Musiikki ja kieli paikantuvat eri alueille aivoissa: musiikki oikeaan aivolohkoon ja kieli vasempaan. Aivoinfarktista saattaa seurata sävelkuurous eli amusia.
Musiikin aistimisen kannalta tärkeä kohta sijaitsee oikeassa aivopuoliskossa, ylemmässä ohimolohkon poimussa. Tämä selvisi suomalais-amerikkalaisessa tutkimuksessa, joka lähti liikkeelle, kun selvitettiin musiikkipohjaisten kuntoutusmuotojen käyttöä aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutuksessa.
Tutkijoiden mukaan yllättävää on se, että musiikki ja kieli paikantuvat eri alueille aivoissa. Kielelliset toiminnot sijaitsevat vasemmassa aivolohkossa.
Tänään julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että amusiaa eli sävelkuuroutta aiheuttavat aivoinfarktit sijaitsevat useilla eri aivoalueilla ilman yhteistä nimittäjää. Tutkijat onnistuivat paikantamaan aivoverkoston, johon amusiaa aiheuttavat aivoinfarktit osuivat.
– Aivoissamme on laajalle levinneitä aivoverkostoja. Jos verkoston sisällä mihin tahansa kriittiseen paikkaan tulee toimintahäiriöitä, se voi vaikuttaa verkostoja koordinoiviin niin sanottuihin pääteasemiin, sanoo yliopistotutkija Aleksi Sihvonen Helsingin yliopistosta.
Synnynnäinen amusia 1,5–2 prosentilla
Amusia on vakava häiriö musiikin havaitsemisessa tai tuottamisessa. Se on tunnettu neurologiassa jo 1800-luvun lopulta asti.
Sävelkuuro ei pysty tunnistamaan, onko kahdessa peräkkäin soitetussa sävelessä korkeuseroa. Rytmissä taputtaminenkaan ei onnistu. Synnynnäisesti sävelkuuroja on 1,5–2 prosenttia ihmisistä.
Aivoverenkiertohäiriö nostaa merkittävästi amusian esiintyvyyttä. Akuuttivaiheessa se on havaittu 60 prosentilla potilaista. Puolen vuoden jälkeen amusia on tästä enää puolella.
– Se vertautuu kielellisiin oireisiin. Aivoverenkiertohäiriön tai aivoinfarktin jälkeen noin kolmasosalla on afasiaa. Samalla tavalla myös kolmasosalla on amusiaa, Sihvonen kertoo.
Tutkimuksessa havaittiin kuuden kuukauden seurannassa aivokudoksen etenevä kato amusian paikannetussa kohdassa aivoissa. Kadon laajuus oli yhteydessä amusian vaikeusasteeseen.
Sihvosen mukaan amusian paikantaminen voi helpottaa potilaan auttamista neuromodulaatiohoidoilla.
– Vaikka amusia ei yleensä ole yhtä vammauttava tai vakava oire kuin afasia, sillä voi kuitenkin olla merkittäviä vaikutuksia potilaan hyvinvointiin, harrastuksiin ja elämänlaatuun, Sihvonen toteaa.
Puheen sävyjä vaikea tunnistaa
Tutkimusryhmä on lisäksi aiemmin havainnut, että amusia liittyy myös puheen rytmismelodisten piirteiden eli prosodian havaitsemisen häiriöön. Amusiapotilaan on hankala tunnistaa puheen sävyjä eli esimerkiksi iloa, pelkoa tai hämmennystä.
Samoin puheesta voi olla vaikea erottaa, onko kyse kysymyksestä, toteamuksesta tai huudahduksesta.
Aivot havaitsevat puheen äänenkorkeuden, melodian ja rytmin. Amusiasta kärsivällä tieto niistä ei välity kielellisiä toimintoja ohjaavaan osaan aivoja.
Tiedeykkönen: Aivot ja musiikki – ”Musiikin kuuntelu on monipuolinen piristysruiske aivoille”
