (siirryt toiseen palveluun) torstaina Amnestyn vetoomuksen, jossa Fifaa vaaditaan toimimaan siirtotyöläisten oikeuksien puolesta.

Tanskan jalkapalloliiton hallintojohtaja Jakob Jensen kertoi maan jalkapalloliiton ottaneen (siirryt toiseen palveluun) yhteyttä Fifaan ja vaatineen selvitystä siitä, minkä takia Fifan tiedot poikkeavat Amnestyn raportista. Lisäksi liitto toisti vaateensa siirtotyöläisten oikeuksien kunnioittamisesta huolehtimisesta. Keskiviikkona Tanskan jalkapalloliitto puolestaan tiedotti esiintyvänsä MM-lopputurnauksessa treeniasuissa, joissa otetaan kantaa ihmisoikeuksien puolesta. (siirryt toiseen palveluun)

Tanskan miesten maajoukkueen sponsorit eivät osallistu viralliseen toimintaan Qatarissa ja pääsponsorit luopuvat näkyvyydestä harjoitusasuissa. Lisäksi Tanskan liitto minimoi henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden Qatariin matkaavien määrää niin, että paikalle lähtijät olisivat Qatarissa vain puhtaasti urheilullisista syistä.

Huuhkajia ei nähdä Qatarissa loppuvuodesta 2022, sillä Suomi ei selvinnyt keväällä pelattaviin MM-jatkokarsintoihin. Myöskään Norja ja Islanti eivät selvinneet lopputurnaukseen tai jatkokarsintoihin. Tanska sen sijaan on varmistanut paikkansa MM-lopputurnauksessa, ja Ruotsi karsii paikasta MM-jatkokarsinnoissa.

Tuhansia kuolonuhreja

Helmikuussa brittilehti The Guardian julkaisi selvityksensä, jonka mukaan yli 6 500 siirtotyöläistä Intiasta, Pakistanista, Nepalista, Bangladeshista ja Sri Lankasta on kuollut Qatarissa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Keväällä Norjassa osa miesten pääsarjajoukkueista vaatikin boikotoimaan (siirryt toiseen palveluun)Qatarin MM-kisoja. Ensimmäisissä MM-karsintaotteluissa myös Norjan miesten maajoukkue esiintyi ennen ottelun alkua T-paidoissa, joissa vedottiin ihmisoikeuksien puolesta niin kentällä kuin kentän ulkopuolella. Myöhemmin myös Saksan miesten maajoukkue pukeutui kirjainpaitoihin, jotka muodostivat sanan ihmisoikeudet.

Erling Haaland lämmitteli maaliskuussa T-paidassa, jossa otettiin kantaa ihmisoikeuksien puolesta. Kuva: STELLA Pictures/ddp/abaca press

Suomessa näyttävimmin ihmisoikeuksien puolesta on vedonnut Huuhkajien kapteeni Tim Sparv. Sparv vetosi jalkapallomaailmaan myös Players Tribune -sivustolla julkaistussa kirjoituksessaan. (siirryt toiseen palveluun) Sparv on vaatinut Qatarin siirtotyöläisten oikeuksien parantamista myös Amnestyn kanssa. (siirryt toiseen palveluun)

Loukkaantumisista kärsinyt Tim Sparv ei ole ollut Huuhkajien mukana sitten syyskuun. Peliaika seurajoukkue HJK:ssakin on ollut vähäistä. Kuva: Getty Images

Lue myös:

Source Link yle.fi